Vapaat ja kokonaistyöaika

Jokainen työntekijä on vapaansa ansainnut. Kokonaistyöajan ja vapaan yhteensovittaminen on haasteellista etenkin pätkätöissä.

Elokuun alussa 2010 suuri määrä yliopistojen tutkijoita, tohtorikoulutettavia jne. siirtyi kokonaistyöaikaan. Lähes koko opetus- ja tutkimushenkilöstö on nyt vuosilomasäännösten ulkopuolella. Jokainen työntekijä tarvitsee vuosittaisen vapaajakson, jotta jaksaisi ahertaa pitkän työuran. Vapaajaksoja voi tietysti pitää useammassa eri osassa. Kohtuuttomia tilanteita ei saa tulla kenelläkään — jokainen on vapaansa ansainnut, myös pätkätyöläinen.

Vapaata kesällä

Kesällä yleensä vietetään tietyn pituinen jakso vapaalla. Vaikka opetus- ja tutkimushenkilöstö onkin vuosilomasäännösten ulkopuolella, voi jokainen järjestää 1600 tunnin vuotuisen työaikansa niin, että kesällä on vuosilomaa vastaavaa vapaata. Kokonaistyöaikajärjestelmässä työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Vapaita ei enää merkitä lomalistoihin, mutta poissaolonsa voi ilmoittaa työyksikön käytänteiden mukaisesti.

Lyhyet työsuhteet ja vapaat

Kokonaistyöaika on haasteellinen lyhyissä työsuhteissa. Työsuhde saattaa päättyä esimerkiksi toukokuun loppuun. Puolen vuoden työsuhteessakin henkilö vastaa itse omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Sen takia työsuunnitelma on tärkeä lyhyissäkin työsuhteissa.

Liittoon tulee kysymyksiä siitä, miten käy ”lomien”, kun lyhyessä työsuhteessa tehtäviä on ollut niin paljon, että vapaata ei ole ehtinyt pitää. Myös esimiehen tehtävä on huolehtia työsuunnitelmaa hyväksyessään siitä, että työntekijä voi pitää vapaata.

Työsuunnitelmaa hyväksyttäessä olisi hyvä samalla keskustella siitä, miten on mahdollista pitää vapaata työsuhteen aikana ottaen huomioon tiedossa oleva työsuhteen päättyminen. Koska kokonaistyöajassa olevilla ei ole vuosilomaoikeutta, myöskään lomakorvausta ei makseta.

Työaikamuodon muutos

Yliopistoissa on tavallista, että henkilöt siirtyvät tehtävästä toiseen ja samalla myös työaikamuoto saattaa vaihtua. Jos henkilö siirtyy samassa yliopistossa kokonaistyöajasta toimistotyöaikaan tai päinvastoin, täytyy tilanne katsoa tapauskohtaisesti siten, ettei etuuden menetyksiä tapahdu.

Tilanteita ratkaistaessa tulee huolehtia siitä, että jokainen henkilö saa ansaitsemansa loman tai vapaajakson ja toisaalta siitä, että henkilö ei saa kaksinkertaisia vuosiloma- tai niitä vastaavia etuuksia.

Äitiys- ja perhevapaat ja kokonaistyöaika

Äitiys- ja perhevapaiden ja kokonaistyöajan yhteensovittamisesta tulee myös paljon kysymyksiä. Koska kokonaistyöajassa olevilla ei ole vuosilomaoikeutta, ei ole myöskään lomaa, jota voisi siirtää äitiys- ja perhevapaiden jatkoksi.

Työsuunnitelma ja omasta työajasta vastaaminen auttavat suunnittelemaan vapaiden pitämistä pitkällä tähtäimellä. Kannattaa keskustella esimiehen kanssa siitä, miten työsuunnitelma on toteutunut ennen äitiysvapaalle jäämistä ja minkälaiseksi työsuunnitelmaa on ajateltu äitiys- ja perhevapaiden jälkeen. Työstä vapaa jakso on mahdollista sijoittaa heti äitiysja perhevapaan jälkeen.

Kokonaistyöajassa olevilla oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei siirry työnantajalle 16.6. alkavan ns. laskennallisen vuosiloman ajalta.

Eeva Rantala
toiminnanjohtaja, Tieteentekijöiden liitto

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 15