Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö vähentynyt yli neljänneksellä

Vuonna 2016 yliopistot vähensivät henkilöstöään, keskittivät hallintopalvelujaan ja uudistivat koulutusohjelmiaan. Yliopistojen henkilöstömäärä väheni entisestään. Laskua on etenkin muun henkilöstön määrässä. Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisessa uraportaille ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikeuksistaan huolimatta yliopistot ilmoittivat olevansa vaikuttavia, vetovoimaisia ja uudistuvia.

Kävin läpi yliopistojen vuoden 2016 henkilöstökertomukset tai vastaavat. Henkilöstökertomukset löytyivät vain kuudelta yliopistolta (ISY, JY, OY, TaY, TY ja VY), asiakirjojen niminä olivat henkilöstökertomus, henkilöstötiedot, henkilöstötilinpäätös tai henkilöstöraportti. Helsingin yliopiston henkilöstöstä löytyi tietoja vuosikatsauksesta ja muiden yliopistojen osalta toimintakertomuksesta tai erikseen pyydetyistä julkaisemattomista henkilöstötilastoista. Vain Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston henkilöstökertomukset löytyivät avoimilta verkkosivuilta — kiitokset Itä-Suomeen ja Tampereelle avoimesta tiedotuslinjasta. Myös Helsingin yliopiston katsaus vuoteen 2016 ja strategiakauteen 2013 – 2016 löytyi avoimilta verkkosivuilta.

Edelleenkin ihmettelen joidenkin yliopistojen niukkoja henkilöstötietoja. Vuosittain laadittava henkilöstökertomus täydentää toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja toimii raporttina rehtorille ja yliopiston hallitukselle henkilöstön tilasta ja henkilöstöjohtamisesta. Näin todetaan Jyväskylän yliopiston henkilöstökertomuksessa, joka on tiedoiltaan kattava. Toivottavasti yliopistojen hallitukset vaativat jatkossa avointa, luotettavaa ja objektiivista tietoa muun muassa henkilöstön määrästä, rakenteesta ja hyvinvoinnista.

Vertailukelpoisin tietoa yliopistojen henkilöstöstä löytyy opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen -tietokannasta ja Sivistystyönantajat ry:n tilastoista. Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisessa uraportaille on käytetty Vipusen tietoja. Omassa tilastoinnissaan yliopistot käyttävät myös SAP-HR-tietoja, jotka poikkeavat osin Vipusen tiedoista. Joidenkin yliopistojen omissa tilastoissa opetushenkilöstö on tilastoitu erikseen ja tutkimushenkilöstö erikseen.

Vuoden 2016 henkilöstökertomuksissa näkyivät hallituksen säästöpäätökset, hallintopalvelujen keskittäminen ja yhteistyöhankkeet (konsortiot ja konsernit). Henkilöstöön panostaminen ja tutkijanurien kehittäminen eivät ole yliopistojen rahoituskriteereitä, minkä takia niistä on raportoitu niukasti. Esille nostettuja asioita ovat muun muassa henkilöstöjohtaminen, kansainvälistyminen, vertaisarvioidut julkaisut ja rekrytoinnin tehostaminen.

Henkilöstömäärä, määräaikaisuudet ja kansainvälistyminen

Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus henkilöstöstä

Lähde: Vipunen (Harjoittelukoulut eivät mukana)

%	2016	2015	2014	2013
Oulun yliopisto	2016 64,7	2015 64,5	2014 62,6	2013 58,5
TTY	2016 62,4	2015 63,1	2014 62,7	2013 63,2
LTY	2016 62,4	2015 62,0	2014 62,5	2013 61,3
Jyväskylän yliopisto	2016 63,1	2015 61,8	2014 61,6	2013 61,5
Itä-Suomen yliopisto	2016 62,8	2015 61,6	2014 60,6	2013 59,6
Aalto-yliopisto	2016 61,2	2015 60,8	2014 59,6	2013 57,5
Vaasan yliopisto	2016 61,2	2015 59,6	2014 58,7	2013 58,0
Turun yliopisto	2016 59,3	2015 58,7	2014 57,4	2013 56,0
Tampereen yliopisto	2016 58,6	2015 57,3	2014 55,9	2013 55,1
Helsingin yliopisto	2016 58,4	2015 55,5	2014 54,4	2013 54,1
Åbo Akademi	2016 57,8	2015 58,6	2014 59,5	2013 59,5
Taideyliopisto	2016 57,7	2015 56,4	2014 56,9	2013 58,3
Lapin yliopisto	2016 56,0	2015 54,2	2014 52,0	2013 52,2
Hanken	2016 51,8	2015 53,2	2014 53,4	2013 57,0

Yliopistojen henkilöstömäärä jatkaa laskuaan. Opetusja tutkimushenkilöstöä oli viime vuonna Vipusen mukaan 17 333. Määrä on vähentynyt 3,5 prosentilla vuodesta 2012. Muun henkilöstön määrä oli 11 349. Määrä on vähentynyt 17,5 prosentilla vuodesta 2012. Muussa henkilöstössä opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö on tänä aikana vähentynyt peräti 26 prosentilla. Tämän on väistämättä täytynyt näkyä opetus- ja tutkimushenkilöstön työmäärän lisääntymisenä. Kirjastohenkilöstö on vähentynyt 16 prosentilla.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus on suurin Oulun yliopistossa. Eniten opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus on kasvanut muutamassa vuodessa

Oulun yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Aaltoyliopistossa. Helsingin yliopistossa suuri muutos tapahtui viime vuonna, jolloin irtisanottiin iso määrä muuta henkilöstöä.

Määräaikaisten määrä yliopistoissa

Lähde: yliopistojen henkilöstökertomukset

%	2016	2015	2014	2013
TTY	2016 64	2015 63	2014 65	2013 65
Aalto-yliopisto	2016 59,6	2015 59,6	2014 60	2013 61
Oulun yliopisto	2016 59	2015 59,2	2014 61,6	2013 60,5
LTY	2016 58	2015 54	2014 54	2013 55
Tampereen yliopisto	2016 54	2015 55	2014 56	2013 60
Helsingin yliopisto	2016 52	2015 47	2014 49	2013 49
Turun yliopisto	2016 51,8	2015 52,4	2014 53,8	2013 55,1
Taideyliopisto	2016 48	2015 42	2014 40	2013 39,6
Vaasan yliopisto	2016 46	2015 46	2014 48	2013 49
Hanken	2016 46	2015 36	2014 33	2013 33
Jyväskylän yliopisto	2016 45,9	2015 46,3	2014 46,4	2013 47,5
Åbo Akademi *	2016 45,8	2015 46,8	2014 46,8	2013 51,8
Itä-Suomen yliopisto	2016 43,5	2015 39,9	2014 42,3	2013 43,6
Lapin yliopisto	2016 40,1	2015 40,2	2014 41,1	2013 47,3

*laskettu vuosikertomuksen luvuista

Määräaikaistilastojen mustalla listalla ykkösenä on edelleenkin Tampereen teknillinen yliopisto – 64 prosenttia henkilöstöstä on määräaikaisia. Määräaikaisten osuus kasvoi edellisestä vuodesta kuudessa yliopistossa, jopa useita prosenttiyksikköjä. Yliopistot ilmoittavat tilastoissaan ”varsinaisesti määräaikaiset”, joita esimerkiksi Helsingin yliopistossa on 22 prosenttia. Varsinaisesti määräaikaisiin ei lasketa tohtorikoulutettavia ja post doc:ja (tutkijatohtorit) eikä laillisin perustein määräaikaisia kuten sijaisia ja harjoittelijoita. Nuo varsinaisesti määräaikaiset täytyisi käydä läpi, koska laillista perustetta ei välttämättä löydy. Oulun yliopiston henkilöstökertomuksessa kerrotaan, että periaatteena on, että ydintehtävät hoidetaan vakinaisessa työsuhteessa. Mitähän ne yliopiston ydintehtävät olivatkaan?

Itä-Suomen yliopiston henkilöstökertomuksessa on kattavat tiedot henkilöstöstä. Vuoden 2016 aikana Itä-Suomen yliopistossa solmittiin uusia työsopimuksia 644, joista 16 oli vakinaisia ja 628 määräaikaisia. Työsopimuksia päättyi 618, joista vakinaisia oli 130 ja määräaikaisia 488. Näistä luvuista paljastuu yliopistojen määräaikaistodellisuus.

Muita kuin Suomen kansalaisia opetus- ja tutkimushenkilöstössä

Lähde: Vipunen, harjoittelukoulut eivät mukana

%	2016	2015	2014	2013
Aalto-yliopisto	2016 32,5	2015 30	2014 26,3	2013 24,5
LTY	2016 31,6	2015 23,4	2014 22,8	2013 21,3
Hanken	2016 22,3	2015 22,6	2014 23,3	2013 20,8
Helsingin yliopisto	2016 22,3	2015 21,7	2014 21,4	2013 20,5
Oulun yliopisto	2016 27,5	2015 21,7	2014 20,4	2013 18,7
Vaasan yliopisto	2016 21,5	2015 21	2014 19,4	2013 18,9
Åbo Akademi	2016 25	2015 20,9	2014 20,3	2013 19,6
TTY	2016 21,2	2015 20,1	2014 19,8	2013 17,8
Itä-Suomen yliopisto	2016 16,3	2015 16,1	2014 16,1	2013 13,7
Jyväskylän yliopisto	2016 15,7	2015 14,7	2014 14,8	2013 14,5
Turun yliopisto	2016 13,3	2015 13,3	2014 14,1	2013 14,2
Tampereen yliopisto	2016 15,5	2015 9,7	2014 9,4	2013 9,8
Taideyliopisto	2016 9,3	2015 7,8	2014 5,2	2013 2,1
Lapin yliopisto	2016 12,9	2015 7,2	2014 7,5	2013 6,6

Yliopistot raportoivat laajasti kansainvälistymispyrkimyksistään. Kansainvälisyystilastoissa on edelleen ykkösenä Aalto-yliopisto: opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 32,5 prosenttia on muita kuin Suomen kansalaisia. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kirinyt lähes kiinni Aalto-yliopiston. Helsingin yliopisto ilmoittaa käyttävänsä akateemisen johdon rekrytoinnissa kansainväliseen, akateemiseen rekrytointiin erikoistuneen suorahakuyrityksen palveluja ja pre visit -mallia. Ulkomailta rekrytoitaville professoreille annetaan myös starttipaketti, jonka avulla pyritään lisäämään Helsingin yliopiston kilpailukykyä suhteessa muihin yliopistoihin.

Uraportaat

Ensimmäisellä uraportaalla on väitöskirjantyötään tekeviä nuorempia tutkijoita, toinen porras on tohtorintutkinnon äskettäin suorittaneiden uravaihe, kolmannella portaalla ollaan itsenäisiä, akateemiseen johtajuuteen kykeneviä tutkimuksen ja koulutuksen ammattilaisia ja neljäs vaihe on professorivaihe.

yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö uraportailla vuonna 2016

Lähde: Vipunen, %-osuudessa vain tutkijanuralle sijoitetut

%	I porras	II porras	III porras	IV porras
Aalto	I porras 46,5	II porras 23,2	III porras 19,3	IV porras 11,0
HY	I porras 35,3	II porras 21,9	III porras 29,2	IV porras 13,5
ISY	I porras 31,4	II porras 20,1	III porras 30,9	IV porras 17,6
JY	I porras 42,3	II porras 17,3	III porras 25,5	IV porras 14,8
LY	I porras 48,2	II porras 21,7	III porras 12,9	IV porras 17,1
LTY	I porras 47,9	II porras 17,9	III porras 20,1	IV porras 14,0
OY	I porras 48,4	II porras 20,8	III porras 18,0	IV porras 12,8
Hanken	I porras 17,5	II porras 39,9	III porras 28,8	IV porras 26,7
Taideyo	I porras 13,1	II porras 3,8	III porras 62,0	IV porras 21,1
TTY	I porras 48,7	II porras 29,0	III porras 10,8	IV porras 11,5
TaY	I porras 34,5	II porras 16,8	III porras 30,4	IV porras 18,3
TY	I porras 30,4	II porras 31,8	III porras 20,8	IV porras 17,0
VY	I porras 34,5	II porras 24,8	III porras 20,4	IV porras 20,4
ÅA	I porras 26,0	II porras 36,9	III porras 17,8	IV porras 19,3

yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö uraportailla v. 2013—2016

Kaikki yliopistot

	2013	2014	2015	2016
I porras	2013 7088	2014 6863	2015 6515	2016 6255
II porras	2013 3713	2014 3728	2015 3713	2016 3733
III porras	2013 3456	2014 3679	2015 3863	2016 3938
IV porras	2013 2635	2014 2500	2015 2473	2016 2404
Muut *	2013 1202	2014 1170	2015 1176	2016 1003
Yhteensä	2013 18095	2014 17940	2015 17740	2016 17333

* tuntiopettaja tai tutkijanuralle sijoittamaton

Opetus- ja tutkimushenkilöstön sijoittumisessa uraportaille ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Ensimmäiselle uraportaalle sijoittuvien väitöskirjatutkijoiden määrä on vähentynyt selkeästi. Myös neljännelle uraportaalle sijoittuvien professoreiden määrä on vähentynyt. Yliopistot panostavat nyt tenure track -rekrytointeihin, mikä näkyy opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän lisääntymisenä kolmannella uraportaalla. Tenure track -rekrytoinneista olisi kaivannut enemmän tietoja ja tilastoja henkilöstökertomuksissa.

Tutkijanuriin liittyvät ongelmat havainnollistuvat esimerkkikuvista esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yliopiston kohdalla. Toisella uraportaalla on kapeikko – tutkijatohtoreille on liian vähän työpaikkoja.

Työhyvinvointi

Eläkevakuutusyhtiö Varman toteuttama työhyvinvointikysely tehdään kahden vuoden välein, seuraavan kerran syksyllä 2017. Esimiestyö näyttää yliopistoissa parantuneen. Tyytyväisintä henkilöstö on oman työnsä sisältöön ja osaamiseensa. Huonoimmat arvosanat yliopistot saavat strategisesta johtamisesta ja ylimmän johdon toiminnasta. Avoimuutta ja vuorovaikutusta kaivataan lisää yliopistojen toimintaan.

Näyttää siltä, että yliopistojen ylin johto on etääntynyt henkilöstöstä ja linnoittautunut tekemään yliopistoja koskevia päätöksiä. Harmi, että niin harva yliopisto edes raportoi työhyvinvointiasioista.

---