Kaarle Hämeri soitti mm. Oskar Merikantoa Helsingin yliopiston päärakennuksen musiikkisalissa.

Tieteen sointi sama puheenjohtajalla ja kanslerilla

Tieteen puolustaminen yhdistää Professoriliiton puheenjohtajan ja Helsingin yliopiston kanslerin tehtäviä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on molemmissa tärkeällä sijalla. Siksi hyppäys ei ole professori Kaarle Hämerille kovin iso. Hän aloittaa maan suurimman yliopiston kanslerina lokakuun alusta.

Yliopistolain mukaan Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.

Tämä kirjaus ei ole kovin kaukana Professoriliiton tehtävistä. Professoriliitto on siitä harvinainen ammattijärjestö, että jäsenten edunvalvonnan lisäksi sen sääntöihin on kirjattu toimiminen yliopistojen ja tutkimuksen parhaaksi. Kaarle Hämeri on toiminut kymmenisen vuotta liiton aktiivina: ensin hallituksessa, sitten varapuheenjohtajana ja viimeiset, lähes kolme vuotta puheenjohtajana.

— Tämä on ollut uniikki ja henkilökohtaisesti erittäin innostava ympäristö — on saanut tehdä yhteistyötä kaikilla aloilla toimivien huippuasiantuntijoiden kanssa. Kokemus on ollut mahtava ja tulen aina muistamaan luottamuksen ja yhdessä tekemisen meiningin.

Hämerin aktiivitoimijan kaudella yliopistoissa on käyty läpi valtava muutos: ensin uudistettiin palkkausjärjestelmää, sitten tuli yliopistouudistus ja ihan viimeksi iski mittavat koulutusleikkaukset. Yliopistolakiin saatiin tehtyä parannuksia eduskuntakäsittelyn aikana, mutta edelleen siinä pitäisi vahvistaa yliopistoyhteisön asemaa. Liitto on vastustanut jyrkästi koulutusleikkauksia ja on vaikuttanut kaikilla tasoilla siihen, että viime budjettiriihessä tutkimukseen on tulossa hieman lisää rahaa. Päättäjien ovet aukeavat Professoriliiton johdolle.

Ymmärrys koko yliopistoyhteisöstä

Yleensä aina ennen Helsingin yliopiston kansleriksi on noustu saman yliopiston rehtorin paikalta. Hämeri katsoo, että hänen taustansa, jossa on saanut tehdä yhteistyötä kaikkia yliopistoja edustavien professoreitten kanssa, antaa laajan kokemustaustan puhua koko tiedeyhteisön puolesta — myös kanslerina.

Helsingin yliopiston kansleri voi yliopistolain mukaan olla läsnä- ja puheoikeudella mukana niissä valtioneuvoston istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopiston asioita. Tätä rooliaan Hämeri aikoo käyttää nimenomaan koko yliopisto- ja tiedeyhteisön aseman puolustamiseen.

Ne laajat yhteiskuntasuhteet, jotka syntyivät Professoriliiton aktiivitoiminnassa, auttavat myös uudessa tehtävässä. Perspektiiviä antaa myös ymmärrys koko yliopistoyhteisön tilanteesta: ennen kauttaan Professoriliitossa Hämeri toimi Tieteentekijöiden liiton edeltäjän Korkeakoulualan assistenttien ja tutkijain liiton liittokokousedustajana. Opiskeluaikana hän oli mukana Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaostossa ja yritysjohtokunnassa. Kerran aktiivi – aina aktiivi.

— Koko yliopistoyhteisön arvostaminen, hyvinvointi ja menestys ovat minulle tärkeitä. Toimiminen kaikkien ryhmittymien järjestöissä on antanut tähän eväitä ja perspektiiviä. Ehkä yliopistokollegiolta saamani luottamus on tästä osoitus.

Henkilöstön jaksaminen koetuksella

Kansleriksi hakiessaan Hämerillä oli kolmen y:n strategia: yhteisöllisyys, yhtenäisyys ja yhteistyö. Hän haluaa edistää yliopiston sisäistä yhteisöllisyyttä. Yhtenäinen yliopisto voisi olla enemmän suhteessa valtiovaltaan ja keskeisiin sidosryhmiin. Ja yhteistyötä on hyvä tehdä kaikkien tahojen kanssa.

Tekemistä riittää varmaan kaikkien y-kohtien kanssa, mutta varsinkin yhteisöllisyyden kannalta uusi kansleri ei astu tehtäväänsä helppona aikana. Helsingin yliopistossa on läpi käyty mittavat henkilöstövähennykset ja irtisanomiset. Jäljelle jääneet painiskelevat jaksamisongelmien kanssa. Työt eivät ole vähentyneet — päinvastoin.

— Kivuliaat ratkaisut ovat nyt toivottavasti takanapäin. Mutta muistijälki säilyy ja toipuminen kestää pitkään.

Mutta miten tästä päästään yli ja eteenpäin?

— Johdon pitää tehdä kaikkensa, että henkilöstön jaksamista tuetaan ja positiivista uskoa parempaan tulevaisuuteen edistetään.

— Tämä on arvojohtamisen paikka. Teen ainakin itse kaikkeni, että yhteisö voi hyvin. Annan esimerkkiä ja aion ottaa kantaa.

Kansleri johtaa varainhankintaa

Ensimmäistä kertaa kanslerin hakuilmoituksessa mainittiin kanslerin tehtävänä yliopiston varainhankinnan johtaminen. Hämeri katsoo, että tämä on hyvin paljon kytköksissä yhteiskuntasuhteiden hoitamisen kanssa.

— Yliopistoille on välttämätöntä saada muitakin rahoituslähteitä kuin valtion pussi. Varainhankinnan kautta tulevilla rahoilla voidaan toteuttaa muun muassa infrahankkeita.

Iso talo ja yksikköjen kirjo luovat haasteensa varainhankinnan koordinointiin.

— Kanslerin pitää olla selvillä ison talon varainhankinnasta. Kansleri neuvottelee ylätasolla, mutta pitää tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Tässä on haasteensa, koska yksiköitä on niin monta.

Taloudellisesti vaikeana aikana Helsingin yliopisto on onnistunut varainhankinnassaan varsin hyvin. Kesäkuun loppuun päättyneen varainhankintakampanjan aikana saatiin kerätyksi valtion vastinrahaan oikeuttavia lahjoituksia noin 34 miljoonaa euroa. Kaikki yliopistot saivat kootuksi vastaavaa rahaa määräaikana (1.11.2014—30.6.2017) yhteensä noin 130 miljoonaa euroa. Valtio on varannut vastinrahaa 150 miljoonaa, jonka jaosta päätetään syksyn aikana.

Tutkimusetiikkaan lisää avoimuutta

Yliopiston johtosäännön mukaan kansleri johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä.

— Tämä on tärkeä aihepiiri, jonka merkitys ei tule vähenemään. Yliopistouralla, jossa eteneminen perustuu pitkälti kovaan kilpailuun, voi välillä olla houkutus mennä siitä, mistä aita on matalin.

Hämerin mukaan tietoisuus tutkimuseettisistä asioista on onneksi kasvanut, jos vertaa hänen omaan ikäpolveensa. Nyt ollaan paremmassa jamassa tutkimuseettinen neuvottelukunnan ja sen ohjeistusten ansiosta. Mutkikkaita tilanteita voi silti tulla vastaan, jos vaikka fyysikko menee mukaan lääketieteen hankkeeseen. Eri tieteenalojen käytännöt vaihtelevat aika paljon.

Kanslerina Hämeri aikoo lisätä näiden asioiden avoimuutta.

— Vähiten kaivataan skandaaleja. Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista voidaan raportoida vuosittain, paljonko niitä on ollut ja mitä niille on tehty.

Kytkös omaan alaan säilyy

Kanslerin toimikausi on enintään viisivuotinen. 53-vuotias Hämeri haluaa säilyttää kytköksen tutkimusalaansa aerosolifysiikkaan. Professorivuosia olisi jäljellä vielä kanslerikauden jälkeen.

— Aikaa alan seurantaan jää varmaan vähän, mutta haluan olla perillä siitä, missä mennään. Ainakin harrastuksena voi lukea oman alan juttuja. Mieli tekisi edes kerran vuodessa osallistua myös johonkin konferenssiin.

Hämeri pitää tärkeänä sitä, että akateemiset johtajat tulevat akateemisesta maailmasta ja ovat sen osaajia.

---