5/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Aalto-korkeakoulun säädekirja allekirjoitetaan tässä kuussa

    Säädekirjan sisällöstä päästiin sopuun ja säätiöyliopisto sai nimensä 29. toukokuuta. Opetusministeri Sari Sarkomaa piti päivää historiallisena. Tutkimuksen ja opetuksen vapaus on kirjattu Aaltokorkeakoulun säädekirjaan ja hallituksen tueksi tulee akateemisten asiain komitea.

    Valtioneuvosto valtuutti 29.5. opetusministeri Sarkomaan allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Ne allekirjoitetaan heti, kun eduskunnalta on saatu siunaus vuoden 2008 ensimmäisessä lisätalousarviossa 200 miljoonan euron määrärahaan. Aalto- korkeakoulu starttaisi elokuussa 2009, ja sen toiminta siirtyisi kokonaisuudessaan säätiön toiminnaksi vuoden 2010 alussa.

    Säätiön peruspääoma muodostuu säätiön perustajien luovuttamasta 280 miljoonan euron suuruisesta pääomasta. Suomen valtio luovuttaa säätiön peruspääomaksi em. 200 miljoonaa euroa ja säätiön muut perustajatahot 80 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusosuus vuosina 2008 - 2010 on yhteensä 500 miljoonaa euroa edellyttäen, että muilta lahjoittajilta saadaan vähintään 200 miljoonaa euroa.

    Hallituksessa seitsemän jäsentä

    Säädekirjan mukaan Aalto-korkeakoulusäätiön kansallisena erityistehtävänä on korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen avulla tukea Suomen menestymistä, rakentaa myönteisellä tavalla suomalaista yhteiskuntaa, sen taloutta, tekniikkaa, taidetta, taideteollisuutta sekä kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä sekä edistää ihmiskunnan ja ympäristön hyvinvointia.

    Säätiön hallituksen nimittää valtioneuvosto sekä muut lahjoittajat. Valtioneuvosto nimeää opetusministeriön esittelystä viisi jäsentä, joista kahden nimittämisessä kuullaan säätiön akateemisten asiain komiteaa sekä ylioppilaskuntaa. Muut säätiön peruspääomaa lahjoittavat tahot nimeävät kaksi hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenten on mahdollisimman monipuolisesti edustettava säätiön toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta. Hallituksen on ajettava riippumattomasti uuden yliopiston etua. Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta.

    Hallituksen tehtävänä on päättää säätiön strategiasta, säätiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus valitsee rehtorin johtamaan säätiön ja sen muodostaman tiede- ja taideyhteisön toimintaa.

    Akateemisten asiain komitea

    Hallituksen työtä tukee ja sen rinnalla toimii akateemisten asiain komitea, johon kuuluu korkeakoulujen johdon, professorikunnan, muun henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia. Rehtori nimittää akateemisten asiain komitean korkeakoulujen esityksestä. Komitean koosta säädetään johtosäännöllä.

    Komitean tehtävänä on edistää tutkimuksen ja opetuksen laatua, tehdä esityksiä säätiöin tutkimusta, koulutusta sekä opetuksen suunnittelua, opiskeluprosessia ja korkeakoulujen välistä opetusyhteistyötä koskevista linjauksista. (Säädekirja löytyy opetusministeriön nettisivustolta www.minedu.fi)

    Nimi viestii ideaa ja arvoja

    Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun muodostaman uuden yliopiston nimeksi valittiin Aalto-korkeakoulu. Avoimeen nimikilpailuun tuli määräaikaan mennessä yli 1600 ehdotusta. Näistä 42 pohjautui tavalla tai toisella Alvar Aallon nimeen.

    Opetusministeri Sarkomaa toimi nimijuryn puheenjohtajana. Hänen mukaansa Aalto symboloi muutosta ja on kunnianosoitus rohkealle, rajoja rikkovalle renessanssi-ihmiselle, joka kunnostautui niin tekniikan, talouden kuin taiteenkin saroilla. Alvar Aalto on Teknillisen korkeakoulun alumni, Otaniemen asemakaavan ja TKK:n päärakennuksen luoja.

    - Nimi symboloi niitä arvoja, joita uudella korkeakoululla on. Lisäksi aalto on kaunis suomalainen sana, jonka voi yhdistää vaikkapa uuden ajattelun aaltoon, kehityksen aallonharjalla tai samalla aaltopituudella oloon, Sarkomaa kuvaili.

    Tutkimusteemat ovat kehittymässä

    Innovaatioyliopiston valmisteluun liittyen tutkijoille ja tutkijaryhmille julistettiin ideahaku kolmen yliopiston osaamista yhdistävistä tutkimushankkeista. Ideahaku päättyi helmikuun lopulla, ja kaikkiaan yliopistoyhteisö jätti lähes sata esitystä uusiksi tutkimusavauksiksi.

    Tutkimuksessa on tavoitteena keskittyä tärkeisiin globaaleihin kysymyksiin. Energia ja ympäristö ovat tutkimusalueena yksi uuden yliopiston kärkihankkeista. Myös neurosovellukset ja tulevaisuuden internet saavat rahoitustukea.


    Teksti: Kirsti Sintonen