YLL:n jäsenkysely osoitti:

Palkkaus ja työmäärä ovat epätasapainossa

YLL:n jäsenkunnasta peräti lähes kolmanneksella on viimeisen vuoden aikana ollut erimielisyyttä työnantajan kanssa palvelussuhteensa jostakin ehdosta. Niistä vain neljänneksessä ratkaisu on tyydyttänyt työntekijää. Yliopistojen vinha muutosvauhti on aiheuttanut tyytymättömyyttä.

Yliopistojen opetusalan liitto YLL kartoitti viime vuoden lopulla laajalla kyselyllä jäsenkuntansa palvelussuhteisiin, työyhteisöön ja ammattikuvaan liittyviä tietoja. Kysely tavoitti jäsenistä 1600 ja heistä vastasi 802 eli vastausprosentti oli 50. Vastanneiden keskiikä oli 50 vuotta vaihdellen 26 ja 67 välillä. Naisia vastanneista oli 61 % ja miehiä 39 % vastaten täydellisesti koko jäsenkunnan jakaumaa. Kyselyn tulokset on yleistettävissä huomattavaan osaan professoreihin kuulumattomaan yliopistojen akateemisen koulutuksen saaneeseen henkilöstöön.

Keskipalkka noin 3400 euroa

YPJ -palkkausjärjestelmän opettajien ja tutkijoiden kartalla sekä vaativuus- että henkitasoille sijoittumisen keskiarvo oli 5,7 ja molempien mediaani oli 6. Luvuissa eivät ole mukana ne, jotka tehtävänsä mukaisesti ovat muun henkilöstön vaativuuskartalla tai joiden tehtävien vaativuustasoa ei ollut vielä määritelty tai palkka oli euromääräinen.

Takuupalkalla YLL:n jäsenistä oli edelleen suuri määrä eli 28 %. Tämä luku on suurempi kuin yliopiston muilla henkilöstöryhmillä. Toukokuun 2011 alun palkkataulukoilla 5,7/5.7 keskipalkka on 3.430 euroa. Palkkataso vaikuttaa alhaiselta tehtävien määrään ja vastuisiin verrattuna.

Vakinaisessa palvelussuhteessa oli 75 %. Peräti lähes kolmanneksella on viimeisen vuoden aikana ollut erimielisyyttä työnantajan kanssa palvelussuhteensa jostakin ehdosta. Niistä vain neljänneksessä ratkaisu on tyydyttänyt työntekijää.

Tehtäväkuva opetuspainotteinen

Yli puolet kyselyn kohteena olleesta henkilöstöstä on suorittanut jatkotutkin-non. Vastanneiden pääosan tehtäväkuva on opetuspainotteinen. Niinpä opettajan pätevyyskin (35 ov/60 op pedagogisia opintoja) on 61 %:lla ja suurin osa lopuistakin on suorittanut pedagogisia opintoja.

Ottaen huomioon tohtorien suuren määrän voisi olettaa tason 7 pylvään olevan palkkauksen vaativuustasojakaumassa paljon nykyistä korkeamman ja tason 5 nykyistä matalamman sekä tason 4 puuttuvan lähes kokonaan. Kun toisin on, eivät yliopistot ole noudattaneet työnantajajärjestönsä solmimaa työehtosopimusta.

Vaativuus- ja henkitasopäätöksissä todelliset päätöskriteerit näyttävätkin sopimuksesta poiketen olevan prioriteettijärjestyksessä nimike, rahan riittävyys ja tehtävän vaativuus/henkilön suoritustaso. Sopimuksen mukaan järjestyksen pitäisi olla päinvastainen. Vääjäämätön johtopäätös on, että yliopistot eivät ole upj/vpj/ypj-palkkausjärjestelmän aikana kohdelleet henkilöstöryhmiään sillä tasapuolisuudella, mitä sopimukset edellyttäisivät.

Yli puolet tekee yli 1600 tuntia

On luonnollista, että opettajien opetustuntien määrä on suuri. Kontaktiopetuksen lukuvuosittaisten tuntimäärien prosenttijakauma on oheisessa taulukossa. Tästä huolimatta laitoksilla varsin usein opetuspainotteisissa tehtävissä olevilta odotetaan saman verran tutkimussuoritteita kuin tutkimuspainotteisiltakin – viimeistään urapolun seuraavan tason rekrytointipäätöksissä.

Opetuksen piirissä työskentelevien työmäärä kokonaisuudessaankin on mittava. Kyselyyn vastanneista yli puolella todellinen vuotuinen työmäärä ylittää 1600 tuntia. Ylitunneista suurin osa selittyy sillä, että opetus hoidetaan ”virka-ajalla” ja tutkimus tehdään maksuttomina ylitöinä. Paine ylitöihin syntyy, kun yliopistot strategioistaan huolimatta eivät riittävästi arvosta opetusta. Kaikkialla kerätään vuotuisia tutkimuspisteitä jopa henkilöittäin. Tilastoja tuotetuista opetuspisteistä ja -julkaisuista henkilöittäin ei juuri näe.

Kun ylitöitä ei oteta huomioon, niin kyselyyn vastanneiden tekemien suuruusluokka-arvioiden perusteella vuotuiset työtunnit jakaantuivat eri toimintoihin lukuja pyöristellen keskimäärin seuraavasti: opetuksen suunnittelu, valmistelu ja arviointi 600, kontaktiopetus 330, muu opetus 130, tutkimus 240, itsensä kehittäminen 100 ja muut tehtävät 200.

Muutoksiin suurta tyytymättömyyttä

Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä yliopistouudistuksen tavoitteiden toteutumisesta uudistuksen ensimmäisen vuoden aikana. Nopean muutosvauhdin vuoksi kaikki ei ole voinutkaan heti aluksi onnistua, mutta monista myönteisistä perusteluista edes jonkun olisi toivonut näkyvän myös käytännössä.

Oheisen kuvion tilasto kuvaa suurta tyytymättömyyttä tapahtuneeseen. Kuviossa vastaukset on ryhmitelty kolmeen: täysin eri mieltä tai eri mieltä, osittain eri tai osittain samaa mieltä, sekä samaa tai täysin samaa mieltä.

Yliopistoissa on ollut monia yliopistouudistukseen suoraan liittymättömiä muutosprosesseja. Edellä oli jo esillä palkkausjärjestelmä. Yliopistolaisten kokonaistyytyväisyyttä tähän ja työaikakirjanpitoon sekä laatujärjestelmiin kuvaa oheisen kuvion vastausjakaumat.

Acatiimia luetaan ahkerasti

Laajan kyselyn tuloksista vain osa on tässä artikkelissa. Lisää tietoa analyyseineen esitetään eri yhteyksissä myöhemmin. Mainittakoon kuitenkin vielä, että tämänkin kyselyn perusteella yliopistolaiset kokevat Acatiimi-lehden tärkeäksi tiedonlähteeksi.

Viidennes ilmoitti lukevansa lehden kannesta kanteen ja 60 % selailevansa ja lukevansa heitä eniten kiinnostavat jutut.

Selvä enemmistö vastaajista koki Acatiimin olevan hyödyllinen yliopistolaisille, joskin tuovan hieman paremmin esille tutkimuspainotteisten kuin opetuspainotteisten tointen näkökulmat.

Teksti Matti Meriläinen ja Jorma Lehtimäki
Matti Meriläinen on yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa ja Jorma Lehtimäki toimii lehtorina Turun yliopistossa.

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 20