Kysymys-vastaus Markku Kojo

Sivistystyönantajat haluaa uudistaa yliopistojen palkkausjärjestelmää. Jukon yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Markku Kojo katsoo, että yliopistohenkilöstön palkkataso ei ole tyydyttävä.

1) Mitä valmiuksia aiempi neuvottelukokemuksesi antaa yliopistosektorin edunvalvontaan?

Olen ollut viimeisen 25 vuoden aikana mukana monenlaisissa neuvotteluissa Akavassa, Lääkäriliitossa ja Eläinlääkäriliitossa. Tärkeää neuvottelijan kannalta on se, että oman organisaation päätöksenteko on kunnossa. Luottamuksellinen valmistelu omassa porukassa on tärkeää ja neuvottelijaa toki helpottaa asetettujen tavoitteiden selkeys.

2) Millaisena pidät jukolaisen yliopistohenkilöstön palkkatasoa?

Tehtyihin työtunteihin verrattuna palkkataso ei ole tyydyttävä. Opetus- ja tutkimustyöhön sitoutuneet ihmiset eivät tuntejaan laske ja saavat tällä hetkellä liian vähän palkkaa.

3) Sivistystyönantajat haluavat uudistaa yliopistojen palkkausjärjestelmää. Mitä kehittämistarpeita näet YPJ :ssä?

Palkkausjärjestelmän tulee antaa lupaus paremmasta palkasta tulevaisuudessa. Meitä motivoi tietoisuus siitä, että huomenna asiat ovat paremmin. Työntekijän tulisi tietää, miten hän voi saavuttaa paremman ansiotason. Kannustavat palkkausjärjestelmät vaativat toimiakseen rahaa ja sitä on ollut kovin vähän jaettavana viime vuosina. Myös nykyistä työehtosopimusta voidaan käyttää kannustavasti, mutta se ei toteudu tyydyttävästi tällä hetkellä. Yliopistoneuvottelukunta käsittelee lähiaikoina Jukon neuvottelutavoitteita Sivistan käynnistämään palkkausjärjestelmän uudistamiseen ja niitä edistetään jatkossa.

4) Yt-neuvotteluista on tullut arkea myös yliopistoissa. Miten yliopistot pystyisivät profiloitumaan ja kehittämään rakenteitaan ilman väen vähentämisiin johtavia yt-neuvotteluja?

Yliopistomaailmassa tuntuu tapahtuvan varsin paljon rakenteiden muuttamiseen tähtäävää valmistelua. Väen vähentäminen on kovin harvoin toimintayksikön kannalta paras tie toiminnan tehostamiseen. Huonosti hoidettuna henkilöresurssien supistaminen johtaa työilmapiirin dramaattiseen huonontumiseen ja tätä kautta tehokkuuden alenemiseen, vaikka muuta tavoiteltiinkin.

Kaikkien yliopistojen ei kannata tehdä samoja asioita. Erikoistuminen ja yhteistyö mahdollistavat osaamisen keskittämisen suurempiin yksiköihin. Toivottavasti tämä johtaa kehitykseen ja kasvuun supistumisen ja kurjistumisen sijaan.

5) Mitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset työehtosopimukset vaikuttavat Tampere3-hankkeen valmisteluun?

Usein henkilöstön asemaan liittyvät asiat jäävät organisaatiouudistuksissa vähälle huomiolle ja tehdään kovin myöhään. Työsuhteen ehtojen erot tulee selvittää vertailemalla yliopistojen ja ammattikorkeakoulun työehtosopimuksia ja tätä työtä voidaan luontevasti tehdä Jukon toimistossa. Palvelussuhteen ehtojen huonontamista mahdollisen uudistuksen yhteydessä ei tule sallia. Jos kolmesta nykyisestä toimijasta syntyy yksi työnantaja, on tälle luotava yhtenäinen palkkausjärjestelmä. Työsuhteen ehtojen harmonisoinnin kustannukset voidaan arvioida muutoksen valmistelun yhteydessä ja tätä laskentaa henkilöstöä edustavien järjestöjen tulisi edistää.

6) Miten luonnehdit Sivistystyönantajia yliopistosektorin työnantajajärjestönä?

Sivistystyönantajien organisaatio on kasvanut voimakkaasti yliopistolain säätämisen jälkeen, kun yliopistot hakeutuivat sen jäseneksi. Siirtyminen valtion virkaehtojärjestelmästä teollisuusvetoiseen Elinkeinoelämän keskusliittoon näkyy yliopistojen toiminnassa työnantajana ja se asettaa haasteita ammattiliittojen toiminnalle. Uusi toimitusjohtaja on valittu ja aloittaa muutaman kuukauden kuluttua. Toivottavasti uusi johtaja on avoin ja yhteistyöhaluinen myös opetus- ja tutkimushenkilökuntaa edustavien tahojen, kuten Jukon suuntaan.

teksti Kirsti Sintonen

• Painetussa lehdessä sivu 16