Tampereen yliopiston lehtorit UPJ-kriittisiä

Tampereen Yliopiston Lehtoriyhdistyksen hallitus aktivoitui syksyllä anomaan avustusta toteuttaakseen jäsenkyselyn uudesta palkkausjärjestelmästä. Taloudellista tukea myönsivät Yliopistonlehtorien liitto ja OAJ:n paikallisyhdistys. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.3.-2.4.2007. Tampereen yliopiston matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen tilastollinen tutkimuspalvelu TUPA tuotti verkkolomakkeen yhdistyksen toiveiden mukaisesti. Sähköpostilla pyydettiin postituslistalla olevia 150 yhdistyksen jäsentä “avaamaan annettu linkki ja uhraamaan hetki aikaansa kaikille tärkeän UPJ-asian puolesta”.

Vastausprosentti nousi yhden muistutusviestin jälkeen 50 %:iin. TUPAn tutkijatiimi muokkasi datan ja ajoi tarpeelliset analyysitulokset Excel-ympäristöön kehitetyllä Tixel-tilasto-ohjelmalla. Kysely koostui pääosin väittämistä, mutta mukana oli myös kaksi avointa kysymystä UPJ:stä. Vastaajista 93 % oli virkanimikkeeltään lehtori. Eniten tietoa UPJ:stä vastaajista 37 % oli saanut ammattijärjestöltä, 28 % yliopiston keskushallinnolta, 25 % omalta laitokselta ja 10 % muualta.Kaikkiin lomakkeessa esitettyihin UPJ-väittämiin oli samat neljä vastausvaihtoehtoa: 0 = täysin samaa mieltä, 1 = jokseenkin samaa mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = täysin eri mieltä.

Väittämämuuttujat taulukoitiin ristiin taustamuuttujien kanssa. Tulokseksi saatiin useitakin taulukoita, joissa väittämien jakaumat taustamuuttujan luokissa poikkesivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Väittämään “Virkatehtävien vaativuuskuvauksen täyttöohjeet olivat selkeät” naisista 78 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Miehistäkin selvästi yli puolet eli 57 % oli väittämää vastaan.

Väittämään “Henkilökohtaisen suoriutumisen kuvauksen lopulliset täyttöohjeet olivat selkeät” ikäluokissa 41-50, 51-60 ja 61-70 kaikissa vähintään 70 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Luokan 61-70 (N=13) kaikki vastaajat olivat väittämää vastaan. Ikäluokassa 41-50 (N=24) vastaajista 79 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väittämään “Olen tyytyväinen minulle kirjallisesti ilmoitettuun arvioinnin lopputulokseen”. Ikäluokassa 51-60 (N=30) jokseenkin tai täysin eri mieltä olevien vastaajien osuus oli 46 %.

79 % oli tyytymättömiä uuteen palkkaansa

Vastaajan tyytyväisyyttä saamaansa UPJ-palkkaan tarkasteltiin palkan suuruuden tärkeyden mukaan.

Palkkaa tärkeänä pitävistä 79 % oli tyytymätön uuteen palkkaansa, vähemmän tärkeänä pitävistäkin 53 %.

Väittämään “Vaativuustasot jakautuivat laitoksellamme oikeudenmukaisesti” koulutukseltaan vähintään lisensiaattitasoisista (N=39) vastaajista 82 % oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Maisteritasoisista (N=24) oli 79 % väittämää vastaan. Täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli vain kolme maisteria (13 %).

Naisista 5 % piti kannustavana

UPJ:n kannustavuutta tarkasteltiin mm. sukupuolen mukaan. Peräti 95 % naisista oli eri mieltä UPJ:n kannustavuudesta. Miehistä 24 % piti UPJ:ää kannustavana.

Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä annettiin vastaajalle mahdollisuus kirjoittaa jotakin positiivista UPJ:stä ja toisessa vastaavasti jotakin negatiivista. Avovastausten analysoinnissa muodostettiin neljä pääluokkaa: palkka, ilmapiiri, arviointi ja kokonaisuus. Esim. palkkaan liittyvien alaluokkien (1 = palkka noussut, 2 = jäi takuupalkalle, 3 = nuorten palkan nousu, 4 = palkka ei nouse, koska yliopistolla ei tarpeeksi rahaa, 5 = palkka ei vastaa ansioi-

ta) jakauma ja monivastausluokkien frekvenssit saatiin Tixel-ohjelman multiresponse-toiminnolla. Tulokset osoittivat alaluokan 4 olleen vastauksissa yleisin. Palkkaan liittyvistä avovastauksista “nuorten palkan nousuun” ei viitattu yhdessäkään yksistäään. Muut alaluokat (1, 2, 4 ja 5) esiintyvät vastauksissa sekä yksistään että muiden luokkien yhteydessä.

Kaikkiaan jäsenkyselyn tulokset osoittivat, että lehtorit ovat erittäin kriittisiä uuden palkkausjärjestelmän toteutustapaan ja lopputulokseen.

Seppo Saloranta
Tilastotieteen lehtori Tampereen yliopisto