Etsi Xpertti -palvelu tekee tiedettä tunnetuksi
Jo vuodesta 2005 Suomessa on toiminut
Etsi Xpertti, joka on toimittajille tarkoitettu
ilmainen tiedepalvelu. Palvelun avulla
he saavat vihjeitä sopivista tutkijoista ja
miten heidät tavoittaa. Lisäksi palvelussa
voi seurata koko Suomen tiedetapahtumia
ja -tilaisuuksia. Etsi Xpertin yksi tehtävä
on toteuttaa yliopistojen kolmatta tehtävää
eli tehdä tiedettä tunnetuksi.
Mukana ovat kaikki yliopistot ja lähes kaikki tutkimuslaitokset
sekä Suomen Akatemia, joka ylläpitää
palvelua. Palvelun jäseniä voivat olla toimittajat
ja tiedottajat – mutta eivät tutkijat. Tiedottajat
välittävät toimittajille oman organisaationsa
tutkijoiden yhteystietoja tarjoten heitä näin haastateltaviksi
juttuihin. Jotkut ilmoittavat tutkijoille
tästä, jotkut eivät. Jos yhteystietoja tarjotaan paljon,
kaikkia tutkijoita ei välttämättä haastatella.
Toimittajat esittävät Internet-lomakkeella kysymyksensä
ja lähettävät sen palveluun. Suomen
Akatemian ylläpitäjät tekevät kysymykselle otsikon
ja valitsevat sopivan tai sopivat tieteenalat,
joihin kysymys kuuluu. Sen jälkeen kysymys lähtee
tiedottajien sähköposteihin, mistä he katsovat,
onkohan omaa yliopistoa liippaava kysymys. Jos
on, he vastaavat jälleen palvelun kautta ja kertovat,
kuka tutkija ja miksi olisi paras tähän vastaamaan.
Kehuminen ja oman hännän nostaminen
on mitä suotavinta. Samalla annetaan tutkijan yhteystiedot.
Palvelussa ei siis vastata toimittajan kysymyksiin,
vaan hän esittää kysymykset valitsemalleen
tutkijalle tai tutkijoille.
Tutkijoiden parissa palvelun jäsenyysehdot
ovat herättäneet jonkin verran hämmennystä.
moni haluaisi ilmoittautua palvelun rekisteriin.
Palvelussa ei kuitenkaan ole varsinaista rekisteriä
muuta kuin aiemmin vastatuissa kysymyksissä
annettujen tietojen osalta. Näistä Akatemia on
tehnyt myös rekisteri-ilmoituksen. Kannatan lämpimästi
sitä, että tieteen popularisoinnista kiinnostuneet
tutkijat olisivat paljon yhteydessä
omaan tiedottajaansa. Näin hän tulee tiedottajalle
tutuksi ja tiedottaja muistaa hänen erikoisalansa.
Akatemia teetti kyselyn viime syyskuussa kysymyksen
esittäneille. Kaikki kehuivat palvelua.
Suurin osa oli käyttänyt palvelua useita kertoja.
Ne, jotka eivät olleet käyttäneet tarjottuja asiantuntijoita,
perustelivat asiaa muun muassa sillä,
että asiaa ei ole tutkittu Suomessa tai asiantuntija
ei ollut oikea henkilö vastaamaan kysymykseen.
Jonkin verran tutkijat kehottivat myös kääntymään
jonkun toisen tutkijan puoleen. Tämä tuntuu
olevan yleinen piirre Suomessa; onko se vaatimattomuutta
vai sitä, ettei halua vastata vähän
vieraampaan aiheeseen. Kysymyksissä etsitään
kuitenkin usein uusia kasvoja erityisesti televisioon.
Tässä toimittajien arvioita:
- erinomainen
- toimiva systeemi
- paljon apua
- nopea
- tarpeellinen etenkin syrjässä oleville paikallislehdille
- loistava keksintö
- helpottaa löytämistä
- todella upea, 10+
- aina saa vähintään johtolangan
- ei kerta kaikkiaan parantamisen varaa
- avaa ovia yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin
vaikkei henkilö olisi oikea vastaamaan, monesti
ohjaa eteenpäin
- oikein hyvä, koska minulla ei ole verkostoja
luotettava tiedonlähde
Vastausten positiivisuus johtuu siitä, että kysely
tehtiin palvelua paljon käyttäneille.
Palvelussa on mukana yli 1800 toimittajajäsentä.
Kysymyksiä on esitetty yli 3500 ja yhteystietoja
annettu yli 7000. Kysytyimpiä aloja ovat yhteiskuntatieteet
sekä lääke- ja terveystieteet. Käyttäjien
määrä on hieman laskenut palvelun vanhetessa,
joten sitä ei tarvitse pelätä että palvelu tekisi
jostakusta päivystävän dosentin.
Idea palveluun on saatu Ruotsista, jossa Expertsvar-
palvelu on toiminut monta vuotta kauemmin
kuin Suomessa. Teemme myös yhteistyötä
ruotsalaisten kanssa välittämällä kysymyksiä toisillemme.
Palvelun yksi tehtävä on toteuttaa yliopistojen
kolmatta tehtävää eli tehdä tiedettä tunnetuksi.
Leena Vähäkylä
tiedottaja, Suomen Akatemia
|