Opetusministeri Sari Sarkomaa ajaa historiallista reformia:

Yliopistojen momentum

Opetusministeri Sari Sarkomaa pitää lähiaikoja historiallisena momentumina yliopistolaitokselle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Käynnissä on erittäin mittava yliopistoreformi, jolla on vieläpä haasteellinen aikataulu.

Yliopistoväkeä Sarkomaa luonnehtii ydinjoukoksi, jonka ääntä aiotaan kuulla muutosvauhdissa.

Rahoitustilanne luo kuitenkin uhkakuvia. Yliopistoille pitäisi opetusministerin mielestä luoda oma malli tuottavuusohjelmasta, koska yliopisto ei ole virasto.

Matti Vanhasen kakkoshallituksen ohjelma lupaili yliopistoille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Myös yliopistoväki luki ohjelmatekstiä pääosin tyydytyksellä. (Ks. esim. Acatiimi 5/2007.) Nyt monet ovat kuitenkin sitä mieltä, että käytäntö näyttää vievän eri suuntaan.

Opetusministeri Sari Sarkomaa rauhoittelee. Hänen mielestään vielä ei ole tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi hallitusohjelman vastaista.

- Jo ohjelmatekstiä tehtäessä oli selvää, että on kova työ viedä siinä olevia asioita eteenpäin, ministeri toteaa. Hän veti hallitusneuvotteluissa ryhmää, joka pui juuri osaamiseen liittyvää kokonaisuutta.

Elokuun alussa julkistetut budjettiluvut eivät ennakoi yliopistoille kovin ruusuista tulevaisuutta. Opetusministeriön esitti yliopistojen toimintamenoihin 53 miljoonaa euron lisäystä ja valtiovarainministeriö tarjosi vain 20 miljoonaa. Luvut pysyivät samoina myös ministeriöiden välillä käydyissä neuvotteluissa 13. elokuuta. Elokuun viimeisien päivien budjettiriiheen jäi siis rutistettavaa.

Sarkomaa korostaa hallitusohjelman kirjausta, joka perustuu tiede- ja teknologianeuvoston vuoden takaiseen esitykseen valtion tutkimusrahoituksen lisäyksestä. Siinä yliopistojen lisätarpeeksi nähtiin 50 miljoonaa euroa vuosittain 2008-2011.

- Haluamme, että yliopistojen voimavaralisäys olisi etupainotteinen eli 50 miljoonaa vuonna 2008. Sopu on 20 miljoonasta, mutta mitä sen päälle tulee, edellyttää neuvotteluja. Yliopistojen lisärahoitusta ei voi ottaa opetusministeriön kehyksen sisältä vaan asia pitää ratkaista hallituksessa, ministeri korostaa.

(Haastattelu tehtiin 14.8. Budjettiriihessä 31.8. yliopistojen toimintamenorahoitus jäi VM:n esityksen mukaiseen 20 miljoonaan, mutta rakenteellinen kehittäminen sai lisäksi 7 miljoonaa euroa.)

Yliopisto ei ole virasto

Toinen kimurantti neuvotteluasia on tuottavuusohjelma. Opetusministeriön budjettiesityksessä lukee “Hallitusohjelman mukaan valtion tuottavuusohjelmaa tarkistetaan siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Tämän johdosta yliopistojen henkilötyövuosimäärää ei esitetä vähennettäväksi”. Valtiovarainministeriön mukaan koko opetusministeriön hallinnonalalta joutaa pois 302 henkilötyövuotta, josta yliopistojen osuus on 250.

Sarkomaa korostaa haastattelun aikana moneen kertaan, että yliopisto on eri asia kuin virasto. Tätä ei kuitenkaan oikein tahdota valtiovarainministeriön suunnalla ymmärtää.

- Toki julkisen sektorin tuottavuutta pitää parantaa, mutta yliopisto ei todellakaan ole kuin mikä tahansa virasto. Mallia siitä, miten tuottavuusohjelma kohdistuisi yliopistoihin, ei ole olemassa, mutta sellainen pitää luoda, ministeri korostaa. Yliopistoissa on laskettu, että edellisen hallituksen tekemät tuottavuusohjelmapäätökset merkitsevät noin 11 miljoonan euron vuosittaista vähennystä yliopistokehyksestä. Kun tämä summa vähennetään nyt luvatusta 20 miljoonasta, jää jäljelle vaivaiset 9 miljoonaa euroa. Tilakustannusten nousu uhkaa viedä nämäkin muruset.

Ministeri ja opetusministeriön muut budjettineuvottelijat ovat yrittäneet valaista valtion kirstunvartijoita lisärahoituksen välttämättömyydestä muun muassa yliopistojen kiivaalla muutostahdilla ja Suomen kansainvälisesti erittäin epäedullisella opiskelija/ opettaja -lukumääräsuhteella. Lisäksi monissa Euroopan ja maailman maissa tehdään paraikaa aikamoisia satsauksia yliopistoremonttiin ja tutkimustoimintaan.

Yliopistolakia ei uudisteta joka päivä

Opetusministeri Sarkomaan mielestä yliopistokenttä on historiallisessa muutoksessa. Yliopistoreformi vyöryttää sekä rakenteita että lainsäädäntöä. Yliopistolain kokonaisuudistus on aloitettu ja lakiesitys aiotaan antaa eduskunnalle keväällä 2009.

- Laitoin yliopistoreformin liikkeelle ensimmäisenä päivänä opetusministerinä. Se on aivan keskeisiä painopisteitämme.

Yliopistot ovat edellyttäneet jo pitkään nykyistä laajempaa taloudellista ja hallinnollista autonomiaa. Ministeriön mukaan tätä onkin lisätty asteittain mm. tulosneuvotteluissa.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnokseen (kesu) sisältyy yliopistojen kaksi uutta hallintomallia: julkisoikeudellinen oikeushenkilö tai yksityisoikeudellinen säätiö. Nämä aiotaan kirjata myös uuteen yliopistolakiin.

Opetusministeriö asetti kesäkuun alussa työryhmän ja sille ohjausryhmän valmistelemaan yliopistolain sekä yliopistojen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamista. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden protestoivat tuolloin ryhmien kokoonpanoja, koska niissä ei ollut henkilöstöjärjestöjen edustusta. Kuitenkin yliopistojen oikeudellisen aseman muutosta pohtineiden selvitysmiesten raportissa edellytettiin, että ennen uudistusten voimaantuloa on erikseen selvitettävä henkilöstön aseman turvaamiseen liittyvät kysymykset. Yliopistolain uudistuksella on mittavia henkilöstövaikutuksia: palvelussuhde vaihtuu virkasuhteesta työsuhteeksi ja hallintoelinten kokoonpanot muuttuvat radikaalisti nykymallista.

- Uudistus aiotaan valmistella avoimesti yhteistyössä eri tahojen kanssa, Sarkomaa vakuuttaa.

Opetusministeri kutsuu yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä ydinjoukoksi, jota toki kuullaan valmistelutyössä. Henkilöstön edustajia aiotaan ottaa mukaan myös perustettavaan alatyöryhmään.

Lisäksi ministeri toivoo, että yliopistot voisivat olla aloitteellisia ja miettisivät itse tarpeitaan.

- Tarkoituksena on saada aikaa laki, joka on tässä päivässä. Mutta niin tärkeää lakia kuin yliopistolaki ei ole tarkoitus uudistaa joka päivä.

Rakennekehitys ei ole laatikkoleikkiä

Haasteet ja haastava ovat sanoja, jotka toistuvat usein ministerin puheessa. Elämme kovin haasteellista aikaa.

- On haastavaa ja toisaalta upeaa, että laki- ja rakenneuudistus ovat menossa yhtä aikaa. On hienoa, että yliopistoissa pohditaan aidosti omaa tulevaisuutta ja strategisia kumppaneita, Sarkomaa kehuu.

Pelkät laatikkoleikit tai ministeriön porkkanarahat eivät ole yksistään kimmokkeina rakenneuudistusten taustalla.

- Profiloitumista tulee edelleen edistää ja uudistuksia vauhdittaa entisestään myös tiedekuntapuolella, hän jatkaa.

Opetusministeriö valmistelee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen yksityiskohtaisen toimenpideohjelman vuonna 2008. Toimenpideohjelmaan aiotaan koota yhteen kaikki rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Paperin valmistelua ei ole vielä aloitettu.

- Rakenteellinen kehittäminen edellyttää pitkäjänteisyyttä eikä ole vain yhden vaalikauden juttu, Sarkomaa huomauttaa.

Innovaatioyliopisto, Turun konsortio ja Itä-Suomen liittoyliopisto on jo kirjattu kesuluonnokseen, johon pyydettiin lausuntoja 14. syyskuuta mennessä. Kesussa lukee myös, että muiden korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeita tuetaan ja kannustetaan. Julkisuudessa on ollut lisäksi Sisä-Suomen allianssiyliopisto, jonka muodostaisivat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Jyväskylän yliopisto.

Kesun mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimpää yhteistyötä voisi tiivistää mm. yliopistokeskuspaikkakunnilla. Vuoden 2012 korkeakoululaitos pohjautuisi kuitenkin edelleen duaalimalliin. Eduskuntakäsittelyyn kesu tulee joulukuussa.

Apurahansaajien sosiaaliturva saatava kuntoon

Uuden opetusministerin ensiesiintyminen yliopistoja tiedeväelle tapahtui Tiedefoorumissa Finlandia-talolla toukokuun alussa. Puheessaan ministeri kävi läpi hallitusohjelman yliopisto- ja tiedepoliittisia linjauksia ja painotti mm. tutkijanuran kehittämisen tärkeyttä. Hän lupasi vauhdittaa tätä omalta osaltaan.

Eräänä keskeisenä tutkijanuran houkuttelevuuden esteenä ja uran keskeisenä kompastuskivenä on ollut apurahansaajien sosiaaliturva, joka on nyt Sarkomaan mielestä saatava kuntoon.

- Asia oli esillä hallitusohjelmapaperissa useampaan kertaan, niin että pääministerikin kävi siitä meille neuvottelijoille Säätytalolla huomauttamassa.

Apurahansaajien sosiaaliturva kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta liippaa läheltä myös opetusministeriön toimintakenttää. Se, että tilanteen korjaaminen on vienyt vuosi kaupalla aikaa, johtuukin osaksi siitä, että ongelman ratkaisu on solahtanut ministeriöiden väliseen “mustaan aukkoon”. Sarkomaa vakuuttaa, että hallitus on nyt sitoutunut asian hoitamiseen ja hän pitää sitä jatkuvasti esillä keskusteluissaan sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän kanssa. Hallitusohjelman mukaan apurahansaajien sosiaaliturva on luvattu korjata vuoden 2009 alusta.

Opetusministeriö korosti tutkijanuran edistämistä jo kevään tulosneuvotteluissa yliopistojen kanssa. Suomen Akatemialle kehyspäätöksessä luvattu rahoitus pitää sisällään myös tutkijanuran vauhdittamiseen liittyviä määrärahoja.

Neliportaisen tutkijanuramallin kehittämistä pohtii paraikaa työryhmä, jossa ovat jäseninä mm. Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajat. Ministeri toivoo työryhmältä väliaikatietoja työn edistymisestä ja konkreettisia esityksiä.

- Tutkijanura on kilpailukykyasia – sosiaaliturvan ja infran tulee olla kunnossa, Sarkomaa linjaa.

Kehittämissuunnitelmaluonnoksessa tohtoritavoite säilytetään nykyisellä tasolla. Tavoitteeksi asetetaan tohtoreitten suhteellisen osuuden nostaminen 20 prosenttiin tutkijakunnasta vuoteen 2020 mennessä.

- Tohtoritasoisten tutkijoiden osaamispotentiaali pitää hyödyntää nykyistä paremmin ja viimeisin tutkimustieto tulee saada käyttöön.

Kilpailukykyinen palkkaus ja hyvä henkilöstöjohtaminen

Opetusministeriön budjettiesityksessä todetaan “Yliopistot kehittävät työyhteisöjään siten, että niiden kilpailukyky työnantajina sekä henkilöstön työkyky ja -tyytyväisyys ovat hyvällä tasolla”.

Opetusministeri Sarkomaan mielestä yliopistojen palkkausjärjestelmän tulee olla kilpailukykyinen. Acatiimin haastattelua varten hän on pyytänyt briiffausta valtiovarainministeriön palkkapoliittisista kirjeistä. Kesäkuun lopun kirjeellään valtiovarainministeriö antoi määräykset työnantajan palkkapoliittisista toimenpiteistä. Kirje merkitsee 1.10. alkaen valtiolla keskimäärin prosentin palkankorotusta kehittämisrahana. Tämä on riippumaton käynnissä olevasta neuvottelukierroksesta.

Sarkomaan mielestä kilpailukykyisen palkkauksen lisäksi henkilöstöjohtaminen on iso haaste yliopistoille.

- Nyt varsinkin isojen uudistusten aikana tarvitaan muutosjohtamista ja aitoa vuoropuhelua henkilöstön kanssa. Kilpailukykytekijänä tulee nähdä myös toimet, joilla edistetään työ- ja perhe-elämän nykyistä parempaa yhteensovittamista.

Oma kotitausta on antanut opetusministerille eväitä ymmärtää yliopistojen erityispiirteitä. Hänen isänsä toimii professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Vieläkin perhepiirissä keskustellaan aika ajoin muun muassa opettajan ja opiskelijoiden vuorovaikutuksesta ja muista ajankohtaisista teemoista.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Veikko Somerpuro

Yliopistorahoitus suurin
pettymys

Opetusministeri Sari Sarkomaa piti yliopistorahoitusta budjettiriihen suurimpana yksittäisenä pettymyksenä.

- Koko tutkimusinfrastruktuurin rahoitus jäi pitkälti avoimeksi ja tulevissa päätöksissä ratkaistavaksi, Sarkomaa totesi Koulutustoimittajien lounastilaisuudessa 4. syyskuuta.

Budjettiesitykseen kirjattua tavoitetta tuottavuusohjelman tarkastelusta yliopistojen kohdalla hän piti budjettiriihen yhtenä parhaimmista tuloksista. Sarkomaa muistutti myös siitä, että yliopistot ovat nyt saamassa 27 miljoonaa euroa eli seitsemän miljoonaa euroa yli valtiovarainministeriön alkuperäisen esityksen. Seitsemän miljoonaa on tosin korvamerkitty yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen, joten toimintamenojen akuuttiin vajeeseen siitä ei ole ihmeemmin apua. (Ks. poimintoja rehtoreitten avajaispuheista, s. 30.)

Innovaatioyliopisto ei kaadu nimeen

Opetusministeriön ja yliopistojohdon Kuopion seminaarissa 29.8. kuultiin, ettei säätiöpohjainen innovaatioyliopisto voi olla nimeltään yliopisto.

Yksityisenä korkeakouluna toimiva säätiö ei voisi olla perustuslain 123 §:m tarkoittama yliopisto, vaan yhteisö, jolle yliopistoja koskevassa laissa annettaisiin julkisena hallintotehtävänä yliopistoille kuuluvat tehtävät oikeuksineen ja vastuineen.

Sarkomaan mukaan asioista on keskusteltu perustuslakiasiantuntijoiden kesken ja hanke ei tule kaatumaan nimikysymykseen.

- Isompi asia on miettiä, mikä on sisäinen autonomia, kun hallituksessa on paljon ulkopuolisia jäseniä, opetusministeriön valtiosihteeri Heljä Misukka tähdensi. Hän toimii puheenjohtajana uudistusta vetävässä johtoryhmässä.

Yliopistoille jälleen uusi tehtävä

Opetusministeriö on hiljattain asettanut työryhmän miettimään myös aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Työryhmän puheenjohtaja toimii valtiosihteeri Misukka. Hän kertoi toimittajalounaalla, että uuteen yliopistolakiin harkitaan kirjattavaksi yliopistoille lakisääteiseksi tehtäväksi myös täydennyskoulutuksen järjestämistä. Eli tämän myötä yliopistoille tulisi jälleen uusi lakiin kirjattu tehtävä. Misukka totesi, että täydennyskoulutuksen järjestämiseen täytyy toki löytää myös tarvittava rahoitus.