Tieteentekijät ovat entistä stressaantuneempia

Erityisen stressaantuneita ovat kansainvälistaustaiset tieteentekijät.

Jännittynyt, levoton, hermostunut tai ahdistunut olo. Vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.

Näin määriteltiin stressi Tieteentekijöiden vuonna 2019 kerätyssä jäsenkyselyssä, ja yli puolet työssä olleista vastaajista kertoi kokeneensa tällaisia oireita paljon. Stressaantuneiden osuus on kasvanut huomattavasti sitten vuonna 2016 tehdyn edellisen jäsenkyselyn.

Stressin tuntemukset

Eniten stressiä aiheuttavat määräaikaisuudet, rahoituksen hakeminen ja epävarmuus uran tulevaisuudesta – jotka usein liittyvät vahvasti yhteen.

– Koko ajan pitää tehdä töitä, että saisi rahoitusta, että voisi tehdä töitä. Tämä näkyy sekä pätkätöissä että työsuhteessa olevien arjessa. Työsuhteessa olevatkin joutuvat käyttämään valtavan suuren osuuden työajastaan rahoituksen hakemiseen niille, joilla työsuhdetta ei ole, Tieteentekijöiden puheenjohtaja, professori Maija S. Peltola sanoo.

Erityisen stressaantuneita olivat ulkomailta tulleet tutkijat: 64 prosenttia kansainvälistaustaisista tutkijoista koki stressin oireita, suomalaistaustaisista 49 prosenttia.

— Heillä on samat ongelmat kuin suomalaisilla, mutta vielä kärjistetymmin, koska kiinnittyminen työyhteisöön ei ole kielimuurin ja traditioiden takia niin helppoa, Peltola sanoo.

Paljon stressiä kokeneet ammattiryhmittäin ja työnantajittain

Stressin taustalla on usein vyyhti ristiin vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn mukaan stressillä oli odotetusti vahva yhteys esimerkiksi illalla tai viikonloppuna kotona tehtyihin töihin. Yli kolme kertaa viikossa iltatöitä kotona tehneistä vastaajista paljon tai erittäin paljon stressiä koki 67 prosenttia.

”Vuosi sitten vastaukseni esim. jaksamiseeni ja stressitasoon olisivat olleet varsin erilaisia, sillä koin tuolloin todellista riittämättömyyden tunnetta, tein tai ajattelin kaikki illat ja viikonloput työtä. Nyt olen tietoisesti lopettanut työn tekemisen vapaa-ajallani, vaikka välillä sitä on mahdotonta olla ajattelematta”, kertoi eräs kyselyyn vastannut.

Haitallisen työstressin aiheuttajat ovat pysyneet jokseenkin samoina kuudessa viimeisessä Tieteentekijöiden jäsenkyselyssä.

”Haitallisen työstressin ytimen pysyminen samankaltaisena osoittaa myös kiistattoman selvästi sen, että yliopistouudistuksen tavoite yliopistojen henkilöstöpolitiikan parantamisesta ja tutkijanuran houkuttelevammaksi tekemisestä on todellakin ollut pelkkää sanahelinää”, kirjoittaa kyselyn laatija, Tieteentekijöiden entinen puheenjohtaja, YTT Antero Puhakka raportissaan.

Sähköiseen kyselyyn vastasi 1 591 jäsentä eli joka neljäs niistä, jotka kyselyn saivat. Vastausprosentti on jonkin verran pienentynyt aiemmista vuosista. Peltola toivoo, että suunta muuttuu seuraavassa kyselyssä.

— Yksi meidän edunvalvontamme kulmakuvia on, että tiedämme, mitä ihmisille oikeasti kuuluu. Kyselyiden avulla näemme, mikä asia kehittyy mihinkin suuntaan, ja voimme nostaa esille kulloinkin keskeisimpiä ongelmia.

Haitallista työstressiä aiheuttavat tekijät (% vastaajista)

Usein tai lähes koko ajan stressiä aiheuttavat tekijät.

Määräaikaisuus 61 %
Rahoituksen hankkiminen 56 %
Palvelussuhteen jatkumisen epävarmuus 56 %
Työmäärä 44 %
Uralla etenemisen ongelmat 41 %
Aikarajoitukset/määräajat 39 %
Työn keskeytykset 36 %
Tutkimus 32 %
Tunnustuksen puute 28 %
Hallintotehtävät 24 %
Muiden epärealistiset odotukset 23 %
Palautteen saamattomuus 21 %
Kontrollin puute 19 %
Ammatillisen kehittymisen vaatimukset 19 %
Opettaminen 19 %
Työroolin epäselvyys 17 %
Ohjauksen puute 17 %
Työtilojen puutteet 13 %
Akateemisen vapauden puute 11 %
Opiskelijat 8 %

Tieteentekijöiden jäsenkunta numeroina

Kokonaisjäsenmäärä 7 178
Naisten osuus 63 %
Keski-ikä 44 v
Koulutus  
Tutkijakoulutus 63 %
Tohtorin tutkinto 61 %
Lisensiaatin tutkinto 2 %
Vähintään ylempi korkeakouluaste 99 %
Tieteentekijät työelämässä  
Yliopistosektori 84 %
Julkinen sektori 7 %
Tutkimuslaitokset 4 %
Yksityinen sektori 2 %
Kolmas sektori 2 %
Bruttopalkka keskimäärin euroa/kk 3 821
Määräaikainen palvelussuhde 51 %
Ammattiasema  
Tutkijat 50 %
Opettajat 25 %
Asiantuntijat 24 %
Työttömänä 7 %
Apurahatutkijana 11 %

Kyselyraportti julkaistaan verkossa syyskuun aikana: tieteentekijat.fi.


Teksti Tuomo Tamminen

Painetussa lehdessä sivu 16