Kolumni Tommi Himberg

Mikä lasketaan tutkimustyöksi?

Suomen tiedeakatemioiden perheeseen tuli viime syksynä uusi jäsen, kun Suomalaisen Tiedeakatemian huomaan perustettiin Nuorten Tiedeakatemia (Young Academy Finland). Uuden tiedeakatemian perustamisen mahdollisti Emil Aaltosen säätiön lahjoitus, jolla juhlistettiin Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Uuden tiedeakatemian pesämunana se turvaa nyt tieteen tulevaisuutta.

JNuorten Tiedeakatemian tärkeimpänä tehtävänä on edistää tiedettä ja tieteen asemaa yhteiskunnassa, erityisesti (akateemiselta iältään) nuorten tutkijoiden näkökulmasta. Nuorten tutkijoiden tiedeakatemioita on perustettu viime vuosina useita ympäri maailmaa, ja esimerkiksi muissa Pohjoismaissa Islantia lukuunottamatta on ollut vastaavia akatemioita jo muutaman vuoden ajan.

Nuorten Tiedeakatemian jäsenyyskausi on neljä vuotta, ja akatemia pyrkii kattamaan kaikki tieteenalat. Nuoria, siis vähän aikaa sitten tohtoroituneita, ansioituneita tutkijoita kutsutaan jäseniksi vuosittain, ja samalla nelivuotiskautensa päättävät siirtyvät akatemian alumneiksi.

Tiedeakatemiana pyrimme edistämään esimerkiksi tutkijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan vuoropuhelua ja haluamme vahvistaa tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa. Kanavoimme esimerkiksi jäsentemme tieteellistä asiantuntemusta EU:n komission käyttöön osana eurooppalaisten tiedeakatemioiden verkostoa, ja jatkossa toivottavasti saamme vastaavia mekanismeja käyntiin myös Suomessa.

Tahdomme haastaa ahtaat käsitykset tutkimuksesta ja tutkijoista sekä tiedemaailman sisällä että etenkin sen ulkopuolella. Näkemykset kaiken maailman dosenteista, norsunluutorneista, tutkijankammioista ja kolmen kuukauden kesälomien motivoimista laiskimuksista joutavat jo romukoppaan. Tutkijat, etenkin nuorempi sukupolvi, ovat kansainvälisiä ja monitieteisiä sekä valmiita keskustelemaan tutkimuksestaan niin alakoulun oppilaiden kuin kansanedustajienkin kanssa. Tiede tarvitsee tätä dialogia, ja tämän dialogin kautta tiede voi parantaa maailmaa.

Tieteentekijöiden liiton Nuorten tutkijoiden työryhmän hieno voimainponnistus, Eurodoc 2018 -konferenssi Tampereella huhtikuussa toi hyvin esiin nuorten tutkijoiden kohtaamia haasteita ja ristipaineita. Esimerkiksi kouluissa tehtävä outreach-toiminta tai tutkimusdatan ja koodin avaaminen avoimen tieteen hengessä palvelevat tiedekenttää laajasti, mutta vaativat paljon aikaa ja erillistä osaamista. Etenkin nuorilla tutkijoilla olisi näihin paljon mielenkiintoa ja taitoakin, mutta ei aikaa: tieteellisellä urapolulla pysyminen, saati sillä eteneminen vaatii lähes monomaanista julkaisuluettelon kasvatusta.

Eurodoc 2018 antoi kuitenkin toivoa. Yliopistoilla, tiedeakatemioilla sekä nuoria tutkijoita edustavilla järjestöillä on pitkälti yhteinen näkemys, että yksi tärkeä tapa edistää nuorten tutkijoiden asemaa on edistää tätä laajempaa tiedemaailman murrosta, ja määritellä uudelleen, mitä tutkimukseen ja tutkijuuteen kuuluu, ja minkälainen tieteellinen toiminta tuo tutkijoille uran etenemistä ja rahoituksen saamista auttavia meriittejä. Tässä työssä on Suomessa hyvä roolijako: edunvalvojan tonttia hoitaa Tieteentekijöiden liitto ja sen Nuorten tutkijoiden työryhmä, ja Nuorten Tiedeakatemia taas potkii käyntiin tiedepoliittista keskustelua aiheesta ja tuo tieteellistä tutkimusta kaikkine puolineen näkyväksi sekä yliopistoyhteisössä että sen ulkopuolella.

Teemme tätä työtä tiiviissä yhteistyössä sisarakatemioidemme kanssa myös Euroopan tasolla. Ensi vuoden toukokuussa Nuorten Tiedeakatemia järjestää nuorten tiedeakatemioiden Euroopan laajuisen kokouksen Helsingissä. Tulemme silloinkin keskustelemaan modernista, dialogisesta ja avoimesta tavasta tehdä tiedettä. Jatkamme Eurodocin viitoittamalla polulla pitää Suomi eurooppalaisen tiedepolitiikan areenana, ja tietysti toivomme, että pian kokouksemme jälkeen alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi sitten kantaa tätä soihtua eteenpäin.

---