Tampereen yliopiston keskustakampus
kuvattuna ilmasta vuonna 2015.
Voisiko Tampereen yliopisto yhä käyttää sijoitustuottojaan varsinaisen toimintansa tukemiseen? Kysymys on noussut esille yliopiston käynnistettyä yt-neuvottelut syyskuun puolivälissä.
Yt-neuvottelut koskevat tukipalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi hallinto, kirjasto ja tietohallinto. Näissä tehtävissä työskentelee noin 1 100 henkeä, ja yliopisto on ilmoittanut vähennystarpeeksi 215 henkilötyövuotta. Tällä pitäisi saada 14 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.
— Laidasta laitaan koko hallinto: IT-asiantuntijaa, projektipäällikköä – en näe, että ulkopuolelle jää yhtään tukipalvelujen tehtävänimikettä tai tehtävää, Tampereen yliopiston henkilökuntayhdistyksen (TaYhy) pääluottamusmies Jorma Viikki sanoo.
— Jos tukipalveluista katoaa 14 miljoonaa euroa ja kaksikymmentä prosenttia työntekijöistä, lopputulema on se, että tehtävää työtä on vyörytettävä toisaalle, eikä ole enää muuta paikkaa vyöryttää kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö.
Tampereen yliopisto perustelee yhteistoimintaneuvotteluita taloudellisilla ja toiminnallisilla syillä ja vetoaa alijäämäiseen talouteen ja perusrahoituksen putoamiseen. Yliopiston perusrahoitus pienenee ensi vuonna 5,5 miljoonaa euroa.
Henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat pitäneet ytneuvotteluiden perusteluita keinotekoisina, koska yliopiston johto on korostanut aiemmin, että alijäämäinen talous kuuluu yliopistofuusioon. Yliopiston varsinaisen toiminnan tappiot olivat viime vuonna noin 16 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen Tampereen korkeakoulusäätiön tulos oli kuitenkin reilut 5 miljoonaa euroa voitolla. Tästä on kiittäminen pitkälti sijoitustuottoja.
Vuoden 2020 lopussa Tampereen korkeakoulusäätiön sijoitusvarallisuuden markkina-arvo oli 414,1 miljoonaa euroa. Sijoitukset tuottivat viime vuonna 2,7 prosenttia eli 10,8 miljoonaa euroa.
Jukon, TaYhyn ja JHL:n pääluottamushenkilöiden julkaiseman tiedotteen mukaan yliopiston hallitus on antanut viime vuonna valtuudet 13 miljoonan euron toiminnallisen tappion tekemiseen vuonna 2021. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tappiota on järjestöjen mukaan kertynyt ainoastaan 0,6 miljoonaa euroa. Myös sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotto oli odotettua huomattavasti korkeampi, yhteensä 40,5 miljoonaa euroa.
— Marraskuussa 2020 hallitus hyväksyi toiminnan ja talouden suunnitelman, jossa on selkeästi laskettu, että yliopiston fuusion ja toiminnan aloituksen voidaan hyväksyä tuottavan negatiivista tasaista kymmenen miljoonan alijäämää vuoteen 2024 asti, Jorma Viikki sanoo.
— Jos katsotaan, että vanhat toiminnan ja talouden suunnitelmat eivät pidä paikkaansa, niin pitäisi tehdä uusi suunnitelma.
Rehtori Mari Walls vahvistaa henkilöstöjärjestöjen esittämät luvut. Hänen mukaansa yliopiston loppuvuoden tulos on kuitenkin painumassa kohtuullisesta alkuvuodesta huolimatta "selvästi tappiolliseksi", ja lähivuosina varsinaisen toiminnan tappio on kasvamassa entisestään.
Walls korostaa, että viimeisen kolmen vuoden aikana sijoitustuottoja on käytetty nimenomaan yliopiston varsinaiseen toimintaan.
— Yliopiston talous on kestämättömällä tiellä tilanteessa, jossa hallinnossa on fuusion jälkeen edelleen päällekkäisiä tehtäviä ja meillä on kasvava alijäämä, Walls sanoo.
Supistuvasta perusrahoituksesta huolimatta yliopiston pitäisi Wallsin mukaan pystyä strategiansa mukaisesti vahvistamaan ydintehtäviään eli opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.
— Arviolta kymmenen miljoonaa euroa säätiöpääomien tuottoa voidaan vuosittain yliopiston hallituksen päätöksellä suunnata strategisiin kohteisiin. Alussa on investoitu esimerkiksi tietojärjestelmiin, jotka ovat välttämättömiä, että uusi yliopisto lähtee liikkeelle.
Henkilöstökulut ovat yliopiston suurin menoerä, vuosittain noin 215 miljoonaa euroa. Muualta on rehtorin mukaan vaikeaa leikata.
— Ei meillä ole mitään myytävää. Toimimme vuokratiloissa, joiden osalta kyllä tarkastelemme tiivistämisen mahdollisuuksia, Walls sanoo.
Yt-neuvotteluiden tavoitteena on rehtori Wallsin mukaan madaltaa yliopiston palveluorganisaatiota ja laajentaa henkilöstön toimenkuvia.
— Yliopiston rakenne uudistuu niin, että meidän tiedekuntamme ovat sen jälkeen vahvempia ja palvelutoiminnot käyttäjälähtöisiä. Tämä tarkoittaa myös tukipalveluhenkilöstölle laajempia asiantuntijatehtäviä ja tiimityöskentelymallia. Kun ei ole hyvin tarkkaan rajattuja tehtäviä, tukipalveluhenkilöt pystyvät paremmin tukemaan tiedekuntien muuttuvia tarpeita.
Opetuksen tukeen on tarkoitus avata 30 uutta tehtävää. Jorma Viikki suhtautuu lukuun epäilevästi.
— Voisin sanoa, että siellä on jo valmiiksi reikä 30 henkilölle ja sen lisäksi tämän yt:n mukaiset vähennystarpeet.
Irtisanomisten lisäksi yliopisto aikoo ensi vuoden alusta alkaen ulkoistaa korkeakoulujen omistamalle Certia Oy:lle joitakin talouspalveluja, muun muassa palkka- ja palkkiopalveluja, matkahallintopalveluja sekä osto- ja myyntilaskutusta. Ulkoistuksessa 40 ihmistä siirtyisi Certialle vanhoina työntekijöinä.
Teksti Gilbert Granholm
Kuva Aki Tulikari / Tampereen yliopisto
Painetussa lehdessä sivu 14