— Akateeminen vapaus ei ole meillä vaarassa, korostavat Suomalaisen Tiedeakatemian esimies, akateemikko Risto Nieminen ja pääsihteeri Pekka Aula. Suomalainen Tiedeakatemia täyttää lokakuussa 110 vuotta.

”Tutkijoiden sananvapauden tilanne on hyvä”

Suomalainen tiedeakatemia haluaa puolustaa tieteen vapautta. Mutta sanankäyttöön liittyy aina vastuu. Hyvän tieteellisen käytännön ohjeet raamittavat tutkijoiden pelisääntöjä.

Elokuun puolivälissä median palstoilla näkyi ja puhutti jyväskyläläisen professorin blogista alkanut keskustelu siitä, mitä tutkija voi kirjoittaa ja sanoa. Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Risto Nieminen ja pääsihteeri Pekka Aula haluavat torjua väitteet siitä, että kyseisessä tapauksessa olisi kyse akateemiseen vapauteen ja tutkijoiden sananvapauteen puuttumisesta.

— Eräät piirit ovat tehneet hätiköityjä ja vääriä tulkintoja siitä, että yliopisto haluaisi suitsia tutkijansa suun. Sananvapausargumenttiin vetoaminen on tässä tapauksessa väärin. Puolimatka-tapauksessa on kyse aivan muusta kuin akateemisesta vapaudesta ja sen rajoittamisesta, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies, akateemikko Risto Nieminen tähdentää.

Niemisen ja Aulan mukaan työnantajalla on oikeus irtisanoutua palkkalistoilla olevan tutkijansa mielipiteistä, jos tutkija esiintyy yliopiston nimissä. He katsovat, että jyväskyläläinen professori olisi voinut kirjoittaa bloginsa yksityishenkilönä, ilman yliopiston nimeä. He myös ymmärtävät opiskelijoiden reagointia, mikäli kyseinen professori on esittänyt bloginsa kaltaisia mielipiteitä myös opetustilanteissa.

— Tiedeakatemia haluaa ehdottomasti puolustaa tieteen vapautta. Mutta sanankäyttöön liittyy aina myös vastuu. Tieteentekijän tulee sitoutua tieteen pelisääntöihin. On tutkijan ammattitaitoa, ettei tiedettä käytä oman poliittisen tai uskonnollisen agendansa edistämiseen, Pekka Aula kommentoi.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut yhdessä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa Hyvän tieteellisen käytännön ohjeet. Niemisen ja Aulan mukaan ne antavat kaikille tieteentekijöille mallin hyvästä tieteellisestä käytännöstä. Ohjeen vaikuttavuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtoiseen sitoumukseen noudattaa ohjetta ja edistää tutkimusetiikan periaatteiden tunnetuksi tekemistä. HTKohjetta noudatetaan Suomessa kaikilla tieteenaloilla ja 13 yliopistoa on siihen sitoutunut. Lisäksi monilla yliopistoilla on omia eettisiä koodistoja.

Myös yliopistolaki luo raameja. ”Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen”, todetaan yliopistolain kakkospykälässä.

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus on olennainen osa professorin työtä. Professoriliitolla on Eettiset ohjeet, joiden seuraaminen tarjoaa professoreille perustan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen ja professorin tehtävän hoitoon. Ohjeet löytyvät liiton verkkosivuilta.

Moniin ulkomaisiin maihin verrattuna akateemisen vapauden ja sananvapauden tilanne on Suomessa hyvällä mallilla.

— Meillä akateeminen vapaus ei ole vaarassa ja tutkijoiden tilanne on siinä mielessä hyvä, vakuuttaa akateemikko Risto Nieminen.

Elokuun puolivälissä kuului jälleen huolestuttavia uutisia Unkarista, jossa hallitus puuttuu siihen, mitä yliopistoissa saa tutkia ja opettaa. Myös Puolassa on tehty samansuuntaisia toimia. Sanavapauden tilanne on erityisen huono Turkissa, jossa yliopistoväkeä on irtisanottu ja passitettu vankilaan. Yhdysvalloissa on vähennetty ympäristötutkimuksen määrärahoja ja pestattu valtionhallintoon ilmastonmuutosskeptikoita.

”Tieteen autonomia ja sananvapaus on hankalia asioita autoritaariselle hallinnolle silloin kun tutkijat kyseenalaistavat vallitsevia uskonnollisia tai moraalikäsityksiä tai vakiintuneita taloudellisia ja poliittisia intressejä. Siksi sukupuolentutkimuksen alasajo Unkarissa tuskin jää yksittäistapaukseksi, vaan kertoo hallituksen halusta rajoittaa muutenkin tieteen autonomiaa. Tieteen autonomian kaventaminen ennakoi usein myös laajempia sananvapauden ja muiden perusoikeuksien loukkauksia. Siksi kyse ei pelkästään ’akateemisesta’ asiasta.” Näin kirjoitti Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen blogissaan elokuussa.

---