Työajan kohdentamisen tulee olla kevyt
Työajan kohdentamista varten kehitetty
SoleTM-järjestelmä on herättänyt yliopistoväessä
kritiikkiä jo pitkän aikaa. Turusta
alkoi vapunaattona nettikampanja, jossa
kerättiin nimiä SoleTM:ää vastustavaan
adressiin. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden
liitto edellyttävät, että kohdentamisjärjestelmä
on mahdollisimman kevyt ja
yksinkertainen. Liitot lähettivät asiasta
kirjeen yliopistoille toukokuun puolivälissä.
Tämän lehden painoon mennessä nettiadressiin
oli kertynyt nimiä lähes tuhat. Vähän yli 50 prosenttia
allekirjoittaneista oli Turusta.
Turun yliopiston talousyksikkö antoi uuden
SoleTM-järjestelmäversion käyttöönoton yhteydessä
ohjeistuksen, joka merkitsi työaikakirjausten
kuukausittaista kuittausta ja hyväksyntää.
Tämä nostatti vastalauseita ennen kaikkea esimiehissä.
Nettiadressi laitettiin pystyyn vapunaattona.
Ensimmäinen allekirjoittaja oli psykologian professori
Christina Salmivalli.
Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen antoi
10. toukokuuta päätöksen, jossa talousyksikön
ohjeet kumottiin. Kuittauksesta ja hyväksynnästä
luopuminen koskee kaikkia työntekijöitä riippumatta
siitä, noudattavatko he kokonaistyöaikaa
vai eivät.
Työajan kohdentamisessa on suuria eroja eri
yliopistojen välillä. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden
liitto lähettivät yliopistoille ja yliopistotyönantajalle
yhteisen kirjeen, jossa edellytetään
mahdollisimman kevyitä ja yksinkertaisia järjestelmiä.
Seuraavassa liittojen 17.5. päivätty kirje:
Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton saamien
tietojen mukaan kaikissa yliopistoissa on
otettu tai ollaan ottamassa käyttöön työajan kohdentamiseen
tarkoitettuja järjestelmiä kuten
SOLE-TM. Työtuomioistuimen runsas vuosi sitten
antaman päätöksen perusteella tällaisia järjestelmiä
ei voida pitää sellaisenaan työehtosopimuksen
vastaisina.
Työajan kohdentamisjärjestelmät ovat yleensä
laadittu siten, että ne skaalaavat päivittäisen työajan
7,25 tunniksi ja vuotuisen työajan 1600 tunniksi. Vuotuinen työajan mitoitus on järjestelmissä
opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikasopimuksen
mukainen. Mikäli henkilö lähtökohtaisesti
työskentelee esim. 2000 tuntia vuodessa, antaa
työajan kohdentaminen ja skaalaus virheellisen
lopputuloksen. Skaalattu työaika ei vastaa todellista
työaikaa. Tämä jo sinänsä aiheuttaa jäsenkunnissa
ihmetystä ja osin myös närkästystä.
Työajan kohdentamisen yksityiskohtaisuus, informatiivisuus
ja työajan kohdentamiseen käytettävä
aika ja vaiva vaihtelevat eri yliopistoissa ja
järjestelmissä. Varsin yleinen on sellainen käsitys,
että työajan kohdentamisen mielekkyys ei vastaa
siihen käytettyä työaikaa ja -panosta. Liittojen tietoon
on tullut, että parasta aikaa kerätään nimiä
adressiin, jossa esitetään kieltäytymistä SOLETM:
n käyttämisestä.
Työajan kohdentamisessa budjettirahoitukseen
perustuvan toiminnan tulisi olla erilaisessa
asemassa kuin ulkoiseen rahoitukseen perustuvan
toiminnan, varsinkin jos ulkoisesta rahoituksesta
maksetaan erillistä korvausta esim. projektin johtajalle.
Eräissä yliopistoissa on jo nyt työajan kohdentamisesta
hyviä käytäntöjä, joissa kuukausittainen
raportointi laaditaan automaattisesti työsuunnitelman
perusteella.
Mikäli henkilöllä ei ole ulkoista rahoitusta tai
hän ei työskentele projektissa, tulisi liitojen käsityksen
mukaan riittää se, että kohdentaminen tapahtuu
kaksi kertaa vuodessa työsuunnitelman
pohjalta.
Erityistä ärtymystä jäsenkunnissa on herättänyt
se, että esimiesasemassa olevat jäsenet joutuvat
vahvistamaan tai kuittaamaan alaistensa työajan
kohdentamisen, vaikka heillä ei ole minkäänlaista
mahdollisuutta valvoa kirjausten oikeellisuutta.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen liitot
esittävät yliopistoille, että työajan kohdentamisen
tulisi olla mahdollisimman kevyt ja yksinkertainen.
Monimutkaiset menettelyt ja kohdentamisprosessiin
osallistuvien epävarmuus menettelyn
hyödyllisyydestä aiheuttavat tarpeetonta närkästystä
opetus- ja tutkimushenkilöstössä. Työajan
kohdentamisjärjestelmien tulisi olla mahdollisimman
käyttäjäystävällisiä.
|