Lehden yhteystiedot ja mediakortti »
 
 


— On ehdottomasti parempi esittää tutkittua tietoa sisältävä kommentti kuin olla hiljaa, Petro Poutanen ja Salla-Maaria Laaksonen neuvovat tutkijoita mediasuhteissa.

Viestintä vie tutkijan usein mukavuusalueen ulkopuolelle

Monet tutkijat tuntevat olevansa pulassa uuden mediatilan kanssa. Tieteelliset faktat ja viestinnän tehokeinot on kuitenkin mahdollista yhdistää. Viestinnän tutkijat Petro Poutanen ja Salla- Maaria Laaksonen ovat selvittäneet, millaisia viestintätaitoja asiantuntija tarvitsee nykyisessä hybridissä mediamaailmassa, joka sisältää sekä perinteisen että sosiaalisen median.

Vaikka yhteiskunnallinen vaikuttaminen on tutkimuksen ja opetuksen ohessa määritelty yliopistojen kolmanneksi tärkeäksi tehtäväksi, eri tieteenaloilla sen merkitys korostuu sangen vaihtelevasti. Ymmärrettävästi esimerkiksi yhteiskunnallisten alojen tutkijat, joiden tutkimuskohde on enemmän tai vähemmän tätä päivää, törmäävät viestinnän vaatimuksiin usein. Toisin taas on vaikka biolääketieteen tutkijoilla, joiden tutkimuksen tavoite siintää kymmenen vuoden paremmalla puolella, eikä aiheen tieteellinen sisältökään tavantallaajalle avaudu helposti.

Tähän asti myöskään tieteellisen tutkimuksen rahoittajat, kuten Suomen Akatemia tai säätiöt eivät ole antaneet rahahauissa lisäpisteitä erityyppisestä julkisesta vaikuttamisesta vaikka haastattelujen tai blogien muodossa, vaan rahoitus on perustunut yksinomaan tutkimuksesta kirjoitettujen tieteellisten julkaisujen tasoon.

Kun tutkimuksesta ei ole tarvetta sen enempää kertoa julkisuuteen, moni hyvinkin korkeatasoinen tutkimusala toimii samalla hyväksi koetulla "piiri pieni pyörii" mentaliteetilla kuin ennen. Suhteet oman alan kollegoihin ympäri maailman tietenkin pidetään kunnossa, mikä tarpeellista onkin.

Puheviestinnän professori Pekka Isotalus

kirjoitti hiljan viestintätaitojen merkityksen muuttumisesta yhä keskeisemmäksi asiantuntijatyössä. Isotaluksen mukaan syvällisenkin osaamisen omaavan asiantuntijan oli ennen mahdollista toimia sen enempää viestimättä, kuin mitä työ vaati. Nykyisin korostuu kuitenkin työelämä, jossa voi joutua viestimään myös oman mukavuusalueen ulkopuolella, esimerkiksi sosiaalisen median kanavassa, johon ei välttämättä edes haluaisi osallistua.

Myös organisaatioiden edustajana toimivat asiantuntijatutkijat joutuvat usein osallistumaan mediajulkisuuteen. Tämä on ehdottomasti uutta verrattuna vanhaan, jolloin oma osaaminen koettiin kykeneväksi myymään itse itsensä, eikä vaatimuksia erityisten viestintätaitojen omaksumisesta ollut.

Salla-Maaria Laaksonen kertoi, että tutkijalle viestintä ei ole ollut osa perinteistä ammattikuvaa, joten lisääntyneet haastattelupyynnöt saattavat aiheuttaa ihmetystä.

— Yhtäkkiä kaikkien on oltava viestijöitä!

Poutanen kertoi suurimman osan heidän tutkimistaan asiantuntijoista tuntevan olevansa pulassa uuden mediatilan kanssa. Tutkijat saattavat kokea voimattomuutta uuden median mielestään valovoimaisten esiintyjien tai aggressiivisten trollien keskellä, joten katsovat osallistumisensa mahdottomaksi.

— Totuus kuitenkin on, että jos tutkitun tiedon asiantuntija ei rohkene mennä uuteen mediaan, joku muu ottaa tilan käyttöönsä. On ehdottomasti parempi esittää tutkittua tietoa sisältävä kommentti kuin olla hiljaa.

Tämän päivän tiedonvälitys etenkin sosiaalisessa mediassa on erittäin vapaata. Esimerkiksi aihepiireistä terveys ja ravinto löytyy netistä paljon sekä tieteellisesti tutkittuun tietoon nojaavien asiantuntijoiden että kokemusasiantuntijoiden kirjoituksia. Petro Poutasen mukaan nämä kaksi asiantuntijatyyppiä erottaa negatiivinen versus positiivinen sanoma (älä tee noin vs. kannattaa tehdä näin). Virallisia ravintosuosituksia ajavat asiantuntijat nojaavat ylikorostetusti faktoihin, ja tällöin tutkijat etääntyvät kontaktista viestin vastaanottajiin.

—Kysymys on kerronnan ja viestinnän erilaisten tehokeinojen reservistä, tarkensi Poutanen. Jollekin uskottavampi on tohtorintutkinnon suorittanut terveysasiantuntija, toiselle taas tietyn ruokavalion avulla parantunut kokemusasiantuntija.

Poutanen heitti vielä kysymyksen siitä, voiko perinteinen tieteellinen asiantuntija käyttää viestinnän tehokeinoja, mutta silti pysytellä faktoissa? Olemmeko asiantuntijoina lähestyttäviä vai onko roolin pakko olla tylsä?

— Tieteelliset faktat ja viestinnän tehokeinot on mahdollista yhdistää. Se on myös brändäyskeskustelun ydin.

 

teksti Katri Pajusola

Painetussa lehdessä sivu 10