Perheystävällisyyttä kaivataan myös yliopistoihin

Moni tutkijanurasta ja perheestä haaveileva arvostaa akateemisen työn joustavuutta, vaikka pätkätyöläisen arjessa lapsen hankkiminen saattaakin arveluttaa. Kilpailu rahoituksesta, deadlinet, ja julkaisujen tuottamisen paine heijastuu usein siihen, että perhehaaveita lykätään.

Suomen väestöennustetta on viime aikoina kuvattu synkäksi työvoiman riittävyyden, huoltosuhteen ja eläkejärjestelmän näkökulmasta. Tilastokeskuksen mukaan kaikissa naisten koulutusryhmissä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla naisilla hedelmällisyysluku on pienentynyt 24 prosenttia vuodesta 2010, kun taas vastaavassa miesten ryhmässä kokonaishedelmällisyysluku on pienentynyt 28 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision mukaisesti yliopistoista tulisi saada Suomen parhaita työpaikkoja. Tavoitteen yhteydessä on puhuttu innovaatiotoiminnasta ja johtamisesta, mutta perhevaikutukset ovat jääneet vähälle huomiolle. Tutkijanura vaikuttaa etenkin nuorten naisten perhehaaveisiin ja toisaalta lasten saaminen vaikuttaa tutkijan uraan.

— Humanistisilla aloilla on helpompaa yrittää vauvoja kuin esimerkiksi luonnontieteissä. Tämä johtuu siitä, että humanistit ovat harvemmin projektitutkijana väitöskirjavaiheessa. Luonnontieteissä taas lähes säännönmukaisesti toimitaan projektitutkijoina. Projektin johtajat voivat tehdä selväksi, että lapsia sopii suunnitella vasta projektin jälkeen, puheenjohtaja Päivi Salmesvuori Helsingin Tutkijanaisista toteaa.

Kilpailu rahoituksesta, deadlinet, ja julkaisujen tuottamisen paine heijastuvat siten, että pätkätyöläisenä ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin siirtää perheen perustaminen tulevaisuuteen. Tilanne olisi parempi, mikäli olisi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, josta olisi mahdollisuus jäädä vanhempainvapaalle. Tämä koskee toki myös postdoc-tutkijoita, joilla on vastaavat paineet.

Kansainvälistymisvaatimus heti postdoc-vaiheessa vaikuttaa myös tilanteeseen. Tässä näyttäisi olevan eroa sukupuolten välillä.

— Postdocin pitää toimia uudessa tutkimusympäristössä. Suomi on pieni maa, eikä kaikilla aloilla ole mahdollisuutta vaihtaa tutkimusympäristöä kotimaan sisällä. Esimerkiksi omalla alallani teologiassa Helsingin yliopiston tutkimusympäristö on ylivoimaisesti paras, ja käytännössä olisi siis lähdettävä ulkomaille. Olen miettinyt strategioita omien opiskelijoiden kanssa, mutta yhtälö ei ole helppo. Yhtenä ratkaisuna saattaisi olla se, että viettää useita lyhyempiä jaksoja ulkomailla, ja muu perhe jäisi Suomeen.

Salmesvuori kertoo hiljattain käymästään keskustelusta erään professorin kanssa, joka totesi, että naiselle vaatimus on todella kova. Edelleenkin koetaan, että miestä ei voi vaatia jättämään omaa työtään ja lähtemään ulkomaille mukaan hoitamaan perheen lapsia tai itse jättää pieniä lapsia kotimaahan miehen hoidettavaksi. Kohdemaissa taas päivähoitomahdollisuudet ovat yleensä paljon heikommat kuin Suomessa.

— Oikeus perustaa perhe pitäisi saada osaksi urasuunnittelua. Kaikkea ei tietenkään voi ennakoida, mutta urareitit olisivat tärkeää suunnitella niin, että perheen perustaminen olisi mahdollista, Salmesvuori korostaa.

Tavoiteltava tutkijanura

Yliopisto suhtautuu palkkaa nauttiviin tutkijoihin ja apurahatutkijoihin eri tavoin, mihin laki antaa mahdollisuuden. Selkeä parannusta vaativa seikka on pätkätyöläisten töiden jatkumisen turvaaminen perhevapaiden jälkeen.

—Jossain vaiheessa esimerkiksi Helsingin yliopistolla oli eräänlainen puskurirahasto, jolla katettiin vauvalomista johtuvat lisämenot, joten rekrytoinnissa tiedekunta- tai osastotasolla ei tarvinnut huolehtia budjetin ylityksistä. Mutta tämä on mennyttä. Säätiöiden myöntämää apurahaa sen sijaan voi siirtää joustavasti perhetilanteen vuoksi.

Salmesvuoren oman käsityksen mukaan tutkijanuraa miettivät ovat kuitenkin valmiita luopumaan monesta normipalkannauttijan asiasta, sillä tutkijanuraa pidetään tavoiteltavana. Tämä siitäkin huolimatta, että yliopisto ei näyttäydy houkuttelevana työnantajana. Moni tutkijanurasta ja perheestä haaveileva ja niitä kohti menevä arvostaa kuitenkin akateemisen työn vapautta ja joustavuutta. Kotiin voi jäädä esimerkiksi hoitamaan sairasta lasta ja menetetty työaika otetaan sitten kiinni toisessa kohtaa.

— Kannattaa muistaa, että tutkimukset osoittavat perheellisten, erityisesti naisten olevan tehokkaampia tutkijoita kuin lapsettomat. Tästä kirjoitetaan muun muassa Tutkimusmatkoja äitiyteen (Duodecim 2010) -kirjassa. Voin oman ohjaajakokemukseni perusteella allekirjoittaa tämän. Kyse on aikatauluttamisesta ja vetkutteluilmiön vähyydestä: tutkimusta tehdään suunnitelmallisesti silloin kun siihen on sopiva aika.

Perheen aika

— Hyvinvoivassa työyhteisössä perheet otetaan huomioon. Oman kokemukseni mukaan yliopisto on hyvin joustava, ja sitä pienten lasten perheissä arvostetaan, puheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöiden liitosta arvioi.

— Laajemmalta kannalta tarkasteltuna on kuitenkin todettava, että edelleen naisten urakehitys hidastuu lasten myötä. Tämä näkyy erityisesti väitelleiden suhteessa professuureihin: naisten ura etenee jälkijunassa. Itselläni ei ole asiasta tutkimustietoa, mutta se saattaa olla urakehitysten eroja selittävä seikka. Vaikka lapsen kanssa olisi kotona vain vanhempainvapaan verran, on se kuitenkin pois siitä ajasta, jonka muut paahtavat täysillä. Näyttöjen kasaantuminen kumuloituu, ja mikäli jää yhdestä asiasta pois, tulee se kertautumaan. Miesten kohdalla perheen perustaminen ei näy negatiivisesti. Olisi hienoa, jos näin olisi naisillakin.

Yhteiskunta ja työnantaja tukevat sitä, että perhe voi päättää, miten lapsenhoito järjestetään. Taloudellinen tuki on arvokas asia, mutta se ei vaikuta uraan. Peltola tietää, että on iso päätös lähteä esimerkiksi kesken väitöskirjan teon tekemään lasta. Mitä, jos CV:ssä tilanne tulkitaankin niin, että ei ole päässyt eteenpäin työssään? Yleensä tuloksellisuus häviääkin joksikin aikaa, ja pitää taas osoittaa uudestaan.

Äidit ottavat paljon vastuuta perheiden pyörittämisestä, mutta tilanne on muuttumassa. Peltolan oma mies oli neljä vuotta kotona lasten kanssa sillä aikaa, kun hän itse teki tutkijanuraa.

— Mieheni on nyt yliopisto-opettaja, kun taas itse olen apulaisprofessori, mutta toisaalta hänen oma opintouransa on alkanut myöhemmin.

Mitä pidemmälle elämä kuluu ennen kuin perheen perustaminen olisi ajankohtaista, sitä etäisemmäksi se muuttuu. Usein väitöskirja tehdään ennen lapsia. Voi kuitenkin olla, että kiinnostava työ vie mukanaan, biologinen kello alkaa tikittää eikä lapselle lopulta olekaan tilaa.

— En usko, että yhteiskunta voisi kovin paljon enempää tukea perheiden perustamista, enkä usko esimerkiksi synnytystalkoisiin. Kyse on lopulta ihmisten omista valinnoista, Peltola toteaa.

Lapsia kampuksella

Yliopistojen suhtautumistavoissa perheisiin ei ole kyse vain rahasta, vaan myös asenteista ja siitä, onko lapsille ylipäätänsä sijaa akateemisessa maailmassa. LUT-yliopistossa Lappeenrannassa on otettu konkreettisella tavalla askel perheystävälliseen suuntaan. Kampusalueelle, jossa on myös useiden yritysten tiloja, perustettiin vuoden alussa päiväkoti. Kyseessä on Suomen toinen yliopiston yhteyteen perustettu päiväkoti, joista ensimmäinen avattiin Tampereella.

— Yksi LUT-yliopiston arvoista on tahto luoda hyvinvointia. Taustalla vaikuttaa lisäksi halumme olla kiinteästi osa yhteiskuntaa, ja sitä kautta myös päiväkoti kampusalueella on tärkeä osa henkilökunnalle ja opiskelijoille suunnatuista palveluista. Se helpottaa perheellisten opiskelijoiden ja henkilökunnan jäsenten arkea ja sitä kautta lisää hyvinvointia, LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa kertoo.

Yksityinen päiväkoti toimii hyvin myös siksi, että Lappeenrannassa varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli. Päiväkodin tilat kuuluvat Suomen yliopistokiinteistöille. Ja koska kyseessä on kampusalueen päiväkoti, painotetaan siinä kielten oppimista ja tiedettä. LUT-yliopistossa on suuri määrä eri kansallisuuksiin ja kieliryhmiin kuuluvia. Tämä näkyy myös päiväkodissa, joka on monikielinen.

— Olemme iloisia siitä, että täällä on päiväkoti. Lasten näkyvyys on muokannut hieman ympäristöä, mitä itse pidän vahvuutena ja rikkautena. Perheet tarvitsevat joustoa, ja päiväkoti työpaikan läheisyydessä tuo sitä.

---