Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tavat soveltaa kokonaiskustannusmallia ovat edelleen hyvin kirjavia, vaikka malli on ollut käytössä vuodesta 2009. Kokonaiskustannusmallin vaikuttavuutta arvioinut Suomen Akatemian laaja työryhmä suositti jo loppuraportissaan vuonna 2015, että yleiskustannusten tulovirrat tulisi kuvata selkeästi ja yliopistojen mahdollisuuksien mukaan yhtenäistää menettelytapojaan.
Suomen Akatemia ja opetus- ja kulttuuriministeriö lähettivät kesäkuussa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille kokonaiskustannusmallin nykytilaa kartoittavan kyselyn, johon tulleet vastaukset kertovat vaihtelevista käytännöistä.
Joissakin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa hankkeilta veloitetut yleiskustannukset jaetaan niille tukipalveluille, joista kustannukset ovat muodostuneet, joissakin ei. Joissakin organisaatioissa pakollinen omarahoitusosuus kohdistetaan hankkeille euroina, joissakin ei. Joissakin organisaatioissa yleiskustannukset jaetaan samoilla periaatteilla koko talossa, joissakin on tieteenalakohtaisia eroja.
Tutkimusrahoituksen asiantuntijoiden mukaan parannusta on viime vuosikymmenen alusta tapahtunut, mutta edelleen yleiskustannukset näyttäytyvät tutkijoille ryteikkönä, jonka läpi ei näe. Järjestelmä on jo itsessään monimutkainen, ja yliopistojen välillä tai jopa sisällä vaihtelevat käytännöt tekevät siitä entistä vaikeamman ymmärtää.
— Yleiskustannusten sisäisessä veloituksessa, hyvityksessä ja niin edelleen on lukuisia sovelluksia ja suuriakin eroja yliopistojen välillä. Sama pätee omarahoituksen kirjaamiskäytäntöihin projekteille. Myöskään taloushallinnon viestintä ei varmastikaan ole yhtenäinen läpi organisaation ja koko tutkijakunnalle, sanoo Suomen Akatemian talousjohtaja Satu- Anniina Pakarinen.
Erot käytännöissä ovat sinänsä täysin sallittuja, sillä yleiskustannusten soveltaminen yliopistojen sisäisessä laskennassa kuuluu yliopistojen autonomiaan.
Dosentti Leena Latonen sai kokea, miten erilaiset kahden yliopiston käytännöt voivat olla, kun hän vuonna 2018 siirsi Suomen Akatemian projektirahoituksen Tampereen yliopistosta Itä-Suomen yliopistoon, jossa hän alkoi vetää omaa tutkimusryhmäänsä. Latonen on solu- ja molekyylibiologi, joka tutkii lääkeresistenssin muodostumista eturauhassyövässä.
— Kun hain projektia vuonna 2017, yleiskustannusprosentti oli Tampereella 100. Itä-Suomen yliopistossa se oli 80. Naiivisti ajattelin, että jos Akatemian myöntö pysyy samana, se tarkoittaa minulle enemmän tutkimusrahaa. Eihän se käytännössä niin mennyt, Latonen kertoo.
Itä-Suomen yliopistossa Latonen joutui hyväksyttämään siirron yhteydessä uuden budjetin, jota varten kustannukset piti laskea uudelleen. Hän koki painetta siirtää kustannuksia laite- ja tarvikehankinnoista palkkoihin, koska sisäinen laskenta toimi Kuopiossa eri tavalla kuin Tampereella. Missään vaiheessa hänelle ei kunnolla selvinnyt, miksi asiat piti tehdä näin.
— Se oli vähän kuin vakuutuksia vertailisi. Pelisäännöt ovat niin erilaiset, että on vaikea saada selville, mitä yleiskustannuksilla saa. Saat hankesuunnitelmasta nätin, pyöreän palikan, joka sitten pitäisi budjettiteknisistä syistä saada neliskanttiseen reikään.
Yleiskustannusprosenttien vaihtelu ei ole Satu-Anniina Pakarisen mukaan varsinaisesti ongelma. Prosentit lasketaan OKM:n ohjeiden mukaan, ja niiden kuuluukin vaihdella organisaation oman kulurakenteen mukaan. Esimerkiksi Suomen Akatemialla YKprosentti pysyy myöntövuoden tasolla monivuotisissakin projekteissa, vaikka muitakin käytäntöjä on.
— Ei ole yhtä oikeaa kerrointasoa kokonaiskustannusten huomioimisessa. Laskenta tehdään vuosittain tilinpäätöstietoihin perustuen, joten kustannustason eläessä kerroinkin elää, Pakarinen sanoo.
Omat mutkansa liittyvät kuitenkin myös vaihteleviin yleiskustannusprosentteihin.
— On yksinkertaisinta seurannan ja järjestelmien kannalta, että kertoimet pysyvät koko hankkeen ajan samana, mutta se ei ole teorian näkökulmasta puhtoista, koska kaikkia kustannuksia ei silloin vuositasolla kateta tai katetaan liikaa, koska kerrointa ei ole laskettu kyseisen vuoden kustannuksista, toteaa tiedeasiainneuvos Soili Vasikainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Toisaalta, Vasikainen huomauttaa, jos joka vuosi käytettäisiin uusinta kerrointa, hankkeiden budjetteja pitäisi rukata joka vuosi. Yksinkertaista ratkaisua ei ole.
Nykyjärjestelmän ongelmiin esitetään usein ratkaisuksi kokonaiskustannusmallista luopumista. Tätä Vasikainen ja Pakarinen eivät pidä vaihtoehtona. Ennen vuotta 2009 muun muassa Suomen Akatemian käytössä olleessa lisäkustannusmallissa osa tutkimuksen kustannuksista jäi piiloon, yliopiston perusrahoituksesta maksettavaksi. Yliopistojen irtauduttua valtion talousarviotaloudesta vuoden 2010 yliopistouudistuksessa tutkimusrahoituksessa siirryttiin valtionavustuslain piiriin: ulkopuolisen tutkimusrahan jakamisen on lain mukaan oltava läpinäkyvää, tehokasta ja tilivelvollista. Muitakin vaihtoehtoja kuin lisä- ja yleiskustannusmalli on, mutta ne eivät välttämättä olisi sen yksinkertaisempia.
Suomen Akatemia arvioi ensi vuonna kokonaiskustannusmallin nykytilanteen, mikä saattaa antaa eväitä järjestelmän viilaamiseen. Kokonaiskustannusmallin merkittävämpi kehittäminen vaatii OKM:n Vasikaisen mukaan kuitenkin muutoksia valtionavustuslakiin, jota valtiovarainministeriö onkin uudistamassa. Muutos vaikuttaa kaikkiin ministeriöihin, jotka myöntävät valtionavustuksia. Vasikainen toivoo, että tässä yhteydessä tutkimusrahoitusta tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Valtionavustuslain uudistumista odotellessa sekavan sisäisen byrokratian selventäminen tutkijoille on yliopistojen omissa käsissä.
Tutkijoille nykytilanne näyttäytyy turhauttavana.
— Kyllä budjettiraamit täytyy ottaa huomioon tutkimusta suunnitellessa, mutta minun mielestäni on jo menty sen rajan yli, jossa järjestelmä ei tue vaan asettaa rajoitteita tutkimuksen tekemiselle. En pärjäisi itse projektinjohtajana ollenkaan, ellei olisi niin mahtavaa taloussihteeriä laskemassa budjetteja ja auttamassa niiden tekemisessä, Leena Latonen sanoo.
| Yliopisto | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
|---|---|---|---|---|
| Yliopisto Aalto-yliopisto | ||||
| Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | 2017 99 | 2018 90 | 2019 90 | 2020 78 |
| Kauppakorkeakoulu | 2017 83 | 2018 73 | 2019 83 | 2020 78 |
| Kemian tekniikan korkeakoulu | 2017 89 | 2018 78 | 2019 71 | 2020 78 |
| Insinööritieteiden korkeakoulu | 2017 89 | 2018 76 | 2019 80 | 2020 78 |
| Perustieteiden korkeakoulu | 2017 67 | 2018 63 | 2019 67 | 2020 78 |
| Sähkötekniikan korkeakoulu | 2017 78 | 2018 74 | 2019 82 | 2020 78 |
| Yliopisto Helsingin yliopisto | ||||
| Keskustakampus | 2017 74 | 2018 67 | 2019 68 | 2020 - |
| Meilahti, Viikki, HiLIFE, LUOMUS | 2017 113 | 2018 110 | 2019 109 | 2020 - |
| Kumpulan kampus | 2017 88 | 2018 87 | 2019 88 | 2020 - |
| Yliopisto Itä-Suomen yliopisto | 2017 80 | 2018 77 | 2019 73 | 2020 72 |
| Yliopisto Jyväskylän yliopisto | 2017 92 | 2018 90 | 2019 89 | 2020 85 |
| Yliopisto Lapin yliopisto | 2017 71 | 2018 75 | 2019 73 | 2020 - |
| Yliopisto LUT-yliopisto | 2017 73 | 2018 71 | 2019 79 | 2020 75 |
| Yliopisto Oulun yliopisto | 2017 81 | 2018 78 | 2019 76 | 2020 - |
| Yliopisto Svenska handelshögskolan | 2017 87 | 2018 90,85 | 2019 93 | 2020 - |
| Yliopisto Taideyliopisto | 2017 104 | 2018 100 | 2019 105 | 2020 110 |
| Yliopisto Tampereen yliopisto | ||||
| Lääke- ja biotieteet ja tekniikka | 2017 - | 2018 - | 2019 98 | 2020 - |
| Ihmistieteet | 2017 - | 2018 - | 2019 63 | 2020 - |
| Yliopisto Turun yliopisto | ||||
| Tekniset tutkimusalat | 2017 78/81 | 2018 83 | 2019 83 | 2020 82 |
| Muut | 2017 63/60 | 2018 64 | 2019 64 | 2020 64 |
| Yliopisto Vaasan yliopisto | ||||
| Tekniset tutkimusalat | 2017 69 | 2018 75,5 | 2019 98,3 | 2020 93,8 |
| Muut | 2017 69 | 2018 75,5 | 2019 59,2 | 2020 52,8 |
| Yliopisto Åbo Akademi | ||||
| Teknistieteelliset yksiköt | 2017 74 | 2018 71 | 2019 69 | 2020 - |
| Humanistiset ja muut yksiköt | 2017 74 | 2018 68 | 2019 64 | 2020 - |
Lähde: Suomen Akatemia
Aalto-yliopisto
(talousjohtaja
Marianna Bom):
— Erikokoiset kertoimet johtavat
aina keskusteluun siitä,
mitä kerrointa käytetään.
Tukijärjestelmien ja hinnoittelupohjien
pitää hoitaa
kuudet eri kertoimet, lisäksi
useat kertoimet johtavat
helposti kerroinshoppailuun,
eli kirjataan projekti siihen
kouluun jossa on korkein
prosentti. Yhtenäistämisen
myötä voimme keventää
tutkimusprojektien hallintoa
ja tukea paremmin erityisesti
monialaista tutkimusta.
Vaasan yliopisto (talousjohtaja
Harri Salmela):
— Meillä on yleiskustannusten
laskentatapa muuttunut
vuonna 2019, koska Vaasan
yliopiston infrastruktuuri
on muuttunut tutkimus- ja
innovaatioalusta Vebicin /
tekniikan tutkimuslaboratorion
myötä. Näin ollen vuodesta
2019 alkaen on laskettu kaksi
erillistä yleiskustannuslisää,
toinen tutkimuslaboratoriota
käyttäville tekniikan alojen
hankkeille ja toinen muiden
alojen hankkeille.
| 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | |
|---|---|---|---|---|
| CSC | 2017 69,96 % | 2018 62,79 % | 2019 56,95 % | 2020 - |
| ETLA | 2017 75 % | 2018 75 % | 2019 75 % | 2020 75 % |
| Folkhälsan-tutkimuskeskus | 2017 49 % | 2018 49 % | 2019 51 % | 2020 - |
| Geologian tutkimuskeskus | 2017 81 % | 2018 88 % | 2019 84 % | 2020 81 % |
| Ilmatieteen laitos | 2017 92,29 % | 2018 91,9 % | 2019 84,78 % | 2020 79,1 % |
| Luonnonvarakeskus | 2017 95 % | 2018 92 % | 2019 88 % | 2020 86 % |
| Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus (FGI) | 2017 74,6 % | 2018 74,38 % | 2019 77,75 % | 2020 - |
| Pellervon taloustutkimus PTT | 2017 83 % | 2018 103 % | 2019 76 % | 2020 - |
| STUK | 2017 129,25 % | 2018 147,26 % | 2019 151,38 % | 2020 166,3 % |
| Suomen ympäristökeskus (SYKE ) | 2017 63 % | 2018 63 % | 2019 66 % | 2020 - |
| THL | 2017 74 % | 2018 70 % | 2019 67 % | 2020 68 % |
| Työterveyslaitos | 2017 55 % | 2018 61 % | 2019 - | 2020 59 |
| VATT | 2017 81,2 % | 2018 75 % | 2019 86,2 % | 2020 81 % |
| VTT | 2017 85 % | 2018 88 % | 2019 92 % | 2020 62,5 % |
Lähde: Suomen Akatemia
ETLA: ETLA/tutkimusryhmä on aina hakijana ja päätöksen tekee tutkimusryhmä.
Ilmatieteenlaitos: Kustannuslaskentajärjestelmä muodostaa omarahoitusosuuden päättäjästä riippumatta.
SYKE: Pääjohtaja, tutkimusjohtaja tai toimintayksikön johtaja.
Työterveyslaitos: Summasta riippuen kustannuspaikan johtaja, yksikön johtaja tai pääjohtaja.
VTT: VTT on pääsääntöisesti hakija ja omarahoitusosuuden päättää hyväksymisoikeuden omaava taho.
Yleiskustannukset ovat tutkimuksesta aiheutuvia välillisiä kustannuksia, joita ei voi kohdistaa suoraan tutkimusryhmälle (esimerkiksi henkilöstö- ja taloushallinto, tietojärjestelmät ja kirjastopalvelut) sekä ns. erilliskustannukset, joita ei ole mielekästä kohdistaa yksittäisille projekteille (esimerkiksi puhelimet, tietokoneet ja työtilat).
Suomen Akatemian vuonna 2009 käyttöön ottamassa kokonaiskustannusmallissa välilliset kustannukset katetaan yleiskustannuskertoimen eli -prosentin avulla. Kerroin lasketaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaan edellisen vuoden tilintarkastetusta tilinpäätöksestä.
teksti Tuomo Tamminen
kuva (Kaisa-talon pääkirjasto):
Tuomas Uusheimo / Helsingin yliopisto
Painetussa lehdessä sivu 12
![Logo [Acatiimi]](/images/logo.jpg){kind=logo}
Etusivulle »
Sisällysluetteloon »
Tulosta »