Yhä useampi yliopisto on savuton
Savuttomuus on saanut vahvan
jalansijan suomalaisessa korkeakoulumaailmassa.
Itä-Suomen ja
Jyväskylän yliopistot ovat jo julistautuneet
savuttomiksi ja toukokuusta
alkaen myös Turun yliopistossa
tumpattiin tupakat.
Tupakointia ehkäisemällä ja rajoittamalla
Itä-Suomen yliopistossa halutaan osoittaa,
että siellä eletään niin kuin opetetaan.
Ennen Itä-Suomen yliopiston
muodostamista Kuopion yliopistossa oli
vuonna 2009 aloitettu Savuton kampus –projekti.
Terveysyliopiston imagon mukaisesti yliopistossa pyrittiin
myös tällä tavoin profiloitumaan kansanterveyden
puolestapuhujaksi.
Käytännössä savuttomuus tarkoittaa sitä, että tupakointi
kampusalueella on sallittu vain tietyissä ulkona
olevissa paikoissa ja tupakkatuotteiden myynti
on kielletty yliopiston alueella. Tupakointipisteet
ovat parhaimmillaan katoksia natsoille tarkoitettuine
roskiksineen. Henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta
Rantaman mukaan Savuton kampus -hanke on
sujunut kaikkiaan erittäin hyvin.
— Tosin jonkin verran kritiikkiä tuli siinä vaiheessa,
kun yhdistyimme ja lähdimme viemään samaa
ideologiaa Joensuuhun ja Savonlinnaan. Esille nousi
pohdintaa yksilön vapauden rajoittamisesta, mutta
kritiikki vaimeni nopeasti.
Ei kyttäyslinjalle
Alkuvaiheen epäily liittyi lähinnä kysymykseen työajasta.
— Meillä on eri työaikaan kuuluvaa henkilöstöä.
Se on ollut hieman ongelmallista, sillä ne, jotka leimaavat
itsensä ulos käyvät tupakalla omalla ajallaan,
kun taas toiset eivät kuulu työaikaseurantaan. Osa
koki tämän epäoikeudenmukaiseksi ja pelättiin kyttäyslinjaa,
kyse oli siitä, mitä kukin tekee työajallaan.
Yliopiston työn ytimessä kunnioitetaan yksilön vapautta
ja sitä haluamme tässäkin asiassa noudattaa,
emme seuraa ihmisiä, vaan luotamme heihin, Rantama
korostaa.
Itä-Suomen yliopisto sai tänä vuonna Paras Savuton
Työpaikka -kilpailun ensimmäisen palkinnon.
Valinnan takana on Suomen ASH ry, joka on tupakkapolitiikan
kehittämiseen erikoistunut kansanterveysjärjestö,
ja se on osa Savuton Suomi 2040 -hanketta.
Jo nyt tiedetään, että savuttomuudella on ollut
positiivisia terveysvaikutuksia.
— Monet ovat lopettaneet tupakoinnin. Näillä leveysasteilla
vaatii melkoista harrastuneisuutta mennä
kauemmas ulos tupakalle. Ryhmätukea on ollut saatavilla
työterveyshuollon ja YTHS:n kautta. Niitä tosin
ei ole paljoakaan käytetty, mutta asia otetaan esille
kaikissa terveystarkastuksissa.
Savuttomuuden linja on pitänyt hyvin, vaikkakin
yliopiston alueella saattaa aina välillä nähdä tupakoivia
ihmisiä myös muilla kuin tupakointipaikoilla.
Muualta tulleet opiskelijat tai vaikkapa ulkopuoliset
työntekijät, kuten remonttimiehet, eivät välttämättä
ole saaneet tietoa asiasta. Heitä on pyritty informoimaan
ystävälliseen tyyliin ja tietoa on pyritty levittämään
esimerkiksi englanninkielisiä flyereita jakamalla.
Rantaman oma työpiste sijaitsee Kuopiossa.
— Olen itsekin käynyt sanomassa joitakin kertoja,
että ’hei tiedättekö että meidän tupakointipiste on
tuolla’. Yleensä siihen sanotaan, että ’sori, sori’.
Savuton kampus on ollut mielenkiintoinen projekti
myös siksi, että se vietiin läpi samaan aikaan kun
käynnissä oli fuusio Itä-Suomen yliopiston muodostamiseksi.
Hanke olisi ollut helppo jättää myöhemmäksi
yhdistymisen jälkeiseen aikaan.
— Oikeastaan tämä samalla tuki
fuusiota, Rantama huomauttaa.
— Minusta on muuten
tärkeää, että yliopiston
omaa tieteenalaosaamista
jalkautetaan henkilöstön
keskuuteen sen sijaan,
että tuotaisiin ulkopuolelta,
se olisi vaikeampaa. Henkilöstötyössä
yliopiston osaaminen
kannattaa hyödyntää.
Työhyvinvoinnin nimeen
Toukokuussa myös Turun yliopisto julistautui savuttomaksi
työ- ja opiskelupaikaksi.
—Haluamme osaltamme tukea Suomen perinnettä
edistyksellisen tupakkalainsäädännön maana
ja samalla haastaa muitakin oppilaitoksia savuttomuuteen,
sanoo Turun yliopiston työsuojelupäällikkö
Tuula Lind.
Turussa aloite savuttomaksi yliopistoksi tuli jo
pari vuotta sitten ylioppilaskunnasta. Merkittävä syy
hankkeen läpi viemiseen on se, että Turun yliopistossa
on viime vuosina panostettu työhyvinvoinnin
kehittämiseen.
— Tämä on yksi osa sitä. Haluamme vähentää
tupakoinnista ihmisille koituvaa haittaa. Työskentelemme
nuorten ihmisten parissa ja haluamme edesauttaa
terveen elämäntavan edistämistä. Savuttomuuteen
on suhtauduttu hyvin, ainakin kaikki minulle
tullut palaute on ollut positiivista, Lind sanoo.
Tupakointia on vaikea puolustaa, sillä varmasti
kaikki tietävät tupakoinnin vaarat. Nykytietämyksen
mukaan tupakasta aiheutuu merkittäviä terveysriskejä
myös niille, jotka altistuvat ympäristössään tupakansavulle.
Näytöt tupakansavun välittömistä ja välillisistä
terveyshaitoista ovat kiistattomia. Sekä henkilökunnalle
että opiskelijoille on nimetty omat savuttomuushoitajat
työterveyspalvelut tuottavaan Mehiläiseen ja
YTHS:n Turun-toimipisteeseen.
— Me emme kiellä kenenkään tupakointia, mutta
se on hoidettava työajan ulkopuolella. Tähän saatiin
yhteisymmärrys eri henkilöstöjärjestöjen luottamusmiesten
kanssa ja asia saatiin
sovittua jo yhdessä palaverissa,
tahtotilaa löytyi kaikkien osapuolten
kesken, Lind korostaa.
Tupakointipaikat ovat
myös kampusalueen siisteyteen
liittyviä kysymyksiä
ja tupakoinnin rajoittamisella
vain tietyille alueille on merkitystä
paloturvallisuudenkin kannalta.
— Meillä on hyvin vihreä kampus, joten kuivalla
kelillä tupakantumppien heittäminen voi olla
jopa vaarallista. Paikat ovat sellaisia, missä on roskis
tupakantumppeja varten, meille ei siis rakenneta katoksia.
Seuraamme tilannetta kevään ja syyskuussa
uusien opiskelijoiden tultua näemme, miten massat
käyttäytyvät. Mikäli näyttää siltä, että konsepti ei
toimi, täytyy miettiä muuta, Lind sanoo.
teksti Arja-Leena Paavola
- Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 32
|