Kohti syksyn liittokierrosta

Kokonaisratkaisun kaaduttua edessä on liittokierros. Tämä tarkoittaa, että valtionsektorilla ratkaisuun pyritään ilman kokonaisratkaisuun perustuvaan raamia. Valtiolla liittokierros ei poikkea olennaisesti kokonaisratkaisun mukaisista neuvotteluista, paitsi että järjestövalmiuden merkitys korostuu neuvottelujen tukena. Tavoitteena on palkkakilpailukyvyn parantaminen. Voimassaolevaan sopimukseen liittyy edelleen ratkaisemattomia kysymyksiä.

Voimassa oleva sopimuskausi päättyy valtionsektorin osalta 30.9.2007. Tilanne on vastaava useimmilla muilla aloilla. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun kaaduttua yksityissektorin työnantajien toimesta edessä on nyt liittokierros.

Liittokierroksen ja kokonaisratkaisun välinen olennaisin ero valtiolla on siinä, että sopimukset neuvotellaan ja tehdään nyt ilman kokonaisratkaisussa sovittua ulkoista raamia. Tämä koskee erityisesti palkankorotuksia. Sektorikohtainen liikkumavapaus on kasvanut verrattuna kokonaisratkaisuun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työmarkkinoilla vahvat alat menestyvät ja heikot eivät.

Valtion neuvottelutasot

Valtion keskustason neuvottelu- ja sopimusosapuolia ovat valtion työmarkkinalaitos työnantajana sekä työntekijöiden edustajina kolme pääsopijajärjestöä, mm. akavalaisten Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Valtiolla liittokierros ei siis tarkoita sitä, että kukin liitto tekisi itse omat virkaehtosopimuksensa. Liitot vaikuttavat JUKOn kautta.

Valtion työmarkkinalaitoksen tasolla tapahtuvassa keskustason virkaehtosopimusneuvotteluissa sovitaan mm. palkankorotusten tasosta, rakenteesta, korotusten ajankohdasta ja korotusten jakautumisesta mm. yleiskorotuksiin ja järjestelyvaroihin tai muihin vastaaviin. Tällä tasolla sovitaan monesta muustakin asiasta, kuten matkustussäännöstä, yleisistä työajoista, vuosilomista ja eräistä muista etuuksista.

Hyväksymällä yleisen virkaehtosopimuksen siihen osalliset samoin kuin niiden alajärjestöt ja alajärjestöjen jäsenet sitoutuvat työrauhaan. Tässä mielessä valtion yleinen keskitetty virkaehtosopimus on merkittävä.

Valtion yleisen virkaehtosopimuksen lisäksi tehdään ns. tarkentavia virkaehtosopimuksia. Ne voivat olla virasto- tai hallinnonalakohtaisia. Tarkentavat virkaehtosopimukset toteuttavat ja täydentävät keskustason sopimuksia. Keskustason virkaehtosopimusta ja tarkentavia sopimuksia koskevat neuvottelut käydään suurelta osin ajallisesti päällekkäin.

Tavoitteita

Valtiolla johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivien palkkakilpailukyky on huono. Tämä on todettu valtiontyönantajankin toimesta monessa yhteydessä. Näin tapahtui viimeksi valtiovarainministeriön helmikuisessa ns. paimenkirjeessä työnantajille (Acatiimin numero 3/2007 s. 6).

Valtiotyönantaja ei kuitenkaan ole joko rohjennut tai halunnut tähän mennessä korjata tätä epäkohtaa ainakaan riittävästi. JUKOn keskeiseksi tavoitteeksi muodostuukin valtion palkkakilpailukyvyn parantaminen johto- ja asiantuntijatehtävien osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa valtion palkkaohjelman (aikaisemmin valpas) tietoista jatkamista. Tähän sisältyy mm. koulutuspalkkaerä.

Yleiskorotusten tulee olla prosentuaalisia. Korotusten on lisättävä valtion palkkakilpailukykyä ja oltava sukupuolisesti neutraaleja. JUKOssa ei ole vielä esitetty korotusten tavoitetasoa.

Yksityissektorilla pyritään ratkaisuun melko pikaisesti. Valtiolla neuvottelut tiivistynevät kuitenkin vasta elokuussa. Valtion neuvottelutoimintaa hiertää pahasti nyt se, että voimassa olevassa sopimuksessa on edelleen ratkaisematta keskeisiä kohtia. Tämä voi osoittautua kompastuskiveksi.

Yliopistojen tarkentavat sopimukset

Yliopistoja koskevat tarkentavat virkaehtosopimusneuvottelut käydään opetusministeriön tasolla. Siinä osallisina ovat käytännössä valtion pääsopijajärjestöt ja niiden alajärjestöt, erityisesti tämän lehden julkaisijaliitot. Yliopistojen edessä olevat myllerrykset eivät vielä tällä kierroksella ehdi vaikuttamaan neuvottelujärjestelmään.

Yliopistoja koskien tarkentavia virkaehtosopimuksia ovat mm. UPJ:tä koskeva tuore sopimus sekä noin kymmenen vuotta vanha työaikasopimus. Käytännössä esiintyy paineita UPJ -sopimuksen tarkistamiseksi. Työaikasopimus kaipaa niin ikään selkiyttämistä. Myös muunlaisia korjaustarpeita tulee yliopistojen sopimuksissa vielä esiin.

Korotusten täysimääräinen budjetointi

Valtiolla palkankorotukset ilman vastaavaa budjetointia voivat johtaa väen vähenemiseen. Työmarkkinaneuvotteluissa painotetaan korotusten täysimääräistä budjetointia. Yliopistojen osalta tämä on tällä hetkellä ensiarvoisen tärkeätä, koska palkankorotusten budjetoinnin lainsuoja ei ole nyt selvää.

Järjestövalmius

JUKOn valtionsektorilla samoin kuin liittojen puitteissa on ryhdytty nostamaan järjestövalmiutta. Liittokierroksella korostuu järjestövalmius neuvottelutoiminnan tukena. Järjestövalmiuden merkitys on erityisen tärkeää loppukesän ja syksyn neuvotteluissa.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja 25.5.2007