Kansainvälinen vararehtori

Vuonna 1995 hän oli Erasmus-vaihdossa Uppsalan yliopistossa Ruotsissa. Siellä hän osallistui Euroopan laajuiseen opiskelijoiden kirjoituskilpailuun, jossa piti ennustaa, miten maailma muuttuu seuraavan 25 vuoden aikana. Meyer kirjoitti omana näkemyksenään, että nanoteknologia muuttaisi kaiken.

— No, ei siinä ihan niin käynyt, hän myöntää nyt. Hän pääsi kuitenkin loppukilpailuun Lontooseen, jossa hän tutustui toiseen finalistiin, suomalaiseen Tiinaan. Kaksikko alkoi seurustella ja meni myöhemmin naimisiin. Pariskunta on ollut yhdessä siis jo 26 vuotta. Suurimman osan ajasta he ovat kuitenkin asuneet eri maissa.

— Etäisyys saa rakkauden kasvamaan. Se on ollut mottomme, Meyer kertoo.

Hän on kuitenkin jo tottunut vieras Helsingissä. Jatkossa pariskunta tulee asumaan enemmänkin yhdessä, sillä Meyerin päätyöpiste tulee olemaan Vaasan yliopiston Helsingin yksikössä.

— Mutta aion minä Vaasassakin olla! On tärkeäätutustua ihmisiin henkilökohtaisesti. Haluan, että kanssani voidaan jutella hyvin matalalla kynnyksellä.

Millä kielellä häntä sitten kannattaa lähestyä?

— Niin, täytyy sanoa, että vielä pitäisi varmaan käyttää englantia. Ehkä parin vuoden päästä voisimme käydä keskustelun jo suomeksi.

Käännetään tässä vaiheessa katse kohti Vaasaa. Rehtori Jari Kuusisto vastaa puhelimeensa palaverien välissä. Hän kertoo innostuneensa heti, kun kuuli, että Meyer voisi olla kiinnostunut paikasta rehtoraatissa.

— Kun mietin rehtoraatin kokoonpanoa, niin kyllähän Meyerin ansioluettelo aika lailla helpotti päätöstä. Meillä on myös pitkä kokemus yhteistyöstä hänen kanssaan, ja uskon hänen olevan meille oikea ihminen.

Vaasan yliopiston laissa määritelty hallintokieli on suomi. Kuusisto ei silti usko, että suomea taitamattoman henkilön valinta hallintotehtäviin toisi ongelmia.

— Martinin vastuualuetta tulevat olemaan kansainväliset asiat, joissa tärkeimpänä kielenä on englanti. Hän ei myöskään tee työtään yksin. Ja onhan hän myös opiskelemassa suomea.

Meyerin kohdalla tilanteesta tekee kuitenkin uudenlaisen se, että pitääkseen hänet mukana rehtoraatti joutuu kokoustamaan englanniksi, vaikka pöytäkirjat tehtäisiinkin suomeksi.

Käytetty kieli vaikuttaa myös ajatteluun, sanovat kielitieteilijät. Onko tämä siis suomenkielisen yliopiston arvojen mukaista?

— Ymmärrän kysymyksen, ja myönnän, että englanniksi ajattelee vähän toisin kuin suomeksi, Kuusisto muotoilee.

Silti hän näkee ongelman melko teoreettisena.

— Yliopistothan ovat ikään kuin puun ja kuoren välissä. Yhtäältä halutaan, että kansainvälistymme, julkaisemme englanninkielisissä julkaisuissa, osallistumme kansainvälisiin hankkeisiin ja houkuttelemme ulkomailta opiskelijoita ja tutkijoita. Toisaalta sitten meidän viralliset kielemme ovat lain mukaan kotimaisia. Tässä on tietty jännite, joka sitten Martininkin kohdalla näkyy.

Meyer aikoo auttaa Vaasan yliopistoa kansainvälistymään esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden määrää lisäämällä. Mitään yksittäistä kikkaa tai vinkkiä hänellä ei kuitenkaan ole.

— En oikein usko ratkaisuihin, jotka toimivat aina ja kaikkialla. Meidän täytyy käydä läpi Vaasan tilannetta ja miettiä, millaisia opiskelijoita haluamme ja mistä.

Todennäköisesti luvassa on lisää englanninkielisiä maisteriohjelmia. Onko tarkoitus siis houkutella maksavia opiskelijoita EU-alueen ulkopuolelta?

— Heitäkin, mutta ei pelkästään. Minusta opiskelijoiden haalimisessa on tärkeää muistaa tasapaino. Uskon, että monipuolinen opiskelijapohja on yliopiston etu.

Kansainvälisten opiskelijoiden ongelmana Suomessa on usein työllistyminen. Vaikka yliopistolla voi selvitä englanniksi, työmarkkinoilla voi olla vaikeaa.

— Asiantuntijatyö on tietysti menossa kohti englantia kaikkialla, eli sikäli englanti on kyllä tärkeää Suomessakin. Mutta varmasti olisi hyvä oppia myös suomea tai ruotsia.

Meyer uskoo silti, ettei asiantuntijalla tavallaan ole edes isänmaata. Vaikka hän on itse syntynyt Saksassa ja asunut siellä 20 ensimmäistä vuotta elämästään, ei hän kutsu itseään saksalaiseksi.

Mutta entä jos hän löisi sormeen vasaralla? Älähtäisikö saksaksi?

— Ei, kyllä minä luulen, että englanniksi jo nykyään. Tai suomeksi! Teillä on ilmaisuvoimaisia kirosanoja!

”En oikein usko ratkaisuihin, jotka toimivat aina ja kaikkialla. Meidän täytyy käydä läpi Vaasan tilannetta ja miettiä, millaisia opiskelijoita haluamme ja mistä.”