Johtosääntöjen valmistelussa isoja eroja yliopistojen välillä

Johtosääntöjen valmistelutyöstä tihkuneet tiedot osoittavat, että niissä on isoja yliopistokohtaisia eroja. Henkilöstöjärjestöjen huolena on ollut johtosääntöjen liika eriytyminen. Johtosäännöillä tulee olemaan merkittävä rooli, sillä niissä säädetään kunkin yliopiston opetuksen ja tutkimuksen organisoinnista, yliopiston päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmistä sekä lakiesityksen mukaan henkilöstön kelpoisuusehdoista.

Professoriliitto tiedusteli osastoiltaan alkukeväästä johtosääntöjen valmistelutilannetta. Tilanne on tämän jälkeen muuttunut monin paikoin, mutta jonkinlaisia suuntaviivoja voidaan todeta johtosääntöjen osalta.

Johtosääntöjen valmistelutilanne näyttää olevan eri yliopistoissa eri vaiheissa. Osassa yliopistoja johtosäännöt oli saatu jo lähes valmiiksi ennen perustuslakivaliokunnan 13. toukokuuta julkistettua lausuntoa. Perustuslakivaliokunnan kannan vuoksi johtosäännöt menevät joissakin yliopistoissa ainakin hallituksen kokoonpanon osalta uusiksi.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet johtosääntöjen valmistelussa ovat olleet kirjavat. Osassa yliopistoja henkilöstö on päässyt mukaan suunnitteluun, osassa tehtävä on ollut työnantajavirkamiesten käsissä. Myös valmistelun avoimuudessa on suuria yliopistokohtaisia eroja. Joissakin yliopistoissa luonnokset ovat olleet lausuntokierroksilla kun taas jossakin asiaa on valmistelu “suljetuin ovin”

Johtosäännön tulee hyväksymään kunkin yliopiston hallitus.

Yliopistoihin erikokoisia yliopistokollegioita

Lakiesityksen mukaan julkisoikeudellisissa yliopistoissa tulee olla yliopistoyhteisön muodostama yliopistokollegio, joka mm. valitsee yliopistoyhteisöön kuulumattomat hallituksen jäsenet. Kollegion (säätiöyliopistossa “monijäseninen hallintoelin”) koko ja paikkajako eri yliopistoyhteisöihin kuuluvien kesken jätetään yliopiston johtosäännön varaan. Jokaisesta yliopistoyhteisön ryhmästä tulee kuitenkin olla vähemmän kuin puolet koko jäsenmäärästä.

Osastoilta saamiemme viestien mukaan yliopistoihin ollaan kaavailemassa erikokoisia yliopistokollegioita. Lakiesityksen mukaan yliopistokollegion koko voi olla enintään 50 jäsenen suuruinen. Ainakin yhdessä yliopistossa suunnitellaan 50 hengen yliopistokollegiota. Suunnitteilla on myös ainakin 45, 34 ja 24 hengen yliopistokollegioita. Paikkajako on useissa yliopistoissa suunniteltu tasaisesti 1) professoreiden, 2) muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön ja 3) opiskelijoiden kesken. Joissakin yliopistoissa yliopistokollegion paikkajakoa suunnitellaan professoripainotteiseksi.

Hallituksen kokoonpano

Julkisoikeudellisen yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus, joka muun muassa päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja strategiasta. Hallituksen tehtäviin on listattu myös rehtorin valinta. Lakiesityksen mukaan julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa on vähintään 6 ja enintään 14 jäsentä. Jäsenten lukumäärästä ja paikkojen jakaantumisesta eri yliopistoryhmien kesken päättää yliopistokollegio.

Perustuslakivaliokunnan kanta tuo muutoksen lakiesityksen kohtaan, jonka mukaan puolet hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin yliopistoyhteisön edustajia. Tältä osin monet yliopistot joutuvat muuttamaan pitkälle edennyttä valmistelutyötään.

Useiden yliopistojen johtosääntöluonnoksissa viitataan yliopistolakiin ja siihen, että yliopistokollegio tulee päättämään hallituksen jäsenten lukumäärästä. Joissakin luonnoksissa hallituksen koosta tehdään kuitenkin jo esitys, ainakin muutamassa yliopistossa hallituksen jäsenten määräksi kaavaillaan 12 jäsentä. Tietojemme mukaan eräässä yliopistossa suunnitellaan 6 hengen hallitusta.

Yliopistoryhmien paikkajakauma esitetään saaduissa lausuntoluonnoksissa jaettavaksi kolmikantaisesti tasaisesti. Vastoin lakiesitystä yhdessä yliopistossa on käyty keskustelua ylipistoryhmän paikkojen jakamista nelikantaisesti.

Akateemisen hallinnon järjestäminen

Lakiesityksen mukaan akateeminen päätöksenteko säilyy yliopistojen sisäisenä hallintona ja korostaa opetuksen, tutkimuksen ja taiteen vapauden säilymistä. Henkilöstöjärjestöt ovat olleet huolissaan sen suhteen, ettei tieteellinen asiantuntemus vähene yliopistojen hallinnossa.

Eri yliopistoissa on kaavailtu toisistaan poikkeavia malleja akateemisesta hallinnosta. Eräissä yliopistoissa on kaavailtu koko yliopistoa kattavaa toimielintä (esim. tieteellinen asiantuntijaryhmä, tiede-, taide- ja opetusneuvosto). Tutkimustoiminnan organisoiminen ja akateeminen päätösvalta on voitu myös jättää tiedekunnille.

Professorien kelpoisuusvaatimukset ja valinta

Nykyisessä tilanteessa professoreiden kelpoisuusvaatimukset on säädelty asetustasolla ja valinta sekä laki- että asetustasolla. Uudessa yliopistossa haetaan joustavuutta ja nopeutta professoreiden valintaan, mistä Professoriliitto on esittänyt kritiikkiä. Lakiesityksen mukaan professorin toimi tulee laittaa julkisesti haettavaksi silloin, kun otetaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Professuuri voidaan täyttää kutsusta, jos kyseessä on ansioitunut henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset tai hänet valitaan määräajaksi. Asiantuntijamenettely vaaditaan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen valittavien kohdalla sekä vähintään kahden vuoden määräaikaiseksi valittavien kohdalla. Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään lakiesityksen mukaan tarvittaessa johtosäännöillä.

Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että kelpoisuusvaatimukset liittyvät perustuslain 18 §:n 1 momentin mukaisiin oikeuksiin työn ja ammatinvalinnan vapaudesta, minkä vuoksi lakiehdotuksen säännöstä on ainakin professoreiden osalta asianmukaista täsmentää luonnehdinnoin siitä, millaista kelpoisuutta heiltä edellytetään. Joissakin yliopistoissa professorien kelpoisuusvaatimuksia oli jo ehditty johtosääntöihin listata – joissakin pidemmästi ja osassa erittäin lyhyesti.

Myös valintaprosessi hakee vielä muotoaan. Yliopistoissa on erilaisia vaihtoehtoja sen suhteen, tekeekö tiedekuntaneuvosto vai dekaani esityksen rehtorille professorin valinnasta.

Johtosääntötyöskentely jatkuu

Johtosääntötyöskentely yliopistoissa jatkuu. Alkukesästä selviää, millä tavoin perustuslakivaliokunnan lausunto tulee vaikuttamaan lakiesitykseen ja sitä kautta johtosääntöihin. Professoriliiton näkökulmasta on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla professoreiden kelpoisuusvaatimukset kirjataan. Lisäksi päätöksentekoprosesseihin johtajien valintamekanismeineen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Raija Pyykkö
Professoriliiton asiamies
18.5.2009