Kohti ison mittakaavan yhteistyömuotoja

Miten uudet haasteet, avoin tiede ja data, digitalisaatio ja uudenlaiset tutkimusympäristöt, vaikuttavat tieteen tekemisen tapoihin tulevaisuudessa? Tiedefoorumi-tapahtumassa pohdittiin tieteen tekemisen uusia muotoja.

Kesäkuussa pidetyn foorumin teemana oli Kohti vaikuttavampaa yhteistyötä. Keskustelua käytiin esimerkiksi tieteen ison mittakaavan yhteistyömuodoista eli ekosysteemeistä.

— Millaisia tuoreita kokemuksia teillä on tällä saralla, avasi keskustelun juontaja, toimittaja Liisa Mayow.

— Vuoden alkupuolella aloin vetää EU:n ja Suomen Akatemian rahoittamaa yksilöllisen lääketieteen ERA PerMed -konsortiohanketta. Siihen kuuluu kuusi ryhmää eri maista, meille vanhoja ja uusia kumppaneita. Alussa työhön on kuulunut paljon yhteistyön opettelua, jotta saavutetaan haluttu synergia, eivätkä kaikki vain jatka kuten ennen, sanoi Helsingin yliopiston professori Satu Mustjoki.

— Olen aktiivinen tätäkin suuremmassa verkostohankkeessa eli yhdessä Suomen Akatemian Lippulaiva-hankkeista. iCANhankkeeseen kuuluu yli 50 tutkimusryhmää ja useita yritysyhteistyökumppaneita. Sen teemana on yksilöllinen ja digitaalinen syövänhoito, ja hankkeeseen kuuluu paljon uusia asioita, käytänteitä ja myös lainopillisia seikkoja.

— Mielestäni tärkeintä näissä hankkeissa on juuri kasvava vaikuttavuus ja hyödyt potilaiden hoitoon, Mustjoki painotti. Siihen päästään, kun kaikki uudet kanavat, kuten pitkät rekisterit, biopankit ynnä muut saadaan käyttöön. Toivon, että nämä suomalaiset vahvuudet säilyvät tutkimukselle myönteisinä. Kollaboraatioverkostojen kautta piiri laajenee.

Aalto-yliopiston professori Risto Ilmoniemi kertoi puolestaan merkittävästä synergiarahoituksesta, jonka Euroopan tutkimusneuvosto on vastikään myöntänyt hänen johtamalleen monitieteiselle tutkimushankkeelle. ERC Synergy myönnettiin tässä ensimmäistä kertaa suomalaiseen yliopistoon.

— Vaikka Suomesta löytyy huippututkimusta sekä projektin vaatimalla lääketieteen että tekoälyn saralla, eli tässä tapauksessa tutkimus pystyttäisiin kokonaisuudessaan toteuttamaan täällä, verkoston laajentaminen on joka tapauksessa hyvin tärkeää. Siten pystytään esimerkiksi antamaan opiskelijoille kokemus siitä, kuinka muualla toimitaan.

— Kaikilla verkoston ryhmillä on lisäksi hallussaan erilaista osaamista. Koska yhteistyö netin kautta ei toimi oikein hyvin, tutkijoiden on paras mennä toisiin paikkoihin. Tällekin hankkeelle on suunniteltu useampi sata tutkijoiden vierailuviikkoa. Jo edellytys ERC Synergy -rahoituksen saamiselle oli laaja tutkimusverkosto.

— Akatemian Lippulaivaohjelman idea on myös juuri siinä, että korkeatasoisella tutkimuksella ja isoilla yhteistyökuvioilla on mahdollisuus edetä todelliseen vaikuttavuuteen, kertoi taas Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja professori Johanna Myllyharju.

— Lippulaiva-rahoituksen hakijoilta vaadittiin siis selvitys juuri tästä.

Tieteen avoimuus

Panelistit kokivat tieteen avoimuuden ehdottomasti positiiviseksi, vaikka usein myös uudeksi asiaksi.

— Avointa tiedettä ja tutkimusta tulee viedä eteenpäin jo tutkijakoulutuksesta lähtien, kehotti Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

— Kyseessä on iso toimintakulttuurin muutos, jota täytyy vahvistaa. Siis ideat jakoon, ei vain itselle! Tiedon avoimuus vaatii laveaa datan avaamista.

— Tiede muodostaa joko tutkimuslähtöisiä verkostoja, kuten ERC Synergy, jolloin tieteen tekemisen palosta ja tieteellisen tason nostamiseksi halutaan yhdistää eurooppalaisten huippuryhmien tutkimusta ja monitieteistää, tai sitten vaikuttavuusverkostoja, kuten Lippulaivat ja Horizon Europe, jolloin mukana on myös muita toimijoita.

— Kannattaa katsoa, että tiedon tuottajat ja hyödyntäjät ovat yhdessä samalla alustalla hakemassa vaikuttavuuden kokonaisuutta.

Myllyharju lisäsi vielä, että nykyään datan tuotannon dimensiot vaativat erilaisia infrastruktuureja kuin ennen, erilaisia satsauksia ja osaajia. Datan hyödyntämistä voi siksi rajoittaa osaamisvaje kansainvälisestikin.

Yliopistojen tukipalvelut

— Meillä Aalto-yliopistossa on hyvät avut hakemusten budjettien laatimiseen sekä myös raportointiapua ja lainopillista apua saatavilla, Ilmoniemi listasi. Tutkijoilta itseltään vaaditaan tietenkin korkeaa etiikkaa ja integriteettiä.

— Helsingin yliopistossa asiat ovat muuten hyvin, paitsi että lakiasioihin, kuten tietosuojakysymyksiin tutkija kaipaisi neuvontaa, Mustjoki totesi. EU:ssa toivoisi olevan yhteinen kanta siihen, miten tietoja voidaan vaihtaa EU:n sisällä ja myös sen ulkopuolella.

— Juridiikka on tosi haastava laji siitä, kuinka toimitaan nykyisten, mutta myös tulevien säädösten suhteen, Mönkkönen pohti. Lainsäätäjän kanssa pitäisi pystyä jatkuvaan vuoropuheluun, jotta yksilönsuoja toteutuu, mutta tietoa pystytään silti myös hyödyntämään. Yliopistot Suomessa toivottavasti jatkavat yhteistyötä asian tiimoilta.

— Suomen Akatemialla ja Business Finlandilla on erinomaisia kontaktihenkilöitä kertomaan, mitä uusia tutkimusrahoitusmuotoja on valmisteilla ja he osaavat antaa niihin käytännön neuvoja. Yhteistyö toimii myös yliopistojen tutkimuspalvelujen kanssa, Myllyharju kertoi.

---