Opiskelijat keskittyvät puhekielen piirteisiin

Kulttuurilähettiläät maailmalla

Opetushallituksen lähettämiä suomen kielen lehtoreita on yhteensä 18 ympäri maailmaa. Suomi kiinnostaa, ja kielen opiskeluun on useita syitä. Tiina Moisander ja Tanja Seppälä ovat ulkomaankomennuksella Puolassa nyt ensimmäistä vuotta.

Tiina Moisander nauttii vapaa-ajallaan Varsovan kahvilatarjonnasta.

Tiina Moisander istuu varsovalaisessa kahvilassa. Puolaan Moisander on tullut Opetushallituksen lähettämänä ulkomaanlehtorina, ja töitä ulkomailla on takana kokonainen lukuvuosi. Mikä sai hakemaan ulkomaille opettamaan Suomea?

— Olin Tšekissä tekemässä harjoittelua, ja kun pääsin sieltä takaisin Suomeen, tiesin, että haluan ulkomaanlehtoriksi.

Kun Varsovan lehtorin paikka aukesi, päätti Moisander hakea paikkaa. Päätöstä avitti myös kiinnostus slaavilaisia kulttuureja kohtaan.

— Olen opiskellut slaavikieliä ja slaavilaiset kulttuurit ovat kiinnostaneet minua aina.

Haaste myös opiskelijoille

Puolan komennus on ollut Moisanderin mieleen.

— Työ on vastannut odotuksia, ja olen kyllä tykännyt todella paljon.

Tällä hetkellä Moisanderilla on vastuullaan neljä vuosikurssia, joten työsarkaa riittää. Myös opiskelijat ovat joutuneet uuden lehtorin myötä opettelemaan uutta.

— Opetustyylini on paljon oppilaita osallistava, enkä tykkää kauheasti luennoida. Tähän opiskelijoilla on ollut oma opettelemisensa.

Opiskelijoiden palaute on kuitenkin Moisanderin mukaan ollut erittäin positiivista. Opetusmetodien suhteen hän on koettanut olla luova ja monipuolinen.

— Olemme muun muassa tehneet erilaisia yhteistyöprojekteja suomalaisten yhteisöjen kanssa. Neljännen vuosikurssin kanssa kirjoitimme matkablogeja, joita suomalaiset opiskelijat Helsingin yliopistosta kommentoivat.

Toki puolalaisesta yliopistoelämästä löytyy Moisanderin mukaan asioita, joita voisi tehdä toisin.

— Kyllä yliopiston byrokratian paperinmakuisuus pistää välillä pyörittämään silmiä. Joka asiaan tarvitaan paperi ja leima, hän naurahtaa.

Moisander kuitenkin korostaa, ettei byrokratia tullut hänelle yllätyksenä. Hän on myös iloinen siitä, että itse Varsovan yliopistorakennus on uusi, ja esimerkiksi tekniikka pelaa moitteetta.

— Tässä minulla oli vähän tuuriakin mukana. Tiedän, että kaikkialla Puolassa asiat eivät ole näin hyvin.

”Koen olevani kulttuurilähettiläs”

Moisander pitää ulkomaanlehtoraattijärjestelmän olemassaoloa tärkeänä. Suomalaisen kulttuurin ja kielen aseman edistäminen ulkomailla on yksi puoli työtä, mutta Moisander pitää tärkeänä myös opetuskulttuurin viemistä ulkomaille.

— Koen olevani sekä opettaja että kulttuurilähettiläs.

Suomalaisessa pedagogiikassa Moisander näkee paljon ulkomaille viemisen arvoista.

— Opiskelijoiden osallistaminen ja kannustaminen itsenäiseen ajatteluun ovat sellaisia asioita, joita koen tehtäväkseni edistää.

Kulttuuria voi viedä varsinaisen opetuksen lisäksi myös muilla tavoin. Moisander on järjestänyt yhdessä laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa muun muassa suomalaisen karaokeillan ja epävirallisen itsenäisyyspäivän vastaanoton.

— Itsenäisyyspäivänä tutustuimme myös suomalaiseen ruokakulttuuriin leipomalla karjalanpiirakoita.

Suomi-kuvaa luomassa

Myös Opetushallituksen asiantuntija Krista Heikkilä pitää lehtoraattijärjestelmää tärkeänä osana suomalaisuuden maailmalle viemisessä.

— Kyllä tällaisella järjestelmällä on positiivisia vaikutuksia niin diplomatiaan, kauppaan kuin Suomikuvaan yleisestikin.

Heikkilän mukaan lehtorit ovat siis paljon muutakin kuin vain ulkomailla työskenteleviä suomen kielen opettajia.

— Mielestäni lehtorit edistävät ruohonjuuritasolla myös esimerkiksi Suomen koulutusvientiä.

Poznańissa suomen kielen lehtorina toimivan Tanja Seppälän opiskelijat kertaavat puhekielen piirteitä.

Kysyn opiskelijoilta heidän syistään opiskella suomea. Samalla he harjoittelevat vasta oppimiaan puhekielen piirteitä käytännössä.

— Olen suuri Nightwish- ja HIM-fani, eräs opiskelijoista kertoo.

Suomalaisesta perspektiivistä opiskelijoiden vastauksista nousee esille merkillinen piirre. Puolalaiset ovat mäkihyppyhullua kansaa.

— Janne Ahonen on syy, miksi innostuin Suomesta, yksi opiskelijoista selventää.

Muumit, urheilu, musiikki -kolmikon takaa löytyy myös vakavampia syitä. Suomen kieli on suomalaisugrilaisen kieliperheen jäsenenä kieltenopiskelijoille eksoottinen.

— Halusin opiskella jotain harvinaisempaa kieltä, koska englanti ja saksa ovat niin tavanomaisia, toteaa eräs opiskelijoista.

Kielitaito parantaa työmahdollisuuksia

Opiskelijat pitävät suomea hyvin työllistävänä opiskeluvaihtoehtona. Seppälän mukaan Puolassa toimii suomalaisia yrityksiä, joissa pohjoismaisista kielistä on apua.

— Useat meiltä valmistuneet työskentelevät Puolassa työkielenään suomi.

Lisäksi moni opiskelijoista haaveilee Suomeen muutosta.

— Haluaisin tehdä Suomesta käsin esimerkiksi kääntäjän tai oppaan töitä, eräs opiskelijoista kertoo.

Lopuksi opiskelijat saavat kysyä toimittajalta kysymyksiä. Puhekielen piirteet ovat menneet neljännen vuoden opiskelijoille ilmeisen hyvin perille, sillä ensimmäinen kysyjä aloittaa:

— Mul on frendi Suomessa, ja haluisin kysyy sult yhtä juttuu.

---