Apulaisprofessuurin paluu

Yliopistolaki sallii apulaisprofessorin nimikkeen. Vielä on päätettävä, kuuluuko apulaisprofessori professoreihin vai muuhun tutkimus- ja opetushenkilökuntaan.

Apulaisprofessorin virkatyypillä on pitkät perinteet. Viran nimi oli vielä Helsingin yliopiston alkuaikoina vähemmän mairitteleva apulaisen virka, jonka tehtävänä oli lähinnä valmistavan ja käytännöllisen opetuksen antaminen. Opetusvelvollisuus saattoi olla jopa 24 viikkotuntia.

Virkatyypin yhtenäinen sääntely toteutettiin Helsingin yliopistossa vasta sotien jälkeen, vuonna 1949. Apulaisen virkojen lisäämisellä ryhdyttiin 1960-luvulla vastaamaan opiskelijamäärien kasvuun; samalla viran nimi muutettiin apulaisprofessorin viraksi.

Muissa yliopistoissa apulaisprofessorin virkatyyppi läheni professorin virkatyyppiä Helsingin yliopistoa nopeammin. Apulaisprofessoriksi voitiin kuitenkin nimittää henkilö, jolla oli vähäisempi tieteellinen pätevyys kuin professorilla. Professorin ja apulaisprofessorin kelpoisuusvaatimukset yhdenmukaistettiin vuoden 1993 kelpoisuusasetuksella ja apulaisprofessorin virkatyypistä asteittain luovuttiin.

Voimassa olevassa yliopistolaissa mainitaan nimeltä vain professorin tehtävä: yliopistossa on professoreita. Yliopisto työnantajana voi päättää, mitä muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa yliopistossa on. Estettä ei siis ole sille, että yliopistoissa otetaan uudelleen käyttöön apulaisprofessorin nimike.

Yliopistolaki kuitenkin edellyttää, että henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrätään tarkemmin kunkin yliopiston johtosäännössä. Jos yliopistossa otetaan käyttöön apulaisprofessorin tehtävätyyppi, on sen kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrättävä hallituksen hyväksymässä johtosäännössä.

Kun professorin työtehtävistä on säädetty yliopistolaissa, olisi johdonmukaista, että myös apulaisprofessorin työtehtävistä määrätään johtosäännössä. Tätä puoltaa apulaisprofessorin asema opetus- ja tutkimushenkilöstön hierarkiassa sekä tasapuolisen kohtelun vaatimus. Apulaisprofessorin tehtävien, kelpoisuusvaatimusten ja valintamenettelyn määrittely johtosäännöllä voidaan tehdä eri tavoin. On mahdollista rinnastaa ne professorin työtehtäviin, kelpoisuusvaatimuksiin ja valintamenettelyyn. Mutta yhtä lailla on mahdollista asettaa työtehtäviä, kelpoisuutta tai valintamenettelyä koskevat vaatimukset eri tavalla kuin mitä professoreista on säädetty tai määrätty.

Yliopiston johtosäännöllä ei sen sijaan voida määrätä, että apulaisprofessorin tehtävään otetaan määräajaksi. Määräaikaisuuden perusteiden täyttymistä arvioidaan työsopimuslain mukaisesti.

Apulaisprofessorin oikeusaseman kannalta merkittävä kysymys on myös se, mihin yliopistoyhteisön henkilöstöryhmään apulaisprofessorit kuuluvat: professoreihin vai muuhun tutkimus- ja opetushenkilöstöön.

Tämä on olennainen kysymys yliopiston kolmikantaisten toimielinten valintatilanteissa. Yliopistolaissa ei henkilöstöryhmien muodostumisesta eksplisiittisesti säädetä, joten siitä on tarpeen mukaan määrättävä yliopiston johtosäännöllä tai muulla johtosääntöön rinnastuvalla määräyksellä.

Työtehtävien, kelpoisuusvaatimusten ja valintamenettelyn määrittely antaa viitteitä apulaisprofessorin statuksesta.

Tarmo Miettinen
professori, Itä-Suomen yliopisto

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 13