Korona kasvatti työtaakkaa etenkin opettajilla — Työrauhan puutteesta kärsivät lapsettomat

Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot sujuivat varsin hyvin – ”yllättävänkin ok”, kuten eräs Tieteentekijöiden kyselyyn toukokuussa vastanneista jäsenistä totesi. Oman työn sujumiselle annettiin keskiarvo 3,6, kun 1 tarkoitti työn sujuneen erittäin huonosti ja 5 erittäin hyvin. Erittäin huonosti töiden koki sujuneen vain 3 prosenttia.

Vastaajista 64 prosenttia kertoi, että työmäärä oli pysynyt poikkeusoloissa entisellään. 26 prosentilla työmäärä oli noussut ja 10 prosentilla laskenut. Erot eri tehtävien välillä olivat kuitenkin suuria: opetuspainotteisissa tehtävissä 54 prosenttia vastaajista kertoi työmäärän kasvaneen.

— Etätyö ja vauhditta ponnistettu digiloikka ovat hoituneet korkeakouluissa erinomaisesti. Olemme joustaneet, uudistuneet, julkaisseet ja opettaneet, ja tehneet parhaamme sen eteen, että opiskelijoille tulee poikkeustilanteesta mahdollisimman vähän harmia. Samalla kuitenkin kuormitus on kasvanut ja jaksaminen ollut tiukoilla, Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola toteaa tiedotteessa.

82 prosenttia vastaajista oli pystynyt siirtymään kokonaan etätöihin ja 16 prosenttia osittain. Etätöissä tarvittavat työvälineet ja ohjelmat olivat valmiiksi käytössä 65 prosentilla vastaajista ja 30 prosenttia sai tai hankki ne itse etätyön alkaessa. Tutkimuspainotteisissa tehtävissä työskentelevissä oli eniten niitä, joilla oli puutteita työvälineissä. Tätä voi selittää se, että tiettyjä tutkimuksessa tarvittavia laitteita ei ole ollut mahdollista järjestää kotioloihin. Työnantajiin oltiin yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä. Työnantajien onnistuminen sai arvosanan 3,7. Erittäin tai melko huonosti työnantaja oli onnistunut vain 9 prosentin mielestä.

Eniten vaikeuksia poikkeustilanteessa aiheuttivat työergonomia, vapaa-ajan ja työajan sekoittuminen ja työrauhan puute. Työrauhan puute korostui erityisesti niillä, joilla on lapsia: heistä 65 prosenttia koki ongelmia työrauhan kanssa, kun lapsettomista työrauhan puutteesta kärsi 13 prosenttia.

Kysely tehtiin 4.–10.5.2020 suomeksi ja englanniksi, ja siihen vastasi 1 323 tieteentekijää.



Painetussa lehdessä sivu 11