Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (vas.) ja pääministeri Sanna Marin saapuivat budjettiriiheen Säätytalolle 14. syyskuuta.

Ei yllätyksiä budjettiriihestä

Yliopistojen perusrahoitus pysyy ensi vuonna valtion talousarvioesityksen mukaan kuluvan vuoden tasolla. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa: miten turvata esimerkiksi lisärahoituksella otettavien opiskelijoiden opetus määräaikaisen rahoituksen loputtua?

Tilanteen huomioon ottaen tyydyttävä. Näin voisi kuvailla yliopistojen ja henkilöstöjärjestöjen reaktioita valtion talousarvioesitykseen. Valtion ensi vuoden budjetista on tulossa koronapandemian takia liki 11 miljardia euroa alijäämäinen, eli menolisäykset rahoitetaan velkarahalla.

Valtion perusrahoitus korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen kasvaa noin 34 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden. Korotus johtuu noin kahden prosentin indeksitarkistuksesta, eli reaalisesti rahoitus pysyy kuluvan vuoden tasolla – ei kasva eikä laske.

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus puolitti vuoden 2010 yliopistolakiin kirjatun yliopistoindeksin vuodelle 2012 ja jäädytti kokonaan vuodeksi 2013. Juha Sipilän (kesk.) hallitus piti indeksin jäissä koko hallituskauden. Sivistystyönantajien laskelmien mukaan yliopistojen rahoitus laski indeksin jäädyttämisen takia yhteensä noin 160 miljoonaa euroa. Indeksin palautti Antti Rinteen (sd.) hallitus vuodelle 2020.

Hallituksen tavoitteena on nostaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKI) osuus Suomen bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin, mutta toteutus on vielä täysin auki. Tällä hetkellä TKI:n osuus BKT:sta on 2,7 prosenttia.

— Budjettiesityksessä ei ole käytännön suunnitelmaa sille, miten hallituksen aiemmin asettama tavoite TKI-panosten nostamisesta toteutetaan, Professoriliiton puheenjohtaja Jouni Kivistö-Rahnasto sanoo.

Henkilöjärjestöt ja yliopistot ovat huolestuneita siitä, mitä rahoitukselle lähivuosina tapahtuu. Hallitus on luvannut kuluvan vuoden lisätalousarviossa korkeakouluille rahoituksen yli 10 000 uudelle aloituspaikalle vuosina 2020–2022. Valtaosa opiskelijoista ei kuitenkaan ehdi valmistua tuossa ajassa. Jos opetuksen resursseja ei turvata myös määräajan jälkeen, opetustehtävien hoito voi alkaa näivettää tutkimusta.

— Jotta opiskelijakohtaiselta resurssien laskulta vältytään ja voidaan tavoitella korkeakoulutettujen 50 prosentin osuutta, on jatkossa perusrahoitusta nostettava pysyvästi, ekonomisti Harri Hietala kirjoittaa Sivistystyönantajien verkkosivuilla.

Talousarviossa esitetään, että EU:n elpymisrahastosta saatavia varoja tullaan käyttämään Suomessa muun muassa koulutukseen ja TKI-toimintaan. Tämä saa liitoilta kiitosta, ehdollisesti. Elpymispaketti vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän.

— Maan hallitus toimii viisaasti suunnatessaan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan EU:n elpymisvaroja Suomeen luotavan kestävän kasvun ohjelman puitteissa. Panostusten suuruus ei kuitenkaan ole vielä tiedossa, joten on aikaista arvioida niiden merkitystä, Jouni Kivistö-Rahnasto sanoo.

Rahnasto kiittää myös yritykselle tarjottavasta mahdollisuudesta vähentää yhteistyötutkimuksen kuluja verotuksessa. 50 prosentin suuruisen verovähennysoikeuden on tarkoitus olla voimassa vuosina 2021–2024. Tyytyväisiä liitoissa ollaan myös siihen, että koronapandemian takia romahtaneiden rahapelituottojen väheneminen ollaan kompensoimassa edunsaajille ensi vuonna.

— Mutta tulevaisuuden ratkaisu on tehtävä pian, sillä kompensaatiota ei voida samalla tavoin täysimääräisesti jatkaa budjettivaroin enää vuoden 2021 jälkeen, erityisasiantuntija Miia Ijäs- Idrobo kirjoittaa analyysissaan Tieteentekijöiden verkkosivuilla.

---