Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen luentosali
tyhjillään ensimmäisenä koronakeväänä 2020.
Vielä kesän alussa ajatuksena oli, että syksyn tullen ja rokotusten edetessä myös yliopistoissa palattaisiin kohti normaalia. Nyt koronatilanteen paheneminen on taas herättänyt pelkoa uudesta etävuodesta.
Edelleen tarkoitus on lähteä syksyyn hybridimallilla ja avata kampuksia lähiopetukselle. Lähiopetusta ja -tutorointia pyritään kaikissa yliopistoissa järjestämään erityisesti uusille, tänä syksynä aloittaville opiskelijoille sekä viime vuonna aloittaneille, joiden tähänastinen opiskelutaival on tapahtunut kokonaan etänä.
Yliopistojen tavoitteena on, että laboratoriokursseja, taiteellista opetusta ja muita läsnäoloa vaativia opintoja järjestetään paikan päällä. Lähiopetusta tarvitaan esimerkiksi kurssien erityismateriaalien, tilojen ja välineiden vuoksi. Myös pienryhmissä opiskelu voi olla mahdollista lähiopetuksena. Tarkemmat suunnitelmat laatii jokainen yliopisto erikseen.
Luento-opetus suurille opiskelijaryhmille pidetään yhä pääosin etänä. Yliopistojen henkilökunnan etätyösuositus jatkuu edelleen niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Etätyösuositus koskee pandemian kiihtymisvaiheessa tai leviämisvaiheessa olevia alueita.
STT kertoi 18.8., että leviämisvaiheen alueilla sijaitsevissa Turun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa lähiopetuksen ja tenttien ryhmäkoot on rajattu 50 henkilöön. Tampereen yliopistossa yli sadan ihmisen opetustilanteet järjestetään etänä.
Jyväskylän yliopiston rehtori, Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen kertoi STT:lle, että lähiopetustilanteet eivät ole olleet merkittävässä roolissa pandemian leviämisen kannalta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa ei ole todettu yhtään lähiopetukseen liittyvää tartuntaa.
Hallitus on kaikesta huolimatta väläytellyt toivoa yhteiskunnan avautumisesta lokakuussa tai sitten kun 80–90 prosenttia suomalaisista on rokotettu kahteen kertaan.
Pop up -koronarokotukset opiskelupaikkakunnilla auttavat parantamaan rokotuskattavuutta nuorten opiskelijoiden joukossa. Esimerkiksi Jyväskylässä voi käydä ottamassa rokotteen avoimella rokotuspisteellä, vaikka oma kotikunta ei olisi Jyväskylä.
Korona-ajan yksinäinen puurtaminen on ollut raskasta monille opiskelijoille. Etenkin vieraaseen opiskelukaupunkiin muuttaneet ovat kärsineet yksinäisyydestä.
Yliopistot käynnistävätkin uusia hyvinvointiin keskittyviä hankkeita ja tarjoavat palveluita opiskelijoiden jaksamisen tueksi. Itä-S uomen yliopisto ilmoitti ennen kesää, että se ottaa kaikkiin tutkinto-opiskelijoihin yhteyttä tekstiviestillä, sähköpostilla tai verkossa ja kartoittaa tuen tarvetta jokaiselta erikseen.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko sanoo, että yliopistot järjestävät monenlaista tukea. Tiedossa on muun muassa opetuksesta vastaavan vararehtorin tapaamisia, tutorointia ja vertaisryhmiä. Yliopistot ovat käyneet keskenään keskustelua hyviksi koetuista käytännöistä.
— Käynnistymässä on pidemmän aikavälin yhteistyömalli opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen. Mukana ovat yliopistot, ammattikorkeakoulut, YTHS, ylioppilaskunnat ja Nyyti ry. Malli pyrkii tuomaan eri toimintoja yhteen ja skaalaamaan hyviä käytäntöjä, Risikko sanoo.
Koronapandemia on koetellut myös henkilökunnan jaksamista, ja yliopistot ovat pohtineet keinoja opettajien hyvinvoinnin parantamiseksi. Itä-Suomen yliopisto on esimerkiksi valmistellut opetusavustajajärjestelmän, jossa opiskelijat tukevat opettajia opetuksen järjestelyissä.
Teknologian haltuunotto opetuksessa on aiheuttanut osalle opettajista vaikeuksia, mikä on voinut tuoda kursseihin laatueroja. Opetusavustajat voivat työskennellä opetuksen käytännön apuna tekemällä kevyitä oheistöitä, jotka vapauttavat opettajan aikaa muuhun. He esimerkiksi auttavat teknologian kanssa hybridiopetuksessa, jossa osa opiskelijoista on paikan päällä ja osa etänä.
Yliopisto on rekrytoinut syksyksi opiskelijoista yhteensä nelisenkymmentä opetusavustajaa, jotka toimivat kaikilla laitoksilla ja osastoilla
Lehti meni painoon 18.8. Tilanne on saattanut elää sen jälkeen.
teksti Terhi Hautamäki
kuva Veikko Somerpuro
Painetussa lehdessä sivu 32