Pääkirjoitus

Uuteen normaaliin yhdessä

Poikkeuksellisen helteisen kesän jälkeen tullaan näkemään toden teolla, mitä uusi normaali tarkoittaa. Vieläkin on epävarmaa, missä määrin palataan työpaikoille ja miltä osin jatketaan etätöissä. Todennäköisimmältä vaikuttaa paluu yhdistelmään, jossa töitä tehdään edelleen enemmän etänä kuin ennen koronaa.

Konferensseja, seminaareja ja yhteistyötä on opittu järjestämään etänä, kokouksista puhumattakaan. Myös yliopistojen etäopetus ohjelmistoineen ja alustoineen toimii jo varsin hyvin. Tietojärjestelmiä ja opetusmateriaaleja muokataan erityisryhmien ja aistirajoitteisten saavutettavaksi, mikä tosin vaatii investointeja muun muassa tekstitysohjelmistoihin tai avustavaan henkilöstöön.

Opiskelijoita otetaan korkeaasteelle ennätysmäärä, ja korkeakouluissa uusitaan tietojärjestelmiä siinä sivussa. Nämä uudistukset vaativat oman sovittelunsa, jotta arki saadaan rullaamaan.

Samalla pitäisi hakea eurooppalaisista lähteistä tulevaa rahoitusta entistä pontevammin. Kesän kynnyksellä hyväksyttiin Suomenkin NextGenerationEU-elpymissuunnitelma: lisärahoitusta on tulossa tutkimusinfrastruktuureihin, vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Myös EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen toimeenpano alkaa. Se tuo lisärahaa tutkimukseen ja opetukseen.

Juhannusviikolla asetettu parlamentaarinen TKI-työryhmä puolestaan miettii vaalikaudet ylittävää, pitkäjänteistä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta. Työryhmän pohdinnan lopputulema viitoittaa kansakunnan kehityslinjoja ja vaikuttaa suuresti suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuudennäkymiin.

Professoriliitto on toivonut, että lisärahoitus kanavoidaan nykyisten organisaatioiden ja instrumenttien kautta, jottei rahoitusarpajaisten kirjo lisääntyisi entisestään. Yritysten ja yhteiskunnan kanssa laajasti tehtävään vuorovaikutukseen tarvitaan joustavuutta, ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Näkemyksemme on korkeakoulusektorin ja selontekojen kanssa yhtenevä. Erityisesti pitkäjänteistä, yliopistojen vapaasti kohdennettavaa rahoitusta pitäisi lisätä, jotta moninaistuvista tehtävistä ja kasvavista koulutusmääristä selvitään laadukkaasti.

Yliopisto ei ole vielä valmis. Kuinka uuden toimintatavan mukanaan tuomat lisätyöt ja lisäinvestoinnit päivitetään työsuunnitelmiin ja budjetteihin toistaiseksi voimassa olevassa rahoituskehyksessä?

Myös työyhteisöön vaikuttavia asioita on vielä kesken, kuten tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, luottamusmiessopimusten tarkistamisia ja tekijänoikeuksiin liittyviä sopimuksia ja käytänteitä. Tekijänoikeuskysymysten ratkomiseen vaikuttaa tekijänoikeusdirektiivin täytäntöönpano, joka tulee lausuntokierrokselle syyskuussa ja alkaa vaikuttaa suoraan yliopistojen tekijänoikeuksien hallinnointiin.

Osa edellä mainituista asioista kuuluu työehtosopimusneuvotteluihin, joiden tavoitteet liitot asettavat syksyllä. Miten neuvottelut lähtevät käyntiin olosuhteissa, joissa suuret työnantajat, kuten paperiteollisuus ja teknologiateollisuus, ovat pyrkineet paikalliseen sopimiseen? Se riippuu ensisijassa työnantajan edustajasta.

Näissä olosuhteissa, joissa etätyö ja -opiskelu ovat verottaneet sekä henkilökunnan että opiskelijoiden voimia, on muistettava pitää huolta henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksista. Sitä olemme peräänkuuluttaneet vuosikausia.

Tiivis ja laaja paikallinen yhteistyö yliopistojen hallinnon ja yliopistoyhteisöä edustavien liittojen välillä on kriittisellä polulla. Toisaalta pyritään hyvään, kannustavaan palkkaratkaisuun ja toisaalta parempiin työolosuhteisiin uudessa normaalissa.

TES-neuvotteluiden ulkopuolelle jäävät asiat on ratkottava paikalliset olosuhteet ja parhaat kansainväliset käytänteet huomioiden, yliopistolaisten ja yhteiskunnan parhaaksi.

---