Tavoitteena päästä sopimukseen syyskuun loppuun mennessä

Neuvottelut valtion
palkoista tiivistyvät

Valtion keskustasolla on käynnissä neuvottelut lokakuun alusta voimaan tulevasta uudesta sopimuskaudesta. Sekä järjestöt että valtiotyönantaja ovat asettaneet sopimustavoitteita. Yksityissektorin korotustasolla on vaikutusta valtion tavoitteisiin. Sopimus pyritään saamaan valmiiksi syyskuun lopulla. Myös opetusministeriön tasolla on tarkoitus toimia tämän mukaisesti.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu päättyy syyskuun lopussa 2007. Uutta kokonaisratkaisua ei tehty, joten jokainen ala tai sektori neuvottelee omat sopimuksensa. Yksityisellä sektorilla on solmittu jo alkukesästä sopimusratkaisuja, jotka jatkuvat eräiltä osin tammikuun loppuun 2010. Yksityissektorin ratkaisujen korotusvaikutus saattaa olla yli 9 % eli selvästi enemmän kuin viime vuosina on totuttu. Suhteellisen suurien korotusten taustalla on ollut suosiollinen talouskehitys. Läheskään kaikkia yksityisen sektorin ratkaisuja ei ole kuitenkaan vielä tehty.

Valtionsektorin neuvotteluaikataulu

Valtion voimassaoleva sopimuskausi päättyy 30.9.2007. Uutta sopimuskautta tarkoittavien neuvottelujen käynnistymistä vaikeutti vielä alkukesästä voimassaolevaan sopimuskauteen liittynyt epäselvyys, josta saatiin periaateratkaisu kesäkuun lopussa. Kyse on 1.10.2007 voimantulevasta valtion palkkaohjelman kehittämisrahasta, jonka kustannusvaikutus on keskimääräisesti 1 %:a. Sen jakaminen ja kohdentaminen tapahtuu työantajien päätöksillä, joiden valmistelut ovat vielä kesken. Akavalaisissa järjestöissä on lähdetty siitä, että kehittämisrahan suuntaamisessa on otettava erityisesti huomioon asiantuntija- ja esimiestehtävien palkkakilpailun parantaminen.

Valtiolla seuraavaa kierrosta koskevat varsinaiset neuvottelu käynnistyivät elokuun loppupuolella suhteellisen sopuisina. Tuolloin valtion pääsopijajärjestöt esittivät sopimustavoitteensa Valtion työmarkkinalaitokselle. Näitä sopimustavoitteita oli valmisteltu pitkin kevättä ja kesää myös akavalaisten neuvottelujärjestössä JUKOssa. Valtion työmarkkinalaitos jätti omat sopimustavoitteensa valtion pääsopijoille 24.8.2007.

Pyrkimyksenä on, että valtion keskustason sopimus saataisiin valmiiksi syyskuun lopulla. Tämän jälkeen neuvottelutulos joutuu vielä järjestökäsittelyyn. Voimaan sopimus tulisi 1.10.2007 lukien eli heti aikaisemman sopimuksen päätyttyä.

Valtion keskustason neuvottelujen kanssa pyritään käynnistämään neuvottelut myös ns. tarkentavista virkaehtosopimuksista. Osittain näin on tapahtunutkin. Nämä neuvottelut tapahtuvat yliopistojen osalta opetusministeriön tasolla. Alustavia keskusteluja asiasta on jo ollut. Tavoitteena on päästä näissäkin neuvotteluissa mahdollisimman pitkälle syyskuun loppuun mennessä. Neuvotteluaikataulu on kuitenkin epäselvä.

Järjestöjen neuvottelutavoitteita

Järjestötaho lähtee siitä, että sopimuskausi voisi olla noin kaksi vuotta. Ensimmäinen korotus tulisi voimaan 1.10.2007 ollen suuruudeltaan vähintään 5,5 % ja toisen vuoden korotus olisi suuruudeltaan 5 %. Valtion järjestöjen tavoite ylittää siis jonkin verran yksityissektorin ns. yleisen linjan. Tämä johtuu siitä, että osa korotuksista suunnattaisiin valtion palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ja yksityissektorin liukumia vastaaviin korotuksiin. Korotuksista osa suunnattaisiin valtion palkkaohjelman jatkamiseen.

Tavoitteena on siis valtion palkkakilpailukyvyn parantaminen erityisesti valtion palkkaohjelmalla. JUKOn tavoitteena on, että korotuksilla voitaisiin kehittää palkkakilpailukykyä erityisesti johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien osalta, joiden palkkakilpailukyvyn on työnantajankin taholta lukuisissa yhteyksissä todettu olevan huonoa. Tämä edellyttää mm. prosentuaalista yleiskorotusta ja palkkaohjelman jatkamista.

Aivan keskeisenä järjestöjen tavoitteena on palkankorotusten täysimääräinen budjetointi. Budjetoinnissa on varauduttava myös liukumiin, jotta mm. UPJ:tä voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisesti. Valtion palkankorotusten täysimääräinen budjetointi on tärkeätä erityisesti yliopistojen osalta, koska korkeakoululaitoksen kehittämislain voimapykälän jatkuminen ensi vuoden puolella on tässä vaiheessa epävarmaa.

Järjestöjen sopimustavoitteisiin kuuluu palkankorotusten lisäksi lukuisia muita asioita. Tällaisia ovat mm. luottamusmiesten asemaan liittyvät kysymykset, määräaikaisten asema, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja tasa-arvon edistäminen.

Yliopistosektorin tavoitteita

Akavalaisten yliopistojärjestöjen tavoitteena on asiantuntija- ja johtotehtävissä olevien palkkakilpailukyvyn parantaminen yliopistoissa. Valtion työmarkkinalaitoksen tasolla tapahtuvat linjaukset luonnollisesti määrittävät yliopistosektorilla korotusvaran.

Yleiskorotus suunnataan vaativuustaulukoiden tasohintojen korottamiseen. UPJ-sopimuksen mukaan käytettävissä olevat järjestelyvarat suunnataan niiden rahoittamiseen. Tavoitteisiin kuuluu UPJ:hin liittyen sen soveltamisen selventäminen siten, että soveltaminen vastaisi sopijaosapuolten tarkoitusta entistä paremmin.

Sopimustavoitteena on opettajien työaikasopimuksen soveltamisen selventäminen erityisesti työajan kohdentamisen tai seurannan osalta. Esimiespalkkiot ja luottamusmiesjärjestelmän kehittäminen kuuluvat myös tavoitteisiin.

Tässä vaiheessa ei tiedetä tarkkaan, milloin opetusministeriön tasolla tapahtuvat tarkentavat virkaehtosopimukset tehdään. Joka tapauksessa yliopistojen neuvottelujärjestelmä on suunnilleen aikaisempien vuosien mukainen. Yliopistojen edessä olevat myllerrykset eivät vielä tällä kierroksella vaikuta neuvottelujärjestelmään.

Valtiotyönantajan tavoitteet

Valtiotyöantaja kaavailee vähän pidempää sopimuskautta kuin työntekijäjärjestöt. Työnantajan keskeisin tavoite on vaikuttaa sopimusteitse valtion toimintojen tuloksellisuuteen. Tämä tavoite näkyy läpi kaikissa muissa työmarkkinalaitoksen tavoitteissa kuten valtion palkkausjärjestelmän kehittämisessä ja työaikaratkaisuissa.

Työmarkkinalaitoksen sopimustavoitteisiin ei vielä ole sisällytetty palkankorotusten volyymia eikä palkankorotusten profiilin yksityiskohtaisempaa kuvausta. Valtion työmarkkinalaitos on eri yhteyksissä korostanut valtion palkkakilpailukyvyn merkitystä. Valtiotyönantaja on todennut tämän olevan puutteellista johto- ja asiantuntijatehtävissä olevilla.

Neuvottelutoiminta

Valtion työmarkkinalaitoksen tavoitteet poikkeavat monelta osin pääsopijajärjestöjen tavoitteista. Tämä edellyttää kiivasta neuvottelutahtia suhteellisen lyhyellä aikavälillä.

Yksityissektorin ratkaisut näyttävät tiettyjä viitteitä odotettavissa olevasta korotustasosta käynnissä olevalla kierroksella. Valtion palkkakilpailukyvystä huolehtiminen asettaa paineita myös valtiotyönantajalle.

Järjestövalmiussivusto JUKOn valtiosektorin jäsenistölle

Neuvottelujärjestö JUKOn nettisivustolle (www.juko.fi) on avattu järjestövalmiutta käsittelevä osio.

Sivustolta löytyy JUKOn valtiosektorin jäsenistölle informaatiota mahdollisesta työtaistelutilanteesta. Siellä on mm. tietoa lakkojärjestelyistä ja tiedonsaannista sekä käytännön neuvoja lakonaikaiseen toimeentuloon liittyvistä asioista.

Korotukset 1.10.2007

Lokakuun alusta voi olla odotettavissa kolmenlaisia korotuksia: 1) Uuden sopimuksen mukaiset korotukset. 2) UPJ:n siirtymäsäännösten mukaiset korotukset. 3) Edelliseen sopimukseen liittyvä valtion palkkaohjelman mukainen kehittämisraha. Korotusten maksamisen ajankohta voi siirtyä siten, että niitä joudutaan maksamaan taannehtivasti.

Järjestövalmius

Työmarkkinatoiminta on myös voimapolitiikkaa. Järjestön uskottava neuvottelutoiminta edellyttää, että työnantaja ja myös muut järjestöt mieltävät, että järjestö pystyy puolustamaan tavoitteitaan tarvittaessa myös voimakeinoilla. Järjestövalmius on voiman näyttöä, ei välttämättä aina sen käyttöä.

JUKOn valtionsektorin osalta järjestövalmiutta on kehitetty määrätietoisesti jo pitkän aikaa. Valmius on tilanteen edellyttämällä tasolla.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja JUKOn yliopistojaoston puheenjohtaja 1.9.2007