5/14

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     
     

    Hakupaine ohitti työvoimatarpeen

    Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäys herättää ihmetystä. Monien mielestä uusia paikkoja tuli ihan väärille aloille.

    Hallituksen korkeakoulujen hakijasuman purkua koskevan päätöksen mukaisesti opetusministeri Krista Kiuru on päättänyt kolmen tuhannen lisäaloituspaikan jaosta korkeakouluihin vuosina 2014—2015. Näin alkoi 16. toukokuuta päivätty OKM:n tiedote.

    Kiuru siis ratkaisi, että yliopistoihin tulee yhteensä 1507 ja ammattikorkeakouluihin 1493 uutta aloituspaikkaa. Paikkojen alakohtainen jakautuminen on herättänyt ihmettelyä.

    — Asian valmistelussa ja itse päätöksessä ei muuta ollutkaan kuin erikoista, puuskahtaa koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityinen Akavasta.

    Hän katsoo, että tässä ohitettiin tyystin koulutuksen kansallinen ennakointiprosessi.

    — Miksi tähän isoon kansalliseen prosessiin on satsattu valtavasti rahaa, jos se pystytään näin kuitenkin syrjäyttämään. Tuntuu rahan haaskaukselta.

    Suomessa on kehitetty koulutusmäärien arviointiin tutkimukseen perustuva järjestelmä, jolla koulutusmäärät pyritään sovittamaan yhteen ennakoidun työvoimatarpeen kanssa. Koulutusmäärät vahvistetaan eduskunnassa hallituskauden alussa. Nyt tämä sysättiin syrjään.

    Akavan mielestä koulutusmääriä ei tule muuttaa kesken hallituskauden ilman todennettuna työvoimatarvetta. Toukokuisen päätöksen fokuksena oli hakijasuman purku. Lisäpaikkoja annettiin aloille, jonne on hankala päästä. Mielityisen mielestä kohdentamisessa kuunneltiin nyt enemmän korkeakoulujen esityksiä kuin työvoimatarvetta korostavia tahoja.

    OKM:n tiedotteessa asiasta todetaan: ”Uudet aloituspaikat suunnataan työvoimatarpeiden sekä kasvun ja kilpailukyvyn kannalta keskeisille aloille. Lisäysten kohdentamisesta päätettiin korkeakoulujen hakemusten perusteella”.

    Alun perin OKM:n kaavailuissa oli jakaa uudet aloituspaikat niin, että yliopistoille olisi tullut niistä kaksi kolmasosaa ja ammattikorkeakouluille kolmannes. Ammattikorkeat halusivat kuitenkin yliopistojen kanssa saman määrän. Yliopistot yrittivät koordinoida paikkajakoja keskenään, mutta loppumetreillä tapahtui yhden yliopiston isohko ja parin muun pienempi irtiotto.

    Akavalaiset tutkintopohjaiset liitot yrittivät osaltaan vaikuttaa korkeakoulujen esityksiin. Osaksi tässä onnistuttiin, osaksi ei.

    Jos tavoitteena oli hakijasuman purku ja tulevaisuuden työvoimatarve, loistaa lääketiede, muutamaa hammaslääketieteen paikkaa lukuun ottamatta, poissaolollaan lisäpaikkalistalla. Opetusministerin erityisavustaja Esa Suominen kommentoi tätä sosiaalisessa mediassa: yliopistot eivät näitä esittäneet.

    Yliopistojen koulutuslisäyksistä eniten suunnataan tekniikan ja kauppatieteiden aloille. Molempien alojen osuus on noin 20 prosenttia aloituspaikkalisäyksestä. Yliopistojen kokoihin suhteutettuna paikkamäärissä pistää silmään mm. se, että Lappeenrannan teknilliseen yliopiston teknisille aloille tulee kaikkiaan 108 uutta aloituspaikkaa ja kauppatieteeseen 50 paikkaa.

    Kaikkiaan ekonomikoulutus sai yli 300 uutta aloituspaikkaa. Suomen Ekonomiliitto on muistuttanut, että työttömien kauppatieteilijöiden määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. SEFE katsookin, että tehdyssä päätöksessä on työvoimatarpeen sijaan korostunut koulutuksen vetovoima ja järjestämiskustannukset.

    Yliopistoissa lisätään myös mm. oikeustieteen, farmasian, psykologian ja logopedian aloituspaikkoja. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston juristikoulutus sai uusia paikkoja 60. Sen sijaan varhaiskasvatus ja erityisopetus eli alat, joilla työvoimatarve kasvaa, eivät menestyneet. OAJ oli vaatinut lastentarhanopettajakoulutukseen 400 lisäpaikkaa, mutta alalle kohdennetaan vain 8 paikkaa molempina vuosina.

    — Lastentarhanopettajien työhöntulotutkinto on kandidaattitasoinen. Yliopistoja kuitenkin kiinnostavat tässä taloustilanteessa enemmän maisterit, joiden tutkinnoista ne saavat enemmän rahaa, puheenjohtaja Olli Luukkainen kommentoi OAJ:n tiedotteessa.

    — Mikä on yliopistojen autonomian tila, jos ne eivät täytä tehtäväänsä näin merkittävässä koulutuspoliittisessa ratkaisussa ja samaan aikaan ne leikkaavat opetusta ja irtisanovat henkilöstöään? Luukkainen kysyi.

    Ida Mielityinen pitää päätöksen keskeisenä perusteena säästösyitä. Ammattikorkeakouluilta oli juuri jokin aika sitten leikattu 2200 paikka, ja nyt niistä osa palautetaan niin, että opiskelijat joudutaan kouluttamaan halvemmalla.

    — On syytä miettiä, miten tempoileva koulutuspoliittinen linja vaikuttaa ammattikorkeakouluissa opetuksen laatuun ja sitä kautta tulevaisuuden työmarkkinoihin, totesi akavalaisen Tradenomiliiton puheenjohtaja Niko Aaltonen liiton tiedotteessa. Minkäänlaista hakijasumaa tradenomikoulutukseen ei ole.

    Koulutuslisäykset käynnistetään laajentamalla sisäänottoa syksyllä 2014 alkavaan koulutukseen. Hakijasuman purun toteuttamiseen on varattu yhteensä 123 miljoonaa euroa sisältäen opintososiaaliset edut.

    OKM:n päätös 16.5.2014: Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/Liitteet/aloittajapaikkapaatos_16052014.pdf

    Kirsti Sintonen

    • Painetussa lehdessä sivu 6