Yliopistojen tilinpäätökset alijäämäisiä

Yliopistojen varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat valtionrahoituksen hieman laskiessa edellisvuoteen verrattuna. Varsinaisen toiminnan tulokset sen sijaan heikkenivät huomattavasti ja sijoitustoiminnan kirjaustavan muutoksen vuoksi yliopistojen alijäämiä kertyi jopa 195 miljoonaa euroa. Sekä tutkintojen että julkaisujen kokonaismäärät laskivat. Erityisesti julkaisujen kokonaismäärä laski selvästi pitkän nousujohteisen kehityksen jälkeen.

Tilikaudella 2018 yliopistojen liikevaihto kasvoi verrattuna viime vuoteen (+0,9%). Varsinaisen toiminnan tulokset olivat selvästi negatiivisia (-81,4 miljoonaa euroa) ja tilikauden alijäämät huomattavan negatiivisia (-195,0 miljoonaa euroa). OKM:n korkeakoulujen taloushallinnon koodiston ohjeet muuttuivat vuonna 2018 sijoitustoiminnan kirjaustavan osalta. Ohjeen mukaan arvopapereiden kurssimuutokset kirjataan yliopiston tilikauden tulokseen. Muuttuneesta kirjaustavasta ja osakemarkkinoiden laskusta johtuen sijoitustoiminnan tulokset jäivät alijäämäisiksi. Tilikauden 2019 aikana osakemarkkinat ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, jolloin on odotettavissa, että sijoitustoiminnan realisoitumaton alijäämä tulee palautumaan kuluvan tilikauden tulokseen.

Yliopistojen talouden kehitys 2018

Yliopistojen liikevaihto¹ kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna. Tilikauden 2018 yhteenlaskettu liikevaihto päätyi 2,61 miljardiin euroon, josta 1,63 miljardia euroa oli valtion perusrahoitusta. Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyivät tilikauden 2019 alussa muodostaen uuden Tampereen yliopiston. Uusi säätiöyliopisto on pääomistajana myös Tampereen ammattikorkeakoulussa. Myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto on vahvistanut toimintaansa Lahdessa ja on yliopistolain mukaan nyt nimeltään Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Eniten liikevaihtoa kasvatti Lappeenrannan- Lahden teknillinen yliopisto (4,0%) ja Lapin yliopisto (2,9%). Eniten liikevaihto heikkeni Vaasan yliopistolla (-5,6%) ja Taideyliopistolla (-3,2%).

Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos² oli selvästi edellisvuotta heikompi. Varsinaisen toiminnan alijäämää kertyi yhteensä -81,4 miljoonaa euroa (vertailuvuonna -6,3 miljoonaa euroa). Liikevaihtoon suhteutettuna eniten varsinaisen toiminnan tappiota teki Hanken (-7,9%) ja Aalto -yliopisto (-6,6%). Varsinaisen toiminnan tulos oli kaikilla yliopistoilla negatiivinen Oulun yliopistoa ja Taideyliopistoa lukuun ottamatta. Euromääräisesti Aalto-yliopiston varsinaisen toiminnan tulos heikkeni eniten (-26,1 miljoonaa euroa) vertailuvuoteen nähden.

Yliopistot raportoivat alijäämäisen kirjanpidon tuloksen lukuun ottamatta Åbo Akademin pientä ylijäämää. Yliopistojen yhteenlasketut tilikauden alijäämät olivat -195,0 miljoonaa euroa (vertailuvuonna +193,0 miljoonaa euroa). Huomattavimmat alijäämät kertyivät Aalto-yliopistoon (-85,4 miljoonaa euroa) ja Helsingin yliopistoon (-35,9 miljoonaa euroa). Suhteessa liikevaihtoon eniten alijäämää kerryttivät Hanken (-29,8%) ja Aalto-yliopisto (-24,9%). Samat yliopistot kerryttivät edellisvuonna eniten ylijäämää. Sijoitustoiminnan kirjaustavan muutos aiheuttaa kuitenkin suurta tilikausittaista vaihtelua erityisesti niissä yliopistoissa, joiden sijoitusvarallisuuden osuus kokonaisvarallisuudesta on merkittävä.

Tutkimus ja opetus suhteessa henkilötyövuosiin

Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä (perus- ja jatkotutkinnot) oli Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan 0,6 prosenttia pienempi kuin vertailuvuonna³. Tutkintoja suoritettiin yhteensä 30 483 kappaletta. Eniten tutkintojen määrä laski Helsingin yliopistossa (-8,9%) ja Aalto-yliopistossa (-7,6%). Suhteessa tutkimus- ja opetushenkilökunnan henkilötyövuosiin (myöhemmin henkilötyövuosi) tutkintoja suoritettiin 1,75 kappaletta henkilötyövuotta kohden (1,80 kappaletta per henkilötyövuosi vuonna 2017). Eniten tutkintoja henkilötyövuosiin suhteutettuna suoritettiin vertailuvuoden tapaan Vaasan yliopistossa (4,27), Hankenissa (3,76) ja Lapin yliopistossa (3,19).

Julkaisujen kokonaismäärä laski tarkastelujaksolla 6,0 prosenttia. Myös julkaisujen määrä suhteutettuna henkilötyövuosiin 2,25 heikkeni hieman (2,27). Eniten julkaisuja henkilötyövuosiin suhteutettuna julkaistiin Turun yliopistossa (2,91) sekä Helsingin (2,82) ja Lapin yliopistoissa (2,82). Helsingin yliopiston julkaisujen määrä edelleen laski kappalemääräisesti eniten. Henkilötyövuosiin suhteutettuna Aalto-yliopiston julkaisujen määrä (1,69) oli edelleen heikoin.

Vuonna 2018 eniten A1-tyypin julkaisuja⁴ suhteessa henkilövuosiin julkaisi vertailuvuoden tapaan Helsingin yliopisto (1,42). Myös Turun yliopiston (1,36) luvut olivat hyvällä tasolla ja edellisvuotta paremmat. Keskimäärin yliopistoissa julkaistiin 1,11 kappaletta A1-tyypin julkaisua henkilötyövuotta kohden, mikä on hieman vertailuvuoden tasoa korkeampi. Julkaisujen laatua arvioitaessa voi käyttää apuna myös suhteutettuja JUFO-luokituksia⁵ tai vaikuttavuusarviointeja.

Yliopistojen varsinaisen toiminnan kehitys

Yliopistojen varsinaisen tehtävän pysyessä pitkälti saman sisältöisenä on yliopistojen varsinaisen toiminnan tuotot pienentyneet viime vuosien aikana. Yliopistojen liikevaihdosta on vuonna 2018 ollut 63 % valtionrahoitusta, mikä on sidottu etukäteen sovittuihin toiminnan indikaattoreihin. Yliopistojen rahoitusta, kannustimia ja rakennekehitystä arvioineen raportin⁶ mukaan yliopistojen tuottavuus on parantunut lähes kaikilla mitatuilla indikaattoreilla. Raportissa todetaan kuitenkin puuttuvien mittarien johtavan vääristymiin, joilla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia koko yliopistosektorin tasolla ja erityisesti tieteenalojen välillä.

Verrattaessa Suomen yliopistojen liikevaihtoa ja Ruotsin korkeakoulusektorin kokonaistuottoja nähdään (Kuvio 1), että viime vuosien korkeakoulutukseen kohdennetun rahoituksen kehitys on ollut varsin erilaista. Ruotsin panostukset korkeakoulutukseen ovat kasvaneet tasaisesti, kun taas Suomessa kehitys on ollut päinvastaista.

Suomen yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi vuosina 2013—2015 ja vuodesta 2016 alkaen tutkintomäärät ovat olleet laskussa. Tutkintomäärien osalta kehitys on Ruotsissa ollut samansuuntainen (Kuvio 2).

Kuviossa 3 on esitetty Suomen yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrän kehitystä vuosina 2013—2018 sekä vastaavaa liikevaihdon kehitystä. Vaikka liikevaihto on vähentynyt melko tasaisesti, niin tutkintojen määrä on jatkanut kasvuaan vuoteen 2015 saakka ja sen jälkeen laskenut päätyen suunnilleen vuoden 2014 tasolle.

Kuviossa 4 on esitetty yliopistojen julkaisumäärien kehitystä vuosina 2013—2018 ja yliopistojen liikevaihdon kehitystä. Julkaisumäärät kasvoivat tasaisesti vuoteen 2017 asti, jonka jälkeen julkaisumäärä putosi takaisin lähelle vuoden 2014 tasoa. Tähän vaikutti eniten Helsingin yliopiston julkaisumäärien väheneminen, mutta julkaisumäärien väheneminen oli huomionarvioista koko yliopistosektorilla monen vuoden kasvutrendin jälkeen. Julkaisujen kokonaismäärän laskiessa kuitenkin lääketieteellisen ja tekniikan tutkimuksen julkaisumäärät kasvoivat vertailuvuoteen nähden.

Julkaisuista 89% oli vuonna 2018 kansainvälisiä ja kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kehittynyt toivottuun suuntaan. Vuonna 2011 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli vain 35% julkaisuista, mutta vuoteen 2018 mennessä kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on noussut lähes puoleen.

Kuviossa 5 on esitetty yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden suorittamat opintopisteet vuosina 2013— 2018 ja yliopistojen liikevaihdon kehitys. Opintopistemäärien kasvu on jatkunut vuoteen 2017 asti.

Kuviossa 6 on esitetty vertaisarvioimattomien julkaisujen lukumäärät (B-luokka) vuosina 2013—2018 ja yliopistojen liikevaihdon kehitys. Julkaisujen pääluokkia arvioitaessa voidaan todeta, että vertaisarvioimattomien tieteellisten julkaisujen ja tieteellisten kirjojen määrä on laskenut vuosittain.

Opetushallinnon tietopalvelussa (www.vipunen.fi) on nähtävissä kattava kokoelma tilastoja ja uusia visualisointeja yliopistojen julkaisutilastoista. Tietopalvelun avulla voidaan esittää eri yliopistojen ja tieteenalojen julkaisumääriä. Julkaisumääriä voi myös arvioida eri dimensioittain, kuten jufo-luokittain tai julkaisun kansainvälisyyden perusteella.

Kokonaistasolla vaikuttaisi siltä, että yliopistojen liikevaihdon heikkenemisen ensimmäiset vaikutukset näkyvät viiveellä opinnoissa. Rahoituksen heikentyessä joudutaan pienemmin resurssein hoitamaan opetus ja saatetaan joutua yhteistoimintamenettelyin hakemaan ratkaisuja tai jättää vapautuneita paikkoja täyttämättä. Erilaisin sisäisin järjestelyin voidaan myös järjestää opintosuunnitelmien mukainen opetus. Kuitenkin jo muutaman vuoden kuluttua tullaan tilanteisiin, joissa opiskelijamääriä pitää rajoittaa (tai opintovaatimuksia keventää) operatiivisista syistä. Tämä osaltaan heijastuu viiveellä suoritettuihin tutkintoihin ja opintopisteisiin. Vaikka uusien opiskelijoiden määrä on pikemmin kasvanut, niin kokonaisuudessaan yliopistojen opiskelijamäärät ovat kuitenkin tasaisesti vähentyneet ja opiskeluajat lyhentyneet.

Julkaisujen osalta rahoituksen heikkenemisen aiheuttama vaikutus operatiiviseen toimintaan lienee pidempi. Tutkimusprojektin kesto aloituksesta hyväksyttyyn julkaisuun on laatua tavoiteltaessa suhteellisen pitkä ja tämä voi olla yksi syy julkaisumäärien kasvuun aina vuoteen 2017 asti. Toisaalta rahoituksen heikentyessä uusien tutkimusprojektien aloitusmäärät pienenevät. Kaikkiaan, yliopistojen rahoituksen ja toiminnan välinen yhteys on mielenkiintoinen, vaikkei kovin yksiselitteinen. Korkeakoulupolitiikka Suomessa ja Ruotsissa on rahoituksen osalta varsin erilaista.

---