Tieteen rahoitus pysyy ensi vuonna vakaana

Budjettiesityksessä ei leikata Suomen Akatemian rahoitusta vuonna 2022. Siitä eteenpäin Akatemian rahoitustilanne näyttää edelleen huonolta.

Hallituksen syyskuun 27. päivä julkistama vuoden 2022 talousarvioesitys ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Valtiovarainministeriön elokuisessa budjettiesityksessä Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen kaavaillut leikkaukset eivät näytä toteutuvan. Näin oli syyskuun alun budjettiriihessä jo annettukin ymmärtää.

Suomen Akatemiassa budjettiesitys otettiin sen tähden vastaan myönteisesti joskin varautuneesti, tutkimusrahoituksen kehittämisestä vastaava johtaja Jussi Vauhkonen kertoo.

— Tämän jälkeenkin yllämme roikkuu rahapelituottojen laskuun liittyvä leikkausuhka, joka voisi merkitä valtavaa pudotusta vuonna 2023. Olisi erittäin tärkeää, että hallitus löytäisi tähän pulmaan ratkaisun ensi vuoden kehysneuvotteluihin mennessä.

Vaikka valtiovarainministeriön kaavailemat leikkaukset ensi vuodelle peruuntuivatkin, keväällä hallituksen puoliväliriihessä kerrotut leikkaussuunnitelmat ovat yhä voimassa. Niiden mukaan Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta leikataan 35 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. Näiden leikkausten lisäksi valtiovarainministeriön vuoden 2023 rahoituskehyksessä on varauduttu rahapelituottojen laskuun.

Jos sitä ei kompensoida, Akatemian rahoitus kutistuisi kehyspäätöksen mukaan vuonna 2023 yli 100 miljoonaa euroa eli noin neljänneksellä vuoteen 2022 nähden. VM:n kehykset on tehty varovaisuusperiaatteen mukaan, eli aivan näin suuria leikkauksia ei pidetä todennäköisinä. Ilman lisärahaa Akatemian rahoitus voi joka tapauksessa kutistua lähivuosina roimasti. Hallitus asetti elokuussa työryhmän pohtimaan rahapelituotoilla kustannettujen toimintojen uutta rahoitusmallia.

Valtion perusrahoitus yliopistoille kasvaa ensi vuonna 2,6 prosenttia. Tämä johtuu indeksikorotuksista, jotka Antti Rinteen (sd.) hallitus palautti vuodelle 2020. Indeksikorotusten tarkoitus on varmistaa, että yliopistojen rahoitus pysyy kustannusten nousun vauhdissa. 2010-luvulla indeksikorotukset olivat useimpina vuosina jäädytetty puoliksi tai kokonaan osana valtiontalouden sopeuttamistoimia.

Reaalisesti eli hintatason nousu huomioiden rahoitus ei kuitenkaan nouse yhtään, päinvastoin, Sivistystyönantajien ekonomisti Harri Hietala kirjoittaa analyysissaan Sivistan verkkosivuilla. Yliopistojen rahoitus laskee hänen mukaansa jopa 18 miljoonaa euroa erilaisten tarkistusten takia.

Näistä keskeisin on arvonlisäverokompensaatio, joka vähentää rahoitusta yli 30 miljoonalla eurolla. ALV-kompensaatiolla yliopistoille korvataan hankinnoista aiheutuneista kuluista arvonlisäveron osuus, jota ne eivät voi vähentää verotuksessa. Kompensaatio tehdään arvion perusteella. Viime vuonna kompensaatiota maksettiin liikaa, minkä takia rahoitusta vähennetään vastaavasti vuoden 2022 budjetissa. Jos tulevan vuoden arvio osuu puolestaan alakanttiin, erotus maksetaan yliopistoille vuoden 2024 budjetissa.

Yliopistojen talouteen vaikuttavat myös aloituspaikkojen lisäykset. Viime vuonna korkeakoulut lisäsivät aloituspaikkojen määrää noin 10 000:lla, tänä vuonna noin 3 000:lla. Hallitus osoitti vuonna 2020 lisätalousarvioissa aloituspaikkojen kustannusten kattamiseen 124 miljoonaa euroa, mikä vastaa Hietalan mukaan 4 800 paikkaa. Näissä laskelmissa ovat mukana sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut. Yliopistoihin uusia aloituspaikkoja on tulossa vuosille 2020–2022 yhteensä noin 6 300.

”Jotta opiskelijakohtaiselta resurssien laskulta vältytään ja voidaan tavoitella korkeakoulutettujen 50 prosentin osuutta, on jatkossa perusrahoitusta nostettava pysyvästi. Kertapanostuksella tämä ei toteudu – eikä pääomittamalla yliopistoja valtion vastinrahaan oikeuttavan varainhankinnan perusteella 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Nyt tehty aloituspaikkanosto vaatisi vajaan 100 miljoonan tasonousua rahoituksessa”, Hietala kirjoittaa.

Valtio eli opetus- ja kulttuuriministeriö ei pakota korkeakouluja avaamaan uusia aloituspaikkoja, mutta käytännössä yliopistoilla ei ole varaa jättää niitä hakemattakaan. Paikkoja lisänneiden korkeakoulujen osuus jaettavissa olevasta kokonaispotista kasvaa lisääntyneiden opintosuoritusten ja valmistuneiden kautta ja paikkoja lisäämättömien puolestaan laskee.

Ensi vuoden budjetista päättää eduskunta joulukuussa.

---