Miten lakossa ollaan?

Ajoittain työntekijät joutuvat puolustamaan etujaan myös työtaistelulla. Kun työnantaja ei neuvotteluteitse ole valmis oikeudenmukaiseen ja työntekijöiden aseman turvaavan sopimuksen solmimiseen ei työntekijöillä ole muuta vaihtoehtoa kuin puolustaa etujaan työtaistelulla.

Jäsenistölle tiedotetaan lakon uhasta siinä vaiheessa, kun työtaistelu alkaa näyttää todennäköiseltä vallitsevan neuvottelutilanteen valossa. Tarkemmin lakon piiriin kuuluville jäsenille tiedotetaan tulevasta lakosta siinä vaiheessa kun neuvottelujärjestö jättää lakkovaroituksen valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle. Akavalaisena neuvottelujärjestönä ja työtaistelun järjestäjänä toimivat julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN. Neuvottelujärjestöjen jäsenliittojen tehtävä on ylläpitää työtaisteluvalmiutta ja tukea työtaistelujärjestelyjä kun niiden jäsenet osallistuvat työtaisteluun.

Lakkovaroituksessa määritellään työtaistelun syyt, laajuus ja toteuttamistapa sekä alkamisaika. Lakko voi alkaa aikaisintaan 14 päivää lakkovaroituksen antamisen jälkeen. Julkisella sektorilla lakon alku voi lisäksi viivästyä kaksi viikkoa, mikäli työnantajan vaatimuksesta asetetaan virkariitalautakunta selvittämään lakon yhteiskuntavaarallisuutta. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla työministeriö voi valtakunnansovittelijan pyynnöstä lykätä lakon alkamista enintään kahdella viikolla, mikäli työnseisauksen katsotaan kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomattavasti vahingoittavan yleistä etua.

Työtaistelun laajuus riippuu olennaisesti siitä, millaisesta erimielisyydestä työnantajapuolen ja työntekijäjärjestöjen välillä on kysymys. Valtiosektorilla työtaisteluvalmius on rakennettu ns. totaalilakon mallin mukaisesti, jossa koko valtion henkilöstö olisi kerralla lakossa. Mutta valtiosektorilla on keskusteltu myös muista lakkomalleista. Yksityisellä sektorilla lakon laajuuteen vaikuttavat sopimusalan koko, se onko lakossa useampia työntekijäryhmiä vai vain ylemmät toimihenkilöt sekä onko mahdollista löytää sellaisia avainryhmiä, joiden lakolla työnantajaa voidaan painostaa yhtä tehokkaasti kuin koko sektorin totaalilakolla.

Lakon piiriin kuuluville liittojen jäsenille tiedotetaan lakon syistä ja käytännön järjestelyistä välittömästi lakkovaroituksen antamisen jälkeen sekä aina kun tapahtuu jotakin olennaisesti lakkoon vaikuttavaa. Erityisesti lakon aikatauluun liittyvissä asioissa jäsenistölle tiedotetaan aktiivisesti.

Kun työtaistelu alkaa

Kun työtaistelu on alkamassa on jäsenistölle tiedotettu lakon syistä jo useita kertoja niin kirjeitse kuin sähköpostitsekin. Mikäli työtaistelun alkamista on lykätty, on jäsen saanut helposti kolmekin kirjettä, joissa lakon toteuttamistapa käydään perusteellisesti läpi.

Neuvottelujärjestöjen internetsivuille, liittojen sivuille sekä mahdollisesti perustettaville erillisille lakkosivuille on kerätty lisämateriaalia tilanteen kärjistymiseen johtaneista syistä, työntekijäpuolen vaatimuksista sekä eri käytännön toimintatavoista lakon kestäessä. Käytettävissä on runsaasti materiaalia mm. työtaistelun suhteesta erilaisiin lomiin ja niiden kertymiseen, palkkasaataviin, sekä työnantajan omaisuuden hallussapitoon.

Jäsenistölle myös tiedotetaan reaaliaikaisesti neuvottelutilanteesta. Työtaistelun lähestyessä viestintä siirtyy kasvavassa määrin paperikirjeistä sähköpostiviestintään ja viime vaiheessa jopa tekstiviestiviestintään. Sopimusneuvotteluja lakon välttämiseksi käydään viime hetkiin saakka ja jos neuvottelutulosta ei synny ennen lakon alkamista, lähtee viimeinen varmistusviesti lakon piiriin kuuluville työntekijöille juuri ennen lakon ilmoitettua alkamisaikaa. Useissa tapauksissa työntekijä saattaa ehtiä lähes työpaikalle ennen kuin varmistuu alkaako lakko vai ei. Lukuisissa tapauksissa lakko vältetään viimeisen viikonlopun tai jopa viimeisen yön neuvotteluissa.

Valitettavasti joskus yhteisymmärrykseen ei päästä neuvotteluilla ja työnteko keskeytetään.

Lakon alettua keskuslakkotoimikunnan toimistolla toimii lakkopäivystys ja paikallistasolla jäsenistölle tietoa välittää paikallinen lakkotoimikunta. Lakossa olevat jäsenet myös ilmoittautuvat paikalliselle lakkotoimikunnalle. Ainakin suurimpien lakossa olevien työpaikkojen ulkopuolella myös päivystävät lakkovahdit. Lakkovahtien tehtävänä on muistuttaa töihin pyrkiviä työtaistelusta ja lakon alaisista töistä ja pitää kirjaa lakonalaisia töitä tekevistä rikkureista sekä raportoida tilanteesta liitolle.

Lakkovahtien rooli lakon toteuttamisessa on keskeinen, koska rikkurit vaarantavat koko lakon onnistumisen ja työntekijöille kohtuullisen sopimuksen syntymisen. Aktiiviset lakkovahdit jakavat työtaistelun syistä ja tavoitteista kertovaa lakkomateriaalia ja lisäävät työtaistelun näkyvyyttä.

Lakossa

Lakossa oltaessa mitään lakon piiriin kuuluvia työtehtäviä ei saa tehdä, ei edes kotona. Samalla tulee huomata, että lakkoon määrätään nimenomaan työtehtävät, ei yksittäisiä henkilöitä eikä varsinkaan pelkästään ammattiliittojen jäseniä. Myös liittoihin kuulumattomilla ja muiden järjestöjen jäsenillä on oikeus kieltäytyä tekemästä sellaisia lakonalaisia tehtäviä, joita he eivät tavanomaisesti suorita. Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen, järjestöjen päättämissä työtaisteluissa noudatettavan, ns. neutraliteettiperiaatteen mukaan heillä ei ole velvollisuutta suorittaa työtaistelutoimenpiteen alaisia tehtäviä. Myös järjestäytymättömät työntekijät, jotka tekevät lakonalaista työtä ovat siis rikkureita.

Olennaista on muistaa, että lakolla ajetaan kaikkien työntekijöiden yhteistä asiaa. Henkilö, joka on valmis ottamaan vastaan ammatillisella edunvalvonnalla saatavat edut kuulumatta itse liittoon ja osallistumatta työtaisteluun istuu toisten housuilla tuleen. Omalta osaltaan hän antaa työnantajalle mahdollisuuden tarjota huonompaa sopimusta, koska hän heikentää lakkoaseen tehoa. Myös järjestäytymättömiltä ja muiden liittojen jäseniltä, jotka kuuluvat lakon piiriin, tuleekin odottaa, että he toimivat lojaalisti lakossa olevia kohtaan ja osallistuvat työtaisteluun.

Työntekijöiden on hyvä muistaa, että yksittäisen henkilöjäsenen kannalta työtaistelu on aina laillinen silloin, kun se perustuu järjestön päätökseen. Henkilöjäseneen ei tällöin voida kohdentaa kurinpito- tai muita rangaistuksia. Tämä myös antaa yksilölle turvallisen selkänojan kun työtaistelu lähestyy. Työtaisteluun ei ole mitään syytä olla osallistumatta.

Toimeentulo lakon aikana

Liittojen jäsenillä on työtaistelun aikana oikeus lakkoavustukseen, jonka suuruus ja maksuaikataulu päätetään erikseen liittojen hallituksissa ennen lakkovaroituksen antamista. Vaikka työtaistelut ovat akavalaisella puolella neuvottelujärjestöjen, JUKO ja YTN, työtaisteluita, hoitavat liitot lakkoavustusten maksamisen. Lakkoavustuksen saamiseksi lakossa olevan jäsenen tulee ilmoittautua paikalliselle lakkotoimikunnalle, joka toimittaa liitolle tiedon lakossa olevista jäsenistä. Lakkoavustuksen maksamiseen saattaa liittyä karenssiaika.

Lakkoavustus maksetaan yleensä kaikille ennen lakon alkamista liiton jäseneksi hyväksytyille jäsenille, jotka lakon alkaessa olivat työtaistelun alaiseksi julistetussa työssä. Jäsenet, jotka saavat palkkaa, eivät ole oikeutettuja lakkoavustukseen. Palkkaa työtaistelun alaisessa työssä toimiva henkilö saattaa saada lähinnä vuosi- tai sairaslomatapauksissa.

Lakkoavustusten rahoittamiseksi liitoilla on yleensä työmarkkinarahastoksi kutsuttu sijoitussalkku. Liitoilla on myös mahdollisuus kerätä ylimääräistä jäsenmaksua, josta lakossa olevat jäsenet on vapautettu. Usein ylimääräinen jäsenmaksu kerätään jo ennen työtaistelua, jolloin se saatetaan kerätä myös vain työtaistelu- uhan alaisen sopimusalan jäseniltä.

Mitä työnantaja tekee

Työnantaja ei välttämättä tyydy vain olemaan työtaistelun kohtee-

na vaan ryhtyy todennäköisesti aktiivisiin vastatoimiin. Vastatoimet voivat suuntautua sekä yksittäisiin lakkolaisiin että laajempaan työntekijäryhmään. Vastatoimet alkavat useimmiten viimeistään lakkovaroituksen jälkeen, mutta ne saattavat jännittyneimmissä tapauksissa alkaa jo ennen kuin lakkovaroitusta edes annetaan.

Yleisimmin paikallistasolla ja valtakunnallisesti työnantajan vastatoimien tavoitteena on heikentää työntekijöiden taistelutahtoa. Yleisin tapa on väittää lakkoa laittomaksi. Niin yksittäisiä työntekijöitä kuin laajempia ryhmiä voidaan uhata työuran vaikeutumisella, irtisanomisilla tai lomautuksilla. Työnantaja saattaa myös houkutella työntekijöitä jäämään töihin myös lakon aikana lupaamalla näille erilaisia hyötyjä.

Vastatoimiin kuuluu usein se, että työntekijöille jaetaan valheellista tai harhaanjohtavaa informaatiota työtaistelusta. Ainoa luotettava informaation lähde työtaisteluolosuhteissa ovat liitto ja lakko-organisaatio. Näitä vastatoimia tulee aina odottaa, koska onnistuessaan ne parantavat työnantajan neuvotteluasemaa. Koska vastatoimet onnistuessaan heikentävät työntekijöiden asemaa, ne tulee kaikissa tapauksissa torjua.

Ääritapauksessa työnantaja voi myös määrätä lakkoon kuulumattomia tehtäviä työnsulkuun. Näissä tapauksissa liitot käsittelevät lakkoavustuksen suhteen työsulun piirissä olevia jäseniään samoin kuin lakossa olevia.

Työnantajan vastatoimista tulee myös aina ilmoittaa paikalliselle lakkotoimikunnalle, jotta työnantajan toimiin voidaan vastata asianmukaisesti. Työpaikalla jäsenet voivat yksikantaan todeta työtaistelun olevan liiton päättämä ja heidän jäseninä olevan velvollisia päätöstä noudattamaan. Työtaistelu on aina ammattijärjestön ja työnantajan välinen asia. Järjestö vastaa jäsenkuntansa puolesta syntyneestä tilanteesta suhteessa työnantajaan.

Miten lakko päättyy

Jos työtaistelu onnistuu, päättyy lakko siihen, että neuvotteluosapuolet saavuttavat hyväksyttävissä olevan neuvottelutuloksen. Neuvottelutuloksen hyväksyy JUKOn asianomainen neuvottelukunta tai YTN:n hallitus.

Neuvottelutuloksen yhteydessä sovitaan aina myös toimenpiteistä ja ehdoista, joilla lakko lopetetaan ja milloin työntekijöiden tulee viimeistään palata töihin. Lakon päättyessä kaikki palaavat omille tehtäviinsä sovitusta hetkestä alkaen. Ennen töihin palaamista tulee ehdottomasti odottaa lakko-organisaation ilmoitusta lakon päättymisestä ja päätöstä lakon lopettamisesta noudattaa.

Onnistuneen työtaistelun jälkeen jäsenkunta voi palata tehtäviinsä paremmassa asemassa kuin ennen lakkoa. He myös tietävät työnantajan nähneen, että he ovat valmiita tiukan paikan tullen puolustamaan etujaan myös työtaistelulla. Onnistuneen työtaistelun hedelmiä kerätäänkin vielä vuosien päästä.

Aleksi Henttonen viestintäpäällikkö Suomen Lakimiesliitto

Lakkosarjan 1. osa “Kuinka työtaisteluun joudutaan” ilmestyi Acatiimissa 3/2007. Artikkelisarja on tarkoitettu JUKOn valtiosektorin liittojen lehtiin ja se on alunperin julkaistu LakimiesUutisissa.