Ehdokkaat korostavat EU:n asemaa
tutkimusrahoittajana
Europarlamenttivaalien ehdokkaiden joukosta
löytyy viisi tämän lehden julkaisijaliittojen
jäsentä. Pyysimme ehdokkailta lyhyttä
esittelyä sekä vastausta kysymykseen:
Millaisena näet EU:n merkityksen yliopistoja
ja tutkimusta koskevissa asioissa sekä
miten aiot tähän parlamentissa vaikuttaa?
Lauri Heikkilä Perussuomalaiset
Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tohtori
Turun yliopistosta, jossa nykyisin toimin erikoistutkijana
mikroelektroniikan laboratoriossa.
Opintoni painottuivat pääasiassa fysiikkaan, matematiikkaan,
kemiaan, tietojenkäsittelyoppiin ja
kasvatustieteisiin. Opetan sivutoimisesti fysiikkaa
Turun ammattikorkeakoulussa. Minulla on kolme
lasta. Vapaa-ajalla viljelen maata ja osallistun politiikkaan.
(www.lauriheikkila.fi)
EU-maiden välinen opiskelijanvaihto ja tutkimusyhteistyö
ovat lisääntyneet. Nykyisin suuri
osa kansallisista tutkimusrahoistamme kierrätetään
EU-projektien kautta. Professoreilta ja tutkijoilta
kuluu paljon työaikaa projektien suunnitteluun
ja rahan hakemiseen. Epävarmuus rahojen
saannissa on lisääntynyt ja sopivien yhteistyökumppaneiden
löytäminen on tullut yhä tärkeämmäksi.
Pienten yksikköjen asema tutkimusyhteisössä
on heikentynyt. Tämän seurauksena
tutkimustyöhön käytettävissä oleva aika on vähentynyt.
Ulkomaiset nuoret vievät kotimaisilta
nuorilta opiskelupaikkoja ja mahdollisuuden
päästä koulutukseen, joka kuitenkin järjestetään
meidän verorahoilla. Parlamentissa pitää pyrkiä
luomaan yhtenäiset pelisäännöt niin tutkimukseen
kuin opiskeluunkin, että kulut saadaan jaettua
oikeudenmukaisesti.
Lena Huldén
Suomen kommunistinen puolue
Vantaalainen hyönteistutkija ja historioitsija, joka
on erikoistunut ulkoloisiin ja hyönteisten välittämiin
tauteihin. Väittelin Helsingin yliopistossa
1996 Kastelholman linnasta ja toisen kerran 2008
arktisen Plasmodium vivaxin (malarian) ekologiasta.
Kirja Kuusijalkainen vihollinen sai vuonna
2008 tiedonjulkistamisen valtiopalkinnon. Valittu
vuonna 2007 Suomen kommunistisen puolueen
varapuheenjohtajaksi.
(blogi: www.lenantiedeblogi.blogspot.com)
Suomen yliopistot saavat EU:n kautta n. 6 %
tutkimusvaroistaan. Koska seitsemännen puiteohjelman
painopisteet ovat laajasti kytköksissä taloudelliseen
kasvuun ja uusien innovaatioiden kehittämiseen
on vaarana, että puhtaasti teoreettinen
perustutkimus jää sivuun.
Kaikista puiteohjelman hakemuksista hyväksyttiin
15 %, eli hyviä hakemuksia on jäänyt ilman
rahoitusta. Jos hakuprosessin kuluihin ynnää
kaikki se työaika ja raha, jota on käytetty hakemuksien
tekoon, niin lopputulos on hälyttävä.
Onkin todennäköistä, että hyviä hakemuksia on
jäänyt laatimatta hakuprosessin monimutkaisuuden
vuoksi. Tulevaisuudessa hakuprosessia on kehitettävä
huomattavasti yksinkertaisemmaksi.
Yrittäisin parlamentissa vaikuttaa siihen, että tutkijat
voisivat tulevaisuudessa keskittyä tutkimukseen
eikä rahoituksen hankkimiseen.
Kaarina Kailo
Vasemmistoliitto
Dosentti, Ph.D., Oulun yliopisto, Pohjois-Amerikan
tutkimus, Kiiminki. Kansainvälinen ura professorin
ja tutkijan viroissa niin ulkomailla kuin
Suomessa (17 v. Kanadassa). Kuutta kieltä hallitseva
järjestöaktivisti sekä kunnallispoliitikko. Globaalitalouteen,
tasa-arvoon ja kulttuuriseen moninaisuuteen
liittyviä projekteja. Nykytutkimus:
uusliberalismi, eriarvoisuus, ekomytologia, lahjatalouskulttuurit,
alkuperäiskansojen kulttuuri.
(www.kaarinakailo.net).
Tavoitteeni on yhdessä Gue/Eng -koaliition ja
verkostojeni kanssa korvata EU:n kilpailukykylinjaukset
pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden
sivistyksellisillä vapaan tutkimuksen arvoilla.
EU:n elinkeinovetoinen sisämarkkinapolitiikka
tähtää koulutuksen tuotteistamiseen ja laajentamiseen
ennen kaikkea suuryritysten voitontavoittelun
kohteeksi. Lissabonin strategia rapauttaa
vakaan ja rauhanomaisen yhteiskunnan edellytykset,
yhteisvastuun ja reilut työehdot. Se palauttaa
jyrkän luokkajaon keskittämällä vallan ja
resurssit markkinatalouden määrittelemille “huipuille.”
Akateeminen vapaus ja arvorationalismi
vaarantuvat tässä hyötyrationalistisessa kilpailupolitiikassa.
Tulen ajamaan tasa-arvoasiain komissaarin
virkaa. Tieto, humanismi ja kulttuuri eivät saa
olla kauppatavaraa.
Elina Rantanen
Vihreät
30-vuotias VTM, väitöskirjaa tekevä ja EU-hankkeessa
työskentelevä tutkija, Turun kaupunginvaltuutettu
ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
sekä 1-vuotiaan äiti. Olen ehdokkaana eurovaaleissa,
koska haluan olla mukana tekemässä päätöksiä,
jotka vaikuttavat muuallakin kuin omalla
takapihallamme ja vielä oman elinaikamme jälkeenkin.
Tärkeimmät vaaliteemani ovat tasa-arvon
lisääminen työ- ja perhe-elämässä, ilmastokriisin
ratkaisu tiukemmilla päästövähennyksillä,
Itämeren pelastaminen ja reilu kehitys- ja kauppapolitiikka.
(www.elinarantanen.net)
Lissabonin strategiassa linjataan, että korkeaasteen
koulutukseen on investoitava EU:ssa riittävästi,
sillä nimenomaan panostaminen koulutukseen
ja tutkimukseen on Euroopan menestyksen
ja sitä kautta hyvinvoinnin ytimessä. EU:lla on
vahva rooli koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä.
Bolognan prosessi on jo osoittanut, että
Euroopassa halutaan kehittää opetuksen ja tutkimuksen
laatua ja helpottaa tutkintojen vertailtavuutta
liikkuvuuden lisäämiseksi. EU on myös
vahva tutkimusrahoittaja. Itse parlamentaarikkona
pitäisin esillä erityisesti tutkimuksen merkittävyyttä
koko Euroopalle ja siihen investoimisen
tärkeyttä, opintojen maksuttomuutta sekä vapaan
ja kaikille tasapuolisen opiskelija- ja tutkijavaihdon
kehittämistä.
Pilvi Torsti SDP
33-vuotias tutkijatohtori Helsingin yliopistossa,
erikoisalana historiapolitiikka ja entinen Jugoslavia.
Historiatietoisuus Suomessa -hankkeen johtaja.
Mostarin United World College -lukion perustaja
ja projektipäällikkö Bosniassa (2005-2006).
Työhistoriaa toimittajana ja matkakirjailijana.
Naimissa, kaksi lasta, kummiperhe Nepalissa.
Asuu Helsingissä, kotonaan myös Lammilla ja Sarajevossa.
(www.pilvitorsti.fi)
Eurooppalaiset yliopistot voivat EU-kehityksen
myötä tuottaa yhteisiä tutkintoja. Olemme
tehneet yhteistyötä UCL:n kanssa ja ensimmäiset
meillä ja heillä opiskelleet valmistuvat tänä vuonna.
EU luo painetta kansallisille yliopistojärjestelmille
luopua omista jäykistä käytännöistä ja hakea
aktiivisemmin yhteisiä toimintatapoja.
Opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille EU tarjoaa
mahdollisuuksia liikkua eurooppalaisissa yliopistoissa.
Arvostan korkealle Erasmus Mundus -ohjelman,
joka avaa tietä myös EU:n ulkopuolisille.
Suurimpana ongelma EU-yhteistyössä on
yleensä byrokratia. Parlamentaarikkona pyrkisin
käyttämään asemaani tämän puolen kehittämiseen.
Tulevalla viisivuotiskaudella on erityisen
tärkeää vaikuttaa 2013 alkavan rahoituskauden
linjauksiin tutkimuksen ja yliopistojen osalta.
SDP EU-vaalien tohtoripitoisin puolue
Yhdeksällä puolueella on tohtoreita ehdokkaina
EU-vaaleissa. Ylivoimaisesti eniten tohtoreita löytyy
SDP:n ehdokaslistalta – kaikkiaan seitsemän.
Köyhien asialla | 0/20 |
Suomen työväenpuolue | 2/20 |
Kansallinen kokoomus | 1/20 |
Suomen kommunistinen p. | 1/20 |
Suomen senioripuolue | 1/20 |
Vasemmistoliitto | 1/20 |
Ruotsalainen kansanp | 1/20 |
Keskusta | 0/20 |
Sosiaalidemokraattinen p. | 7/20 |
Kristillisdemokraatit | 0/20 |
Perussuomalaiset | 2/20 |
Itsenäisyyspuolue | 0/20 |
Vihreät | 2/20 |
|