Kansanedustajat Emma Kari ja Saara Hyrkkö edustivat vihreitä Säätytalolla Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi –neuvottelupöydässä.

Palaako yliopistoindeksi voimaan?

Yliopistoalan järjestöt odottavat hallitusohjelmalta yliopistoindeksiä, tasokorotusta perusrahoitukseen sekä selkeää suunnitelmaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Säätytalon hallitusneuvottelut olivat vielä kesken tämän numeron mennessä painoon (23.5.). Hallitusohjelman yliopisto- ja tiedepoliittisista kirjauksista ei juuri tihkunut tietoa.

Lehtitietojen mukaan SDP:lle tärkeä tavoite oppivelvollisuusiän nostosta oli ilmeisesti menossa läpi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kehyksestä tämän rahoittaminen lohkaisee ison osan. Mahdollisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksit palautuvat voimaan alkavalla hallituskaudella.

Talouden reunaehdot aiheuttivat hallitusneuvotteluissa päänvaivaa. Ristiriitaa oli muun muassa sitä, nähdäänkö koulutus ja tutkimus investointina tulevaisuuteen vai pelkkänä kulueränä. Toisaalta mediassa (HS 21.5.) oli tietoja myös siitä, että valtion osakeomistuksen myynneillä kerättäisiin 1,5—2 miljardia euroa, josta noin 500 miljoonaa annettaisiin tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.

Acatiimin julkaisijaliitot ovat tehneet aktiivista vaali- ja hallitusohjelmavaikuttamista. Tieteentekijöiden liitto ja Professoriliitto lähettivät yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvoston UNIFIn ja Sivistystyönantajien kanssa tiedotteen vielä neuvottelujen aikaan. Siinä ne edellyttivät, että yliopistojen rahoitus tulee saada kuntoon, muuten ei selvitä uusista tehtävistä.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että puolet 25—34-vuotiasta suorittaisi korkeakoulututkinnon vuoteen 2030 mennessä. Nyt tämä osuus on 42 prosenttia. Jatkuvan oppimisen merkitystä korostettiin lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa.

— Osaamistason nostaminen on tärkeää. Aloituspaikkojen lisääminen ja jatkuva oppiminen tuovat kuitenkin tehtäviä, joiden kunnolla tekeminen edellyttää lisäresursseja. Yliopistoindeksin tulee olla voimassa koko hallituskauden, mutta se ei yksin riitä. Perusrahoitukseen tarvitaan tasokorotus, jolla kompensoidaan aiemmin tehtyjä kestämättömiä leikkauksia, järjestöt vaativat.

Suomen keskeisissä verrokkimaissa on tehty viime aikoina merkittäviä päätöksiä tutkimusrahoituksen lisäämisestä. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto, UNIFI ja Sivistystyönantajat vetosivat, että myös Suomessa viimein ymmärrettäisiin tutkimuksen tärkeys maan kilpailukyvyn kannalta. Puolueet ovat korostaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Korkeakouluvision tiekartan mukaan valtion tulisi kaksinkertaistaa omat T&K-menonsa vuoden 2018 tasosta, joka oli noin 1,9 miljardia, jotta tavoite saavutetaan.

— Mittavan tavoitteen saavuttamiseksi odotamme hallitusohjelmaan konkreettista suunnitelmaa. Luotamme siihen, että tuleva hallitus näkee panostukset korkeimpaan koulutukseen ja tutkimukseen investointeina — ei kuluerinä, järjestöt totesivat tiedotteessaan.

---