Vuosilomat kokonaistyöaikajärjestelmään siirryttäessä
Uuden työehtosopimuksen mukaan suuri
määrä yliopistojen tutkijoita siirtyi kokonaistyöajan
piiriin. Siirtyvien lomaoikeus
on herättänyt kysymyksiä. Jokaisen on saatava
pitää ansaitsemansa loma tai vapaajakso.
Sivistystyönantajat ry on lähettänyt
asiasta ohjeet yliopistoille.
Yliopistojen opetushenkilöstö on ollut aiemminkin
kokonaistyöajan piirissä. Elokuun 1. päivä alkaen
suuri määrä yliopistojen tutkijoita, tohtorikoulutettavia
jne. siirtyy kokonaistyöaikaan. Kokonaistyöaikaa
noudattavilla ei ole vuosilomaoikeutta.
Siirtyvien henkilöiden osalta on tullut paljon
kysymyksiä vuosilomista.
Tarkoitus on, ettei uuteen järjestelmään siirtyminen puolin tai toisin johtaisi kohtuuttomuuksiin
tai tilanteisiin, että ansaitut lomat jäisivät pitämättä
tai että niitä pidettäisiin enemmän, kuin
mitä olisi pidetty ilman muutosta. Jokaisen on
saatava ansaitsemansa loma tai vapaajakso.
Siirtymäsäännösten tulkinnasta on neuvoteltu
vielä Sivistystyönantajat ry:n ja JUKO ry:n välillä.
Kirjoituksessa esitetyt tulkinnat Sivistystyönantajat
ry on lähettänyt yliopistoille.
Siirtymäsäännös
Työehtosopimuksen siirtymäsäännös on seuraava:
Niiden henkilöiden osalta, jotka ovat kuuluneet
työaikalain ja vuosilomalain piiriin, 1.4.2009 alkaneen
lomamääräytymisvuoden jälkeen ansaitut
vuosilomat katsotaan pidetyiksi siirryttäessä tähän
työaikajärjestelmään 1.8.2010.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2008 – 31.3.2009
ajalta ja sitä ennen ansaitut, mutta vielä pitämättä
olevat lomat tulee vahvistaa pidettäväksi
31.5.2010 mennessä.
Säästövapaasopimusten mukaiset säästövapaat ja
mahdolliset lomarahan vaihtovapaat voidaan
käyttää niiden alkuperäisen tarkoituksenmukaisesti
siten, että niillä vähennetään vastaava osuus
1600 tunnin kokonaistyöajasta työsuunnitelman
tekemisen yhteydessä.
Tämä siirtymäsäännös tarkoittaa seuraavaa:
1.
Jos henkilöllä on lomanmääräytymisvuoden
1.4.2008 - 31.3.2009 ajalta tai sitä ennen ansaittuja,
mutta pitämättömiä lomia kuten talviloma, on
nämä lomapäivät annettava lomana 31.5.2010
mennessä.
Soveltamisohje: jos näitä lomia (1.3.2008 –
31.3.2009 ansaittu) ei voida antaa lomana, ne
tulisi korvata rahassa. Nämä lomat eivät voi
kuittaantua, koska tuolloin henkilöt, jotka eivät
ole pitäneet lomia, joutuisivat muihin nähden
eriarvoiseen asemaan.
2.
Lomanmääräytymisvuoden 1.4.2009 -
31.3.2010 ajalta ansaitut lomat koostuvat kahdesta
osasta - kesälomasta, jonka työnantaja voi määrätä
pidettäväksi kesällä 2010 ja ”talvilomasta”,
jonka työnantaja voi määrätä pidettäväksi vasta
1.10.2010 jälkeen (viimeistään 31.5.2011 mennessä).
Näiden lomien osalta kesälomaosuus tulee
normaalisti annettavaksi nyt kesällä 2010. Eli
työntekijöille määrätään pidettäväksi se osuus lomasta,
mikä muutenkin olisi määrätty ts. normaali
määrä eli 4 – 5 viikkoa. Jos lomaa ei ole työsuhteen
keston vuoksi vielä kertynyt yli 4 viikkoa,
niin silloinhan koko loma voidaan määrätä kesäajalle.
Soveltamisohje: Jos työntekijälle ei voida antaa
kesälomaa 31.7.2010 mennessä sen vuoksi, että
työntekijä ei ole työssä, kesälomaa koskeva
osuus (4 – 5 viikkoa) tulee joko korvata rahana
tai ottaa huomioon työhön paluun jälkeen
työsuunnitelmassa työaikaa lyhentävänä aikana.
Tällainen tilanne voi olla kyseessä, jos henkilö
on poissa esim. sairauden vuoksi tai äitiysvapaalla
tai isyysvapaalla tai vanhempainvapaalla kesällä 2010. Sen sijaan hoitovapaan ajalle
vuosiloma voidaan sijoittaa. Tällöinkin loma
voidaan korvata sovittaessa rahana.
Jos työntekijälle ei pystytä kiireellisten ja välttämättömien
työtehtävien vuoksi määräämään
kesälomaa, otetaan kesälomaa vastaava osuus
huomioon työsuunnitelmassa tai poikkeustapauksessa
korvataan rahana.
Muilta osin vuosilomat kuittaantuvat 1.8.2010
jälkeen voimaan tulevan uuden työaikajärjestelmän
myötä.
3.
Ne lomat, jotka henkilö ansaitsee 1.4.2010 –
31.7.2010 välisenä aikana (joka tarkoittaa siis kesälomaa
2011 jne.), kuittaantuvat pääsääntöisesti
uudella kokonaistyöaikajärjestelmällä. Siirtymisen
tarkoitus ei ole johtaa kohtuuttomuuksiin puolin
tai toisin. Jos jo nyt on ilmeistä, että työsuhde tulee
päättymään ennen kuin henkilöllä on mahdollisuus
pitää vapaata uudessa järjestelmässä, tulisi
vapaa lähtökohtaisesti ottaa huomioon työsuunnitelmassa.
4.
Jos henkilön työsuhde on päättymässä (esim.
eläkkeelle jääminen, määräaikaisen työsuhteen
päättyminen) esimerkiksi vuoden 2010 aikana,
voidaan hänen kanssaan sopia, että hän ei siirry
kokonaistyöaikaan vaan jatkaa yleisen työaikajärjestelmän
ja vuosilomajärjestelmän piirissä työsuhteen
päättymiseen asti.
Tällöin henkilö on kunkin yliopiston käytännön
mukaisesti liukuvassa työajassa.
5.
Kaikkia niitä tilanteita, joissa joudutaan miettimään,
mikä on oikea tulkinta, ei voida etukäteen
määritellä. Ne joudutaan siis miettimään tarvittaessa
tapauskohtaisesti.
Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto
|