Yliopiston ulkopuoliset urat eivät ole vaihtoehtoisia uria

Filosofian tohtori Miia Ijäs-Idrobo aloitti Tieteentekijöiden liiton yhdistyskoordinaattorina 13. elokuuta. Tehtävä on uusi ja siihen kuuluu liiton jäsenyhdistysten tuki, jäsenpalvelujen kehittäminen, jäsenhankinta sekä liiton kasvavan kansainvälisen jäsenkunnan erityistarpeista huolehtiminen.

— Kun huomasin työpaikkailmoituksen, siihen oli ihan pakko tarttua. Asioihin vaikuttaminen oli jo yliopistotyössäni lähellä sydäntä. Pätkätyötaustan omaavana tutkijana tässä tehtävässä houkutteli myös mahdollisuudet urakehitykseen. Yliopistolla horisontissa näkyi pääosin epävarmuutta.

Miia Ijäs-Idrobo on toiminut aktiivisesti liiton Nuorten tutkijoiden työryhmässä. Hän järjesti viime keväänä Tampereella pidetyn ison Eurodoc-konferenssin, joka pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa.

Ijäs-Idrobo on ollut Eurodoc- järjestössä hallituksen sihteeri sekä advisory boardin jäsen. Konferenssi onnistui hienosti ja siihen saapui lähes 200 osallistujaa yli 20 maasta.

— Yleisö oli valtavan aktiivista ja tuntui siltä, että osallistujat ja konferenssin puhujat olivat samalla puolella. Vahvana välittyi viesti siitä, että vain 40 prosenttia tohtoreista jää yliopistoon töihin, suurin osa siirtyy muualle. Näin on joka puolella Eurooppaa. Konferenssissa painotettiinkin sitä, että yliopiston ulkopuoliset urat eivät ole mitään vaihtoehtoisia uria vaan ne ovat uria.

Ijäs-Idrobo väitteli historian alalta Tampereen yliopistossa vuonna 2014. Hän on toiminut Tampereen yliopistossa Suomen historian yliopistonlehtorina sekä historiantutkijana apurahalla. Kansainvälistä kokemusta Ijäs-Idrobolla on mm. työskentelystä vierailevana tutkijana. Hänet esiteltiin viime vuonna Tieteentekijöiden liiton 50tieteentekijää-sarjassa. Siinä hän toi esiin muun muassa sen, että tutkijoiden turvatummat urat olisivat sekä tieteen että koko suomalaisen yhteiskunnan etu.

— Meillä hukataan valtavasti resursseja pätkätyöviidakkoon. Etenkin post doc -vaihe on pullonkaula. Olisi välttämätöntä luoda pienistä puroista ja sirpaleisesta rahoituksesta parempia kokonaisuuksia. Näin tutkija voisi keskittyä tutkimukseen eikä jatkuvaan rahoituksen hakemiseen. Nyt tilanne on resurssien haaskaamista.

—Jos yliopisto haluaa pitää kiinni pätevistä tohtoreistaan, jotain pitää myös tehdä asian eteen. Yliopistot rekrytoivat nyt tosi nihkeästi tutkijoita. Tohtoreiden itsensä kannattaa pitää silmänsä auki myös muualle!



Kirsti Sintonen

Painetussa lehdessä sivu 9