Annika Saarikon ja Hanna Kososen yhteishaastattelu tehtiin 6. elokuuta. Kosonen vannoi ministerivalan 9.8. ja Saarikko jäi perhevapaalle.

Annika Saarikko ja Hanna Kosonen:

Nyt on sivistyssalkun aika

Yliopisto- ja tiedeasiat kuuluvat Antti Rinteen hallituksessa tiede- kulttuuriministerille. Annika Saarikko ja hänen perhevapaan sijaisenaan aloittanut Hanna Kosonen lupaavat korkeakouluväelle työrauhaa ja vakautta isojen uudistusten ja leikkauksen sijaan.

”Kun keskusta päätti kesäkuun alussa mennä mukaan Rinteen hallitukseen, erityisen tyytyväisiä kokouksessa oltiin tiede- ja kulttuuriministerin salkkuun, johon kuuluu myös korkeakoulupolitiikka.” Näin hallituksen syntyä analysoitiin Suomen Kuvalehdessä ennen juhannusta.

Annika Saarikko valottaa taustaa pitemmältä.

— Keskusta on ollut hyvin harvoin läsnä tässä ministeriössä. Monet muistavat opetusministeri Marjatta Väänäsen aikaa, mutta silloin pitää mennä niinkin kauaksi kuin 1970-luvulle. Sen jälkeen on ollut kaksi, lyhyempää kulttuuriministerin kautta. Voi siis sanoa, että oli tietoinen valinta tavoitella läsnäoloa tässä ministeriössä. Katsomme, että meillä on annettavaa pitkän tauon ja pitkällisen valmistelun jälkeen.

— Tähän oli valtava kentän toive. Mikään ei ollut niin tärkeää kuin tämä, Hanna Kosonen lisää.

Saarikon perhevapaan sijaisena Kosonen pääsee tekemään näkyväksi keskustan sivistyspoliittisia linjauksia, joiden vuoksi hän aikoinaan puolueeseen liittyi. Kosonen on ollut eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen ja johti Säätytalon hallitusohjelmaneuvotteluissa osaamispöytää.

Ministerisalkkujen jaossa mikään puolue ei kuitenkaan saa kaikkia niitä salkkuja, joita havittelee. Saarikko ja Kosonen vakuuttavat, että tällä kertaa jako syntyi varsin herrasmiesmäisesti. Tiede-alkuisen salkku tarve nähtiin tarpeelliseksi muissakin puolueissa. Vallitsi laaja konsensus siitä, että leikkausten jälkeen kaivattiin sivistyspolitiikan aikaa.

Puoluepoliittisen näkökulman lisäksi ministerien työnjako on iso muutos myös OKM:n sisällä. Kalevi Sorsan hallituksessa 1983—87 kulttuuri- ja tiedeministerinä oli Gustav Björkstrand, jonka tehtäväkenttään kuului kulttuuri- ja tiedeasioiden lisäksi myös yliopistopolitiikka. Muulloin opetusministerin salkku on ollut, ainakin euromääräisesti, huomattavasti painavampi.

— Talon kannalta on iso muutos, että nyt on kaksi tasavahvaa salkkua, Saarikko lisää.

Keskustan ministerit kutsuvat tonttiaan sivistyssalkuksi.

— Tällä on iso merkitys ajassa, jossa monia asioita katsotaan liiaksi talouden näkökulmasta. Haluamme, että yhteiskunnan henkisen pääoman osuus on vahvemmin läsnä. Nyt havaitsemme päivä päivältä, kuinka tiede ja taide ovat lähellä toisiaan, Saarikko kuvaa ja korostaa tieteen ja taiteen itseisarvoa.

Kun OKM:n ministerien tehtäväjako selvisi, jonkin verran esiintyi ihmettelyä jakolinjasta, joka syntyy, kun lukiokoulutus ja korkeakoulutus kuuluvat eri ministereille. Opetusministeri Li Anderssonin tonttia on koulutussektori varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

— Rajoja ja nivelkohtia näissä jaoissa syntyy aina, Saarikko toteaa.

Työrauhaa uudistusten ja leikkausten tilalle

Annika Saarikko piti ensimmäisen korkeakoulupolitiikkaa käsittelevän linjapuheensa korkeakoulujohdon päivillä 18. kesäkuuta. Siinä hän korosti työrauhaa ja vakautta. Ainakin sosiaalisen median kommenteissa puheen painopisteet saivat positiivista palautetta.

Saarikon mukaan työrauhalupausta pitää katsoa vasten aiemmin tapahtunutta.

— Taustalla on aiemmat merkittävät rakenteelliset uudistukset, iso yliopistolakiuudistus sekä viime kaudella tehdyt kipeät rahoituspäätökset.

Mutta millaisin keinoin työrauhaa ja vakautta aiotaan edistää?

Tähän voi vastata kaksiosaisesti. Ensimmäinen on euromääräinen hintalappu eli se, että yliopistoindeksi on taas voimassa ja että perusrahoitusta on luvattu vahvistaa. Toinen on arvolähtöinen lähtökohta eli strategisen keskustelun tulee tapahtua enemmän alhaalta ylöspäin.

Saarikko muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu sopimusneuvotteluiden avoimuuden vahvistaminen. Ensi kevään tulosneuvottelut vetävä Kosonen toivoo, että yliopistot lähtevät omista strategioistaan käsin tekemään osaamistaan vahvemmaksi. Hän uskoo, että tätä kautta syntyy myös työrauhaa ja arvostusta.

Yliopistodemokratian tila arviointiin

Vakauden ja työrauhan lisäksi monien yliopistolaisten toiveissa on henkilöstön paremmat vaikutusmahdollisuudet ja yliopistodemokratian vahvistaminen. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu: ”Toteutetaan arviointi eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon kolmikantainen yliopistodemokratia.”

Ministerit kertovat, että arviointi käynnistyy syksyn aikana.

— Mutta se ei sisällä automaattisesta lupausta yliopistolain avaamisesta. Arvioinnin pohjalta tullaan tekemään tätä koskevat päätökset.

Arvioinnin tekijää ei ole vielä päätetty.

Eduskunnan oikeusasiamies esitti viime maaliskuussa Tampereen yliopiston johtosääntöön liittyvässä ratkaisussaan OKM:n arvioitavaksi, olisiko yliopistolakia tarpeen täsmentää. Oikeusasiamies pyysi ministeriötä ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistään 28.6.2019 mennessä.

Ministeriö on vastannut tähän edellä mainitulla hallitusohjelmakirjauksella.

— Kyseistä kirjausta tehtäessä oli juuri mielessä Tampereen yliopiston tilanne sekä yleensä kolmikantaisen yliopistodemokratian asema, Kosonen toteaa.

Hän katsoo, että yliopistodemokratian vahvistamiseen ei tarvita yliopistolain avaamista.

— Ymmärrämme, että yliopistodemokratiaan liittyvän kirjauksen päätyminen hallitusohjelmaan on henkilöstöjärjestöille iso asia. Tampereen yliopiston tilanteen lisäksi tässä tunnustettiin aiemmat yliopistolakiuudistuksesta tehdyt arviot, Saarikko täydentää.

Kohta 10 vuotta täyttävästä yliopistolakiuudistuksesta on tehty kaksi arviointia, joista molemmat kiistatta osoittavat henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden vähentyneen.

Ministerit vakuuttavat, että näissä asioissa kuullaan myös henkilöstöjärjestöjä.

— Yliopistojen ääni on muutakin kuin rehtoreitten tapaamisia, Saarikko korostaa.

Visio ja selonteko linjaavat politiikkaa

Hallitusohjelman lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön ministerien ja virkamiesten työsarkaa määrittää Korkeakouluvisio 2030.

— Korkeakouluvisio oli merkittävä hallitusohjelman kirjoittamisen ohjenuora. Tämä oli helppo maasto toimia, koska vision taustalla oli muun muassa laajat kuulemiset, Saarikko kuvaa.

Kesän aikana on tehty linjaus, että koko koulutuspolitiikasta tehdään selonteko vuoden 2020 loppuun mennessä.

— Näin koko koulutuspolitiikan kokonaisuus tulee myös eduskunnan keskusteluun, varhaiskasvatuksesta aina huippututkimukseen. Selonteko on paras tapa vastata yli vaalikausien ja yli puoluerajojen meneviin kysymyksiin. Koska hallitusohjelmassa on myös lupauksia monista selvityksistä, selonteko nivoo niitä yhteen, Saarikko selvittää.

Korkeakouluvisiossa on kunnianhimoisia tavoitteita, joista yksi on tehdä korkeakouluista Suomen parhaita työpaikkoja. Miten tätä aiotaan edistää?

— Lupaus työrauhasta ja vakaasta perusrahoituksesta tukevat tätä pyrkimystä, Kosonen sanoo.

— Ennustettava työympäristö ja käsitys siitä, mitä minulta odotetaan, ovat yleensä avainkysymykset työssä viihtymiselle. Politiikan nimissä voi antaa vastauksen resurssien osalta, mutta kyllä kyse on myös johtamisesta. Autonomiaan kuuluu aito dialogi yliopistoyhteisön sisällä, Saarikko muistuttaa ja myöntää, että tässä on varmaan isoja eroja myös yliopistojen välillä.

Tuhansia uusia aloituspaikkoja

Korkeakouluvisioon sisältyy tavoite, jonka mukaan vähintään puolet suomalaisista nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Annika Saarikko mainitsi heinäkuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että korkeakoulujen aloituspaikkojen määrää aiotaan lisätä tuhansilla.

— Tavoite ei liity tähän hallitukseen, vaan Suomen menestyksen mahdollisuuksiin. On kansallisesti välttämätön tosiasia, että tarvitsemme enemmän korkeakoulutettuja. Olemme tavanneet toimijoita, joista osa sanoo, että 50 prosenttia ei riitä. Esimerkiksi teknologia- alojen mielestä 60 prosenttia olisi lähempänä tarvetta.

Aloituspaikkojen lisäys aiotaan kohdentaa alueellisen ja alakohtaisen tarpeen mukaan.

Mistä tähän saadaan rahoitus? Indeksin pitkäaikaiset jäädytykset ovat jättäneet ison loven yliopistojen rahoitukseen. Vuosien 2013—2017 aikana yliopistohenkilöstön määrä väheni yli 2 800:lla. Uudet tehtävät, kuten jatkuva oppiminen, tarvitsevat resursseja.

— Perusrahoituksella ja indeksillä pystytään tekemään jotain. Tämä on myös keskeisimpiä kysymyksiä tulevissa sopimusneuvotteluissa. Lisäksi hallituksen budjettiriihen tavoitteena on tuoda esitys, että tämä on kohde, joka tarvitsee seuraavina vuosina lisää rahaa.

Ministerit myöntävät, että korkeakoulutuksen rahoitus oli kohta, josta kaikki kokivat hallitusneuvotteluissa tuskaa.

— Laatu ei saa kärsiä, kun määriä nostetaan. Tästä tulee huolehtia.

TKI-kokonaisuuden käsittely muuttuu

Korkeakouluvisio sisältää myös tavoitteen nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tästä ollaan vielä varsin kaukana, koska TKI-rahoituksen BKT-osuus on nyt 2,8 prosenttia.

Hallitusohjelmassa TKI-rahoitukseen liittyviä mainintoja löytyy monesta eri kohdasta, joista suurin osa sijoittuu Elinvoimainen Suomi -kokonaisuuteen. Sen rahoitustaulukossa lukee ”miljardiluokan ekosysteemit ja innovaatiot 150 miljoonaa euroa”. Tarkemmin ohjelmassa ei ole eritelty, mihin nämä määräaikaiset investoinnit kohdistuvat: menevätkö rahat pääasiassa Business Finlandille, ja saako Suomen Akatemia jotain.

— Se, minkä pitää muuttua, on TKI-kokonaisuuden käsittely ministeriöittäin. Tästä tavoitteesta (BKT-osuus) ei tule mitään, jos kukin ministeriö tai laitos katsoo, mitä se saa. Kaikki tähtää kuitenkin samaan lopputulokseen. En suostu siihen, että tätä lähestyttäessä katsotaan, kuinka paljon saa Business Finland ja kuinka paljon Suomen Akatemia, Saarikko puuskahtaa.

— Meillä on ollut erittäin hyvä vuorovaikutus nyt hallituskauden alussa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Jaamme täysin yhteisen käsityksen, mihin tätä kaikkea tarvitaan. Näidenkin panostusten jälkeen ollaan vielä kaukana BKT-suhdetavoitteesta. Julkisen rahoituksen lisäykset eivät yksin riitä, vaan tarvitaan paljon yksityistäkin rahaa.

Ministeri kuitenkin täydentää, että Suomen Akatemian osuus edellä mainitusta 150 miljoonasta eurosta on 20 miljoonaa.

— Luotamme Suomen Akatemian arvioon, mutta rohkenisin sanoa Akatemian johdon kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, että iso, globaali ilmastomuutosta koskeva kokonaisuus on läsnä rahoituksen toteutuksessa, Saarikko valottaa.

Kosonen lisää, että TKI-rahaa löytyy myös hallitusohjelman ykkösaihepiirissä ilmastonmuutos ja hiilineutraali Suomi.

Myös pääministerin johtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta jatkuu. Neuvoston roolia tutkimus- ja innovaatiopolitiikan isoa kuvaa linjaavana toimijana on tarkoitus vahvistaa. Valtioneuvosto teki 8. elokuuta asetusmuutoksen, jonka mukaan neuvoston ministerijäsenten määrä nousee nykyisestä neljästä kuuteen sekä asiantuntijajäsenten määrä kuuteen tai seitsemään. Ministerien mukaan näin voidaan huomioida monimuotoinen tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kenttä aiempaa paremmin.

Sydämen sivistystä dissauksen tilalle

Sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä, esiintyi kesällä ikävää tutkijoiden ja tutkitun tiedon vähättelyä. Tämä on harmillista, koska tutkijoilta odotetaan yhteiskunnallista vaikuttamista ja tutkitun tiedon yleistajuistamista.

Hallitusohjelman johdannossa korostetaan tutkimusmyönteistä ilmapiiriä. Lisäksi hallitus lupaa ohjelmakirjaustensa mukaisesti tehdä tietoon perustuvaa politiikkaa.

— Näen älyttömän tärkeänä tietoon perustuvan päätöksenteon sekä tutkijoiden ja poliitikkojen yhteistyön. Tutkijat voisivat olla enemmän suoraan yhteydessä poliitikkoihin. Tätä pitää vahvistaa, koska vuoropuhelua tarvitaan yhä enemmän viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi, Kosonen painottaa.

— Jos halutaan vaalia sivistyksen arvoa, siihen kuuluu myös sydämen sivistys. Kansakunnan kyky olla myös sydämen sivistynyt on ollut keskeisiä arvojamme ja menestystekijöitämme pienenä maana. Siksi tämä on tosi vakava aihe, Saarikko lisää.

Hän ottaa esille myös tieteen teon aikajänteen.

— Samoin kuin poliittinen päätöksenteko on melko hidasta, joku voi ajatella, että myös tieteen tekeminen on liian hidasta tämän ajan rytmiin. Jos halutaan pitää tärkeänä tieteen itseisarvoa ja sitä, että siitä on hyötyä päätöksentekijälle, pitää hyväksyä myös se, että tutkimus joskus kestää.

---