Tutkijat noudattavat kuuliaisesti hyvää tieteellistä käytäntöä

Tutkimusetiikan barometri osoittaa, että Suomessa työskentelevät tutkijat tekevät työtään hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Rahoituksen hakemisen ja uralla etenemisen paineet koetaan tutkimusetiikan kannalta suurimmiksi uhiksi.

Toukokuun alussa julkistettu tutkimusetiikan barometri on ensimmäinen kansallinen selvitys tutkimuseettisistä ongelmakohdista Suomessa. Koska kaikista tiedevilppiepäilyistä ei tehdä ilmoitusta, osa tapauksista jää pimentoon. Tästä syystä Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) tilasi Vaasan yliopistolta kyselyselvityksen suomalaisen tutkimustyön eettisyydestä.

— Barometrin tulos on varsin selvä. Vastaajien arvioiden mukaan vakavia tutkimuseettisiä loukkauksia esiintyy todella vähän. Tämä on suomalaisen tutkimustyön vahvuus, totesi barometritulosten julkistusseminaarissa TENKin tilaaman selvityksen vastuullinen johtaja, emeritusprofessori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.

Suomessa on viime aikoina uutisoitu korkeakouluopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvistä plagiointiepäilyistä. Sen sijaan barometrikyselyllä tavoitetut ammattitutkijat raportoivat havainneensa tieteelliseen tutkimukseen liittyen tuskin lainkaan plagiointia, tulosten sepittämistä tai muita hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia.

52 prosenttia vastaajista ei ollut havainnut plagiointia koskaan ja 30 prosenttia harvoin. Tekaistujen havaintojen esittämistä tiedeyhteisölle ei ollut nähnyt koskaan 81 prosenttia vastaajista. 67 prosenttia ei ollut tavannut menetelmien, havaintojen ja tulosten vääristelyä.

Kyselyssä kartoitettiin myös tutkijan asemaan ja tutkimuksen tekemiseen liittyviä eettisiä ongelmia. Toisen tutkijan työn epäasiallista vaikeuttamista oli nähnyt harvoin 34 %, joskus 16 % ja melko usein 5 % Ajankohtaista vastaajista. Tutkijat myönsivät, että omia tieteellisiä ansioita paisutellaan ansioluettelossa tai julkaisuluettelossa: 42 % katsoi, ettei tee tätä koskaan.

— Jokaisella tutkijalla on oikeus tehdä tutkimusta luottavaisella mielellä siitä, ettei ympärillä ole vilppiä, TENKin puheenjohtaja, professori Riitta Keiski totesi seminaarissa.

Suurimmaksi uhaksi tutkimustyön eettisyydelle koettiin rahoitukseen, julkaisemiseen ja uralla etenemiseen liittyvät paineet. Tutkimustyön rahoituspaineet koki uhaksi hyvän tieteellisen käytännön noudattamiselle peräti 74 % vastaajista. Lähes saman verran piti tutkimusaineistojen omistajuuteen ja käyttöoikeuteen liittyviä epäselvyyksiä tutkimuseettisenä uhkana.

Myös aineistonhallintaan liittyvät epäselvyydet, johtamiseen liittyvät ongelmat ja riittämätön tieto omista oikeuksista huolestuttivat vastaajia. Heistä 35 % oli täysin samaa mieltä väittämästä ”tutkimuksen/ projektin johtaja on tasapuolinen henkilöstöään kohtaan”.

— Tutkimusryhmien johtajilla on hyvin suuri vastuu, korosti emeritusprofessori Ari Salminen.

Johtamisen merkitystä tähdensi myös OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen, joka kommentoi seminaarissa barometrin tuloksia. Hän näki niissä yhtymäkohtia OKM:n Korkeakouluvision osioon Hyvinvoivat korkeakouluvisiot.

— Se sisältää ison vision siitä, että korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja. Siihen on vielä matkaa, mutta siihen pyritään, Kosunen sanoi.

Hän toivoi, että yhä useampi tutkija osallistuisi tutkimuseettiseen koulutukseen. Kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole osallistunut lainkaan tai oli osallistunut vain kerran.

Kyselyyn kertyi runsaasti avovastauksia. Barometrin tulosraporttiin on koottu otos, josta välittyy huolestuttavampi tilannekuva kuin pelkistä prosenttiluvuista.

”Koen, että valtaosa tieteen eettisyyden ongelmista juontuu rahoituspaineista ja siitä johtuvasta publish or perish -ongelmasta.”

”Rahoituspaineet vääristävät tiedettä kun rahoitus ja työpaikat valikoituvat nykyään ei niinkään tieteellisten ansioiden kuin tutkimusaiheen tai henkilön taloudellisen tuottavuuden perusteella.”

”Koen äärimmäisen pulmallisena asiana tänä päivänä sen, että tutkijan arvostus tuntuu perustuvan hänen saamaansa rahoitukseen ja julkaisujen määrään ja muuhun meritoitumiseen. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota esim. esimerkilliseen johtajuuteen ja arvoihin liittyviin tekijöihin.”

Barometri toteutettiin suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä kyselynä, jonka TENK lähetti yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin tammikuussa 2019. Vastaajia oli 1 246 henkilöä. Kysely on tarkoitus uusia kolmen vuoden välein.

Tutkimusetiikan barometri on osa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ja Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan Vastuullinen tiede ¬hanketta, jota rahoittaa opetus¬ ja kulttuuriministeriö.

Julkaisun tiedot: Ari Salminen ja Lotta Pitkänen: Tutkimusyhteisöissä kaikki hyvin? Tutkimusetiikan barometri 2018 (Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 1/2019). Julkaisu löytyy verkosta: www.tenk.fi.