Vuosi vaihtuu kevääseen

Joulukuun puolessa välissä tutkijayrittäjä tapasi maakunnan kulttuuripäättäjiä työhuoneellaan. Hän oli lähettänyt sähköpostissa asialistan luentokeskusteluihin perustuen: 1) Maakunnan taide -tietoteos, jossa esitellään tiiviisti yksissä kansissa maakunnan kuvataide, musiikki, kirjallisuus ja muut taidemuodot, 2) Maakunnan tutkijaseminaaripäivät, jossa taiteilijat ja heidän teoksiin perehtyneet tutkijat esittelisivät töitään, 3) Innovatiivinen ehdotus kuntien yhteisestä tutkimusrahastosta (jokainen kunta sijoittaisi sopimuksen mukaisen euromäärän, jolla tuotettaisiin yhdessä päättämiä tutkimusprojekteja) ja 4) Tutkimusraportin palautteet.

Työhuoneen uuden neuvottelupöydän äärellä tutkijayrittäjä päätteli, että taiteentutkimuksen kehittäminen maakunnassa kiinnostaa, sillä keskustelut sujuivat vilkkaana asialistan mukaan. Päätöksiäkin tehtiin: taiteen tietoteos todettiin hyväksi projektiksi ja maakunnan tutkimusseminaaripäivät päätettiin järjestää tulevaisuudessa mikäli siihen myönnetään tukea. Yhteinen tutkimusrahastokin todettiin hyväksi ideaksi, jos kunnilla olisi sijoittaa siihen määrärahoja. Kuntien tavoitteena yleisesti todettiin liittyvän tapahtumien järjestämiseen tutkimuksen sijasta. Raportin sisältöön ei tullut paljon muutoksia, joitakin oikeinkirjoituskorjauksia ja graafisen esityksen täydentäminen. Tapaaminen päättyi bisneksen näkökulmasta vielä ilman tilauksia, vaikka tilauslomake oli allekirjoituksia vaille.

Joulukuun lopulla tutkijayrittäjä lähetti vielä myyntikampanjakirjeen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja maakunnan kirjastoille, joissa hän tarjosi tutkimusraportteja erikoishintaan tammikuun ajan. Hän lähti joululomalle ja vuoden vaihteen viettoon tilausten toiveissa.

Tammikuussa tutkijayrittäjän mennessä työhuoneelle oli uusi vuosi ja uudet asiat edessä. Sähköpostissa oli tilauksia kolmelta kirjastolta, ja onneksi niitä tuli vielä lisää. Hän totesi kampanjoinnin vaativan taitoa kirjoittaa myyvästi, jonka hän totesi olevan kaukana tieteellisestä asiatekstistä. "Olen oma itseni tästä eteenpäin", hän oli päättänyt joululomalla peilin äärellä, kävi miten kävi, sillä yli viiskymmppinen ei opi uusia temppuja! Starttirahatukea hän saisi enää tulevan kevään, ja omalla työllä hänen pitäisi selvitä vielä kymmen vuoden ajan. Miten siis edetä, pitäisikö vielä valaa uuden vuoden tina ja toivoa; mutta mitä hän toivoisin?

Näissä mietteissä hän kirjoitti maakunnan taidetta ja kultturia käsittelevän teoksen suunnitelman ja apurahahakemuksen aikaisemmin tehdyn maakunnan tutkijaseminaaripäivien lisäksi. Ne olisivat [tämän] tutkijayrittäjän toiminnan perusta tulevan vuoden ajan, ja niihin hän panostaisi. Päättäväisesti hän painoi tietokoneen nappia apurahahakemuksessa "Lähetä hakemus" ja postitti sen allekirjoituksineen. Sen jälkeen hän jälleen printtasi tiliotteet ja tarkisti kuitit kirjanpitäjälle ajoa varten. Ehkä niissä olisi jo palkan ja tuloksen itua havaittavissa, hän pohti lähettäessään ne tilitoimistolle.

Tammikuun lopussa hän totesi, että oli jo aika pohtia omaa työtään ja tekemisiään kirjallisesti. Hän kirjoitti kolumnisarjan ensimmäiset osat, ja oikolukiessaan niitä hän nauroi omalle yrittäjäinnokuudelleen, josta hauskuus oli kuitenkin kaukana.

HILDE, 3.2.2012

Nimimerkin taustalla tutkijayrittäjä Jaana Vainio-Utriainen, jonka bisneksen pitäisi jo orastaa

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 42