Kielisillasta hyviä kokemuksia
Kielisilta Pohjanmaan ruotsinkielisten ja itäsuomalaisten
suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden
välillä toi uutta sisältöä toisen kotimaisen kielen
oppimiseen, kertoo ruotsin kielen lehtori Päivi
Kammonen.
Svenska Handelshögskolanin Vaasan kampuksen ja
Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kielikeskuksen
kauppatieteiden opiskelijoiden Tandemoppimisprojektin
tavoitteena on ollut kielisillan rakentamisen
lisäksi murtaa kielimuureja ja mahdollista
stereotyyppisiä käsityksiä toisesta kotimaisesta
kielestä ja kielialueista.
Vaasan Hankenin suomen kielen lehtorin Marit
Nilsson-Vären ja ISY:n Joensuun kampuksen kielikeskuksen
ruotsin kielen lehtorin Päivi Kammosen vetämässä
kielenoppimisprojektissa peruslähtökohtana
oli opiskella toista kotimaista syntyperäisen kielenpuhujan
kanssa. Kammonen ja Nilsson-Väre saivat yhteisprojektistaan
viime syksynä YLL:n stipendin, joita
myönnetään ansioituneille opetuksen kehittäjille.
Vaasalaiset ja joensuulaiset opiskelijat muodostivat
opiskelijaparit, joissa toinen oli ruotsia äidinkielenään
puhuva, suomea opiskeleva ja toinen suomea äidinkielenään puhuva, ruotsia opiskeleva opiskelija.
Tandem-parit
Joensuussa ruotsin kielen opintojakso kuuluu pakollisena
tutkintoon, ja sen voi suorittaa joko kurssilla tai
Ahot-näyttökokeena.
— Tandem-oppiminen oli Joensuussa osa kauppatieteiden
tutkintoon kuuluvaan ruotsin kielen kurssia,
kertoo Kammonen.
Vaasassa tandem-kurssi oli vapaaehtoinen ja siihen
osallistui ruotsinkielisiä opiskelijoita, jotka eivät
olleet läpäisseet suomen kielen kielitestiä.
Oppimistehtäviä oli kolme. Ensimmäisenä opiskelijat
kirjoittivat tandem-pareilleen esittelykirjeet
itsestään ja opiskeluistaan opittavalla kielellä. Pari
reagoi saamaansa kirjeeseen omalla äidinkielellään.
Toisessa tehtävässä joensuulaiset etsivät Vasabladetista ruotsinkielisen itseään kiinnostavan lehtiartikkelin
ja vaasalaiset puolestaan Karjalaisesta suomenkielisen
artikkelin.
Tämän jälkeen tehtävänä oli kirjoittaa valittuun
artikkeliin liittyen mielipide- tai reaktiokirjoitus
opittavalla kielellä ja toisaalta kommentoida tandemparin
tekemää kirjoitusta. omalla äidinkielellään.
Kolmantena tehtävänä oli laatia työpaikkahakemus
opittavalla kielellä ja osoittaa se tandem-parille,
johon hän reagoi omalla äidinkielellään.
Joensuussa opiskelijat pitivät kurssin suulliseen
osuuteen liittyen yritysesittelyn jostakin vaasalaisesta
tai pohjalaisesta yrityksestä. Opiskelijat tekivät
oppimistehtäviä pääasiassa sähköisten viestintävälineiden
(sähköposti ja Facebook) avulla.
Kaikissa oppimistehtävissä korostuvat paitsi opittavan
kielen aktiivinen tuottaminen, myös luetun
ymmärtäminen ja lisäksi aluetietouden lisääminen.
— Opiskelijat antoivat hyvää palautetta tästä projektista
ja sen menetelmistä, kertoo Kammonen.
Kurssi tarjosi hyvän mahdollisuuden laajentaa
puolin ja toisin ymmärrystä ja kulttuurituntemusta
läntisen ja itäisen Suomen välillä. Myös rohkeus ja uskallus
käyttää opittavaa kieltä mahdollisista virheistä
huolimatta lisääntyvät tandem-työskentelyn ansiosta.
Projektin käytännön toteutus on onnistunut ja
hanketta mahdollisesti laajennetaan positiivisen palautteen
perusteella alkuperäissuunnitelmista. Projektin
kehittämistä jatketaan pilottivaiheessa saatujen
kokemusten ja opiskelijoiden antaman palautteen
perusteella.
Kielipoliittinen keskustelu ei näy
Laineet kielipoliittisessa keskustelussa ovat erityisesti
parin viime vuoden aikana lyöneet rajusti, eikä vähiten Itä-Suomessa, missä joissakin kunnissa halutaan
kouluissa nostaa venäjän kielen asemaa ja heikentää
samalla ruotsin asemaa.
Kammosen mukaan ruotsin kielen asema on Joensuun
kampuksella, missä valtaosa opiskelijoista on
lähtöisin itäisestä Suomesta, pysynyt suhteellisen samana
koko hänen opettajauransa ajan.
— Suurin osa opiskelijoista suhtautuu ruotsin kieleen
neutraalisti ja mieltää sen aineeksi, joka yhtenä
osana kuuluu tutkintoon. Iso osa opiskelijoista kokee
ruotsin kielen ainakin jossain määrin tarpeelliseksi tai
hyödylliseksi esimerkiksi työmarkkinoilla, Kammonen
muistuttaa.
— Kielipoliittinen keskustelu ei ainakaan minun
työssäni opetustilanteessa näy millään lailla.
Ruotsin kielen kursseille osallistuneiden määrissä
ei ole Joensuussa tapahtunut muutoksia. Kursseille
osallistutaan kuten aiemminkin. Kielipoliittinen keskustelu
ei ole osallistujamääriä heiluttanut.
— Ne, jotka opetukseeni osallistuvat, eivät tule
sinne ottaakseen kantaa kielipoliittiseen keskusteluun
vaan opiskellakseen ruotsia ja suorittaakseen tutkintoon
kuuluvan opintojakson, sanoo Kammonen.
Ruotsin opettajan ammatti on yhä in
Sitä taustaa vasten, jota ruotsin kielen asemasta kouluissa
on meillä käyty, voisi olettaa, että ruotsin kielen
opettajakoulutukseen ei enää hakeuduttaisi samalla
tavalla kuin ennen. Näin asia ei kuitenkaan ole.
— Itä-Suomen yliopiston humanistiselta osastolta,
ruotsin kielen oppiaineesta saamani tiedon mukaan hakijamäärissä ruotsin kielen pääaineeseen
ei ole tapahtunut muutosta ja ruotsin kieltä opiskelemaan
päässeet opiskelijat myös suorittavat tutkinnon,
eli motivaatio opiskella ruotsia on kohdallaan,
sanoo Kammonen.
— Ruotsin kielen opettajan ammatti näyttäisi siis
olevan edelleen in — onneksi.
Osaamisen taso heikentynyt lukiolaisilla
Lukiosta päässeiden ruotsin kielen taso on Kammosen
mukaan laskenut viime vuosina. Syytä hän ei
niinkään etsi maassa käydystä kielipoliittisesta keskustelusta,
vaan lähinnä lukiolaisten mahdollisuudella
”kikkailla” suoritetuilla kursseilla lukiossa.
— Nähdäkseni heikentyneeseen ruotsin kielen
taitoon on ainakin osittain syynä se, että kun ruotsin
kieltä ei enää tarvitse kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa,
ei sen opiskeluun panosteta lukiossa riittävästi.
— Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksen järjestämille
ruotsin kielen kertauskursseille olisi enemmän
tulijoita kuin mitä on kurssipaikkoja tarjolla, sanoo
Kammonen.
— Ruotsin kielen taito on valitettavasti vuosi vuodelta
heikentynyt todella huomattavasti. Tämä on
hankala tilanne sitä taustaa vasten, että korkeakouluissa
kuitenkin edelleenkin vaaditaan vähintään B1-
tasoista osaamista toisessa kotimaisessa kielessä, joka
ylioppilaskirjoituksilla mitattuna vastaa vahvaa cum
laude approbatur tai magna cum laude approbaturtasoista
osaamista, hän huomauttaa.
— Taidon heikentyminen on joka tapauksessa
hyvin ongelmallista korkeakouluopintojen näkökulmasta,
koska korkea-asteella ruotsin kielen opintojakso
edelleenkin kuuluu pakollisena tutkintoon, ja
jotta opiskelijalla saavuttaa tämän valtioneuvoston
asetuksessa (yliopistojen tutkinnoista 794/2004 6 §
ja laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta
kielitaidosta 424/2003 6 §:n 1 momentissa) vaaditun
kielitaidon, tulee hänen osata ruotsia melko hyvin,
muistuttaa Kammonen.
Hän näkee ruotsin kielen tulevaisuuden Joensuun
kampuksella hyvänä.
– myös Itä-Suomessa ja Joensuun kampuksella. En
voi enkä halua kuvitella, että Itä-Suomi tai Joensuun
kampus olisivat erillisiä saarekkeita Suomessa ja Pohjoismaissa,
joissa ruotsia ei osata eikä tarvitse osata.
Sehän asettaisi itäsuomalaiset opiskelijat eriarvoiseen
asemaan esimerkiksi työmarkkinoilla, sanoo Kammonen.
teksti Kari Salmela
kuva Varpu Heiskanen
Päivi Kammonen
- kirjoitti ylioppilaaksi Enon lukiossa vuonna 1997
- suoritti filosofian maisterin tutkinnon 2003 ja
valmistui filosofian lisensiaatiksi 2007
- ruotsin kielen opettajana Joensuun kampuksella
vuodesta 2003 ja opettanut myös Pohjois-Karjalan
ammattikorkeakoulussa
- innokas liikkuja; lenkkeilyä koiran kanssa ja ilman,
kuntosalia, jumppaa
- myös musiikin kuuntelu ja soittaminen kuuluu
harrastuksiin.
- Haaveilun kohde: moottoripyöräily.
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16
|