Tutkijoiden työttömyysturvaan
parannuksia

Työministeriö asetti viime keväänä selvitysmies Pasi Järvisen selvittämään tutkijoiden, erityisesti apurahatutkijoiden, ja taiteilijoiden työttömyysturvan saamisen edellytyksiä. Myöhemmin toimeksiantoa laajennettiin hallitusohjelman sosiaaliturvauudistuksia koskevien linjausten mukaisesti.

Selvitysmies Järvisen raportti julkaistiin 4.9.2007. Raportin ehdotukset tutkijoiden ja taiteilijoiden aseman parantamiseksi ovat hyviä. Selvitysmies jättää tosin vieläkin laajan harkintavallan työvoimahallinnolle. Uutta on työvoimaviranomaisten tietopohjan lisäämistavoitteet. Työministeri Tarja Cronberg lupasikin toteuttaa tutkijoiden ja taiteilijoiden asemaan perehtyneen verkoston luomisen pikimmiten. Verkoston tietopohjan lisäämisessä on tarkoitus käyttää myös tutkijoita ja taiteilijoita edustavien järjestöjen asiantuntemusta.

Selvitysmies ehdottaa raportissaan omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten erottamista yrittäjyyttä tai muuta ammatinharjoittamista koskevista säännöksistä. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, ettei tutkijan tai taiteilijan työhön liity yritystoiminnan kaltaista riskiä toiminnan kannattavuudesta. Erottamalla säännökset toisistaan voidaan myös säätää oman työn päättymistä ja keskeyttämistä koskevista edellytyksistä yritystoiminnasta poiketen.

Työttömyysturvalla ei tieteenkään ole tarkoitus kattaa tutkimusrahoituksen pirstaleisuutta. Toisaalta jäädessään työttömäksi myös tutkijan toimeentulo pitää olla turvattu, ainakin sinä aikana kun hän pyrkii aktiivisesti saamaan uutta työtä tai työllistymään muutoin. Vastavuoroisesti tämä edellyttää tutkijalta sitä, että hän on aidosti työmarkkinoiden käytettävissä.

Selvitysmiehen raportissa otetaan kantaa myös muutamiin tulkintaerimielisyyksiin, joita ainakin tutkijoita edustavien järjestöjen ja työvoimahallinnon välillä on ollut. Selvitysmies Järvinen antaa tukensa sille, että tutkijakoulutettavan palvelussuhdetta on pidettävä normaalina ansiotyönä, jonka jälkeen tutkijalla on lähtökohtaisesti oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Tieteentekijöiden liiton näkemyksen mukaan tätä tulee soveltaa kaikkiin palvelussuhteisiin nimikkeistä riippumatta. Myös jatko-opintojen keskeyttämisestä on jatkunut tulkintaerimielisyys jo vuoden verran. Selvitysmiehen näkemyksen mukaan jatko-opiskelijalta ei voida edellyttää näyttöä opintojen keskeyttämisestä vähintään vuodeksi työttömyyden ehtona. Toisaalta halutessaan jatkotutkintoa suorittava voi sen esittää. Tieteentekijöiden liiton näkemyksen mukaan tämä on ainoa mahdollinen tulkinta kyseisestä ratkaisusta.

Tutkijoiden työttömyysturvan onnistunut toteutuminen edellyttää työttömyysturvapäätöksiltä ennakoitavuutta. Tutkijan täytyy voida tietää mihin tilanteeseen tietyn työn taikka rahoituksen vastaanottaminen hänet johtaa. Toimiva työvoimapolitiikka ja työmarkkinat edellyttävät sitä, että työn tekeminen ja sen hakeminen on rahoitusmuodosta riippumatta kannattavaa eikä se saa pudottaa henkilöä perustoimeentulon ulkopuolelle.

Tuuli Vänskä asiamies, Tieteentekijöiden liitto

Työministeri: Ohjeistuksia täsmennetään pikaisesti

Raportin luovutustilaisuudessa työministeri Tarja Cronberg vakuutti, että työhallinnon ohjeistusten täsmentämiseen tartutaan ilman viivytyksiä.

Hallitusohjelman mukaan “Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä.” Kokonaisvastuu sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämisestä on sosiaali- ja terveysministeriöllä.

- Olemme työhallinnon osalta edenneet ripeästi hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti, Cronberg totesi tyytyväisenä selvitysmiehen raporttia vastaanottaessaan.

Selvitysmiehen ehdotus on julkaistu työministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.mol.fi (julkaisut -> muut julkaisut)