Vaihto-ohjelmat muuttuvat virtuaalisiksi

Koronapandemia vaikuttaa yliopistojen opiskelijavaihtoihin. Vaihdolle tulee uusia muotoja, ja jatkossa ainakin osa vaihdoista tehdään etänä.

Yliopistojen opiskelijavaihdot mullistuvat. Jatkossa ainakin osa ulkomaille suuntautuvista vaihdoista tehdään virtuaaliopintoina.

Virtuaaliopintoja pilotoidaan parhaillaan, eikä niiden sisältö ole vielä selvä. On mahdollista, että jo kevätlukukaudella 2021 vaihtoon lähtevät opiskelijat tekevät ainakin osan opinnoista etänä ja viettävät kohdeyliopistossa aiempaa lyhyemmän ajan. Joissain ohjelmissa opiskelija saattaa tehdä kaikki kohdeyliopiston opinnot virtuaalisesti.

Muutoksista on puhuttu kauan. Niitä on perusteltu opiskelijoiden tasa-arvoisuudella ja ympäristösyillä, mutta koronapandemia sysää uudistuksia eteenpäin.

Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Lalu uskoo, että koko opiskelijavaihdon kuviot muuttuvat pitkäksi aikaa.

— Toiminta uudistuu ja monipuolistuu. Samalla koko vaihdon ydin muuttuu.

Esimerkiksi Erasmus-vaihtoja on tehty yli 30 vuotta.

— Nyt on hyvä tilaisuus miettiä, mitä muuta opiskelijoille voidaan tarjota vaihdon sijaan tai sen rinnalla, Lalu sanoo.

Mihin Suomesta lähdetään?

Pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen (vähintään 3 kk) yleisimmät kohdemaat vuonna 2019.

Maa	Määrä
Maa Saksa	Määrä 803
Maa Alankomaat	Määrä 583
Maa Espanja	Määrä 507
Maa Britannia	Määrä 435
Maa Ranska	Määrä 383
Maa Ruotsi	Määrä 370
Maa Itävalta	Määrä 302
Maa Yhdysvallat	Määrä 290
Maa Italia	Määrä 275
Maa Kiina	Määrä 266
Maa Japani	Määrä 265
Maa Etelä-Korea	Määrä 254

Opetushallitus / Vipunen

Toteutus auki

Lapin yliopiston kansainvälistymispalveluiden päällikkö Jaana Severidt on samoilla linjoilla. Hänestäkin on hyvä, että vaihto-ohjelmat päivitetään 2020-luvulle.

Hyvää hänestä on esimerkiksi se, että virtuaalinen opiskelu lisää tasapuolisuutta. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä pitkäksi ajaksi ulkomaille esimerkiksi työ-, perhe- tai rahatilanteen takia.

Kuitenkin monia asioita on auki. Edes termit eivät ole selviä. Puhutaan esimerkiksi virtuaaliopiskelusta, etäopiskelusta, kohdemaassa opiskelusta ja niin sanotusta blended-opiskelusta, joka yhdistää etänä ja paikan päällä tehtäviä opintoja.

Lisäksi käytännöt leijuvat vielä ilmassa. Selvää ei ole esimerkiksi se, miten virtuaalivaihto eroaa kaikille avoimista MOOC-kursseista.

— Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia, mutta se ei ratkaise kaikkea. Keväällä ihmiset väsyivät loputtomiin Teams-kokouksiin, Severidt sanoo.

Opiskelijat haluavat ulkomaille

Toistaiseksi uudenlaisiin vaihto-ohjelmiin liittyy iso ongelma. Opiskelijoita ei kiinnosta virtuaalisuus vaan fyysinen liikkuminen.

Suomen ylioppilaskuntien liiton kanta on, että digiliikkuvuus on saavutettavuuden kannalta erinomaista, mutta se ei voi korvata fyysistä vaihto-opiskelua.

— Se voi olla vaihto-opiskelun lisämuoto, sanoo SYLin kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen Frans Cederlöf.

Millaista lisämuotoa digitaalisuus voisi tuoda, sitä hän ei osaa vielä sanoa. Kuitenkin joissain tilanteessa, esimerkiksi korona-aikana tai elämäntilanteen muuttuessa, virtuaalivaihto voi toimia.

— Silloinkin vaihdossa olisi syytä olla sosiaalinen aspekti mukana jollain tavalla.

Cederlöf muistuttaa, että vaihto ei ole vain opiskelua, vaan se opettaa kohtaamaan eri kulttuureista tulevia ihmisiä ja ylipäänsä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

— Tutkimusten mukaan kansainvälisessä vaihdossa käyneet työllistyvät muita nopeammin, ja heidän riskinsä jäädä työttömäksi on pienempi kuin muilla.

Erasmus-opiskelijat lähtevät yhä maailmalle

Erasmus+-ohjelman parissa työskentelevä Opetushallituksen vastaava asiantuntija Anni Kallio sanoo, että ainakaan Erasmus-ohjelmassa ei olla luopumassa fyysisestä läsnäolosta kohdemaassa, vaan se tulee edelleen olemaan keskeinen osa vaihto-ohjelmaa.

Sen sijaan Erasmus+-ohjelman rahoittamien eurooppalaisten korkeakouluverkostojen sisälle tulee todennäköisesti ohjelmia, jotka ovat puhtaasti virtuaalioppimista.

— Millaista virtuaalioppiminen on, sitä täytyy vielä määritellä. Kurssien pitää olla pedagogisesti laadukkaita, ja niiden täytyy turvata kansainvälisyyden kokemus, Kallio sanoo.

Mikä liikkuvuuden arvo on?

Lapin yliopiston Jaana Severidt toivoo, että vaihtoohjelmien suunnittelua pohjustetaan arvokeskustelulla. Hänestä on tärkeää pohtia sitä, mikä liikkuvuuden arvo on ja mitä merkitystä on sillä, että Suomeen tulee ja Suomesta lähtee ihmisiä vaihtoon.

— Kulttuurin oppimiseen tarvitaan kontakteja ja sitä, että voi tarkkailla, miten paikalliset toimivat.

Severidtin mielestä yliopistomaailmassa on tervetullutta puhua siitä, onko järkevää matkustaa esimerkiksi kahden päivän konferenssiin. Hänestä kuitenkin pitäisi muistaa, että vaihtoon lähteminen ei ole mitä tahansa matkustamista, jota nyt suositellaan välttämään. Vaihto-opiskelija on paikan päällä vähintään kolme kuukautta, jopa vuoden.

— Siinä ajassa pystyy olemaan karanteenissa ja aloittamaan elämän uudessa kaupungissa.

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, millainen vaihtojen tulevaisuus on.

— Toivon, että ei jäätäisi vain odottamaan vaan alettaisiin rakentaa.

Mistä Suomeen tullaa?

Pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen (vähintään 3 kk) yleisimmät lähtömaat vuonna 2019.

Maa	Määrä
Maa Saksa	Määrä 1976
Maa Ranska	Määrä 1379
Maa Espanja	Määrä 854
Maa Alankomaat	Määrä 612
Maa Italia	Määrä 537
Maa Kiina	Määrä 510
Maa Belgia	Määrä 373
Maa Venäjä	Määrä 340
Maa Itävalta	Määrä 319
Maa Tsekki	Määrä 299
Maa Etelä-Korea	Määrä 238
Maa Japani	Määrä 196
Maa Britannia	Määrä 166
Maa Portugali	Määrä 143
Maa Sveitsi	Määrä 141

Opetushallitus / Vipunen

Korona lisäsi kiirettä

Vaikka vaihtoon lähtijöitä ja Suomeen saapuvia opiskelijoita on ollut korona-aikana tavallista vähemmän, vaihto-ohjelmien parissa työskenteleville korona on tarkoittanut lisää kiirettä ja painetta. Opiskelijat tarvitsevat tavallista enemmän tietoa ja tukea, ja kyselyihin pitää reagoida nopeasti.

Samaan aikaan pitää neuvotella eri kumppaniyliopistojen kanssa ja miettiä oman yksikön roolia ja palvelulupausta.

— Emme ole olleet jouten, päinvastoin, Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Lalu sanoo.

Keväällä Tampereen yliopisto päätti, että vaihto-ohjelmat keskeytetään toistaiseksi.

— Se oli kova päätös. Nyt ajattelen, että tilanteeseen liittyy niin monia asioita, että ehkä oli parempi näin.

Nyt Lalu ja hänen kollegansa näkevät, miten muut yliopistot ovat ratkaisseet ongelmia, ja voivat poimia parhaat käytännöt omiin käytäntöihinsä. He ovat seuranneet tiiviisti, miten muut yliopistot ovat järjestäneet tukea esimerkiksi karanteeniaikana ja opintojen alkuvaiheessa, kun suuri osa toiminnoista tehdään etänä.

Tammikuussa Tampereen yliopiston vaihdot alkavat taas pyöriä, mutta eivät välttämättä samanlaisina kuin ennen pandemiaa.

Lapin yliopistossa opiskelijavaihdot ovat olleet käynnissä koko koronapandemian ajan. Kansainvälistymispalveluiden päällikkö Jaana Severidtin mukaan opiskelijavaihdot ovat kiinnostaneet sekä lähteviä että saapuvia lähes yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Tosin moni kevään, kesän ja syksyn vaihtoon lähtijöistä on perunut kokonaan tai siirtänyt lähtöään ensi vuoteen.

— Näyttää siltä, että keväälle 2021 on ennätysmäärä suunniteltuja vaihtojaksoja. Tilanne elää kuitenkin päivittäin, ja muutoksia tulee.

Joidenkin maiden yliopistot ovat pulassa, kun opiskelijat eivät liiku. Esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa yliopistojen budjetti nojaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tuomiin lukukausimaksuihin. Suomessa tutkinto-opiskelijoiden tuomat tulovirrat ovat vaatimattomia yliopiston kokonaisbudjettiin verrattuna. Silti ainakin Tampereella iloitaan nyt siitä, että kansainväliset tutkinto-opiskelijat ovat ottaneet paikkoja vastaan jopa enemmän kuin vuosi sitten.

— Tutkinto-opiskelijat tekevät opintojensa alun etänä joka tapauksessa. Todennäköisesti heidän ajatuksensa on, että jossain vaiheessa he pääsevät paikan päälle tekemään opinnot loppuun, kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Lalu sanoo.

Lalu ei tiedä, miksi kansainvälisiä opiskelijoita on nyt tavanomaista enemmän.

— Syistä ei ole kattavaa analyysiä. Me haluamme tietenkin ajatella, että meillä on hyvät ja kilpailukykyiset tutkinnot.

Englanninkielisillä mailla on kiistaton kilpailuetu, mitä tulee tutkinto-opiskelijoiden houkuttelemiseen. Kukaan ei tiedä, mitä tulee tapahtumaan, kun rajat ovat kiinni.

Kansainvälinen tilanne saattaa lisätä Suomen vetovoimaa.

— On se mahdollista, Lalu sanoo.

---