6/08

  • pääsivu
  • sisällys
  •  
     

    Toimintamenoihin ei tullut riittävää korotusta

    Yliopistojen toimintamenoihin ei ensi vuodeksi tule opetusministeriön tavoittelemaa 40 miljoonan euron korotusta. Opetusministeri ajoi etupainotteisuutta hallitusohjelmassa päätettyihin määrärahoihin. Elokuun lopun budjettiriihessä summa pysyi kuitenkin valtiovarainministeriön esityksen mukaisena 20 miljoonana eurona eli noin yhtenä miljoonana per yliopisto. Aalto-yliopiston toimintamenoihin kohdennetaan lisävaroja ensi vuonna 13,9 miljoonaa euroa.

    Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto katsoivat ennen budjettiriihtä antamassaan tiedotteessa, että yliopistouudistus ja 1.8.2009 voimaan astuva yliopistolaki merkitsevät niin suuria velvoitteita, että ensi vuodeksi olisi tarvittu vähintään opetusministeriön esittämä 40 miljoonaa euroa. Tilannetta heikentää edelleen myös valtionhallinnon tuottavuusohjelma, joka merkitsee 250 henkilötyövuoden vähentämistä yliopistoista vuonna 2009.

    Inflaatio ja yleinen kustannustason nousu vaikeuttavat myös yliopistojen rahoitustilannetta ensi vuonna. Yliopistojen vuokrankorotuksiin budjetti lupaa 10 miljoonaa euroa.

    Lisäksi päätettiin säätää yliopistouudistuksen tueksi ja yksityisen pääoman keräämiseksi tieteen käyttöön määräaikainen verovapaus yksityishenkilöiden lahjoituksille yliopistoille ja tiedekorkeakouluille 250 000 euroon saakka.

    Tutkimusinfra olisi kaivannut lisärahaa

    Suomen Akatemian hallitus antoi ennen budjettiriihtä julkilausuman, jossa vaadittiin 40-60 miljoonaa euroa tutkimuksen infrastruktuurien rahoittamiseen. Budjettiriihessä lisäeuroja ei kuitenkaan herunut. Pääjohtaja Markku Mattilan mukaan Suomen Akatemia aikoo vaikuttaa vielä asiaan lisäbudjetin yhteydessä. Mahdollisesti siihen puututaan myös hallituskauden puolivälitarkastelun yhteydessä ensi talvena.

    -Infrastruktuurin tilanne monessa yliopistossa on todella huolestuttava. Huippututkimusta on vaikea tehdä vanhentuneilla laitteilla. Lisäksi lisärahoitusta tarvitaan uusien eurooppalaisten ja kansainvälisten yhteishankkeiden osallistumis- ja jäsenmaksuihin, Mattila toteaa.

    Muutoin Mattila on tyytyväinen Suomen Akatemian rahoituksen noin viiden prosentin lisäykseen. Kehyksen mukaan nouseva linja jatkuu lähivuosina.

    Tutkijanuran kehittämiseen Akatemia sai ensi vuodeksi miljoona euroa. Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton mielestä tämä ei riitä käynnistämään niitä parannusehdotuksia, joita tutkijanuratyöryhmä esitti viimekeväisessä raportissaan.

    Finanssisijoituksia “tavisyliopistoihin”

    Ennen juhannusta hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti, että valtio varautuu yhteensä 150 miljoonan euron lisäpanostukseen julkisoikeudellisina laitoksina toimivien yliopistojen maksukyvyn turvaamiseen. Kesäkuussa aikataulu jäi vielä auki, mutta elokuun budjettineuvottelujen yhteydessä sovittiin, että 50 miljoonaa euroa tästä on jaossa jo vuonna 2009.

    Lisäksi päätettiin, että yliopistojen nykyisissä taseissa oleva omaisuus luovutetaan yliopistoille. Niin sanottujen siirtomäärärahojen suuruus ratkaisee sen, kuinka paljon yliopisto saa em. summasta.

    Niin sanotuille “tavisyliopistolle” luvattiin myös finanssisijoituksista. Niiden määrästä kuitenkin päätetään tarkemmin kehysneuvottelujen ja vuotuisen talousarvion yhteydessä.

    Kyse on valtion omaisuudesta, joka siirretään yliopistojen hallintaan. Yliopistot voivat harkintansa mukaan käyttää sijoitusten tuottoja tutkimuksen ja koulutuksen kehittämiseen. Tuottoja jaetaan seuraavien kriteerien mukaan:

    1) Yliopistojen tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi valtion finanssisijoituksia tehdään kaikkiin yliopistoihin. Finanssisijoitukset kohdennetaan puoliksi kokopäiväopiskelijoiden (FTE) ja puoliksi kokonaisrahoitteisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan suhteessa.

    2) Säätiönä toimiviin yliopistoihin valtion finanssisijoitukset tehdään suhteessa hankittuun yksityiseen rahoitukseen ja samassa suhteessa kuin Aalto-yliopistoon (5:2) kuitenkin niin, että valtion sijoitukset sopeutetaan käytettävissä olevaan pääomaan.

    3) Yliopistojen tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi valtio varautuu vuosina 2010-2011 tekemään finanssisijoituksia julkisoikeudellisena laitoksina toimiviin yliopistoihin suhteessa niiden hankkimiin yksityisiin pääomasijoituksiin. Edellytyksenä on, että yliopistojen keräämä yksityinen pääoma on vuoden 2010 loppuun mennessä vähintään miljoona euroa. Valtion finanssisijoitukset tehdään säätiöyliopiston tapaan 5:2- suhteessa kuitenkin niin, että valtion sijoitukset sopeutetaan käytettävissä olevaan pääomaan.

    4) Valtio tekee harkinnanvaraisia finanssisijoituksia yliopistoihin vuosina 2012-2014 toiminnan laadun ja kehittämistoimien perusteella. Harkinnanvaraiset sijoitukset kohdennetaan yliopistoihin,

    - jotka ovat olleet kansainvälisesti menestyneimpiä yliopistojamme. Kohdentamisessa otetaan huomioon yliopiston strateginen uusiutuminen, kansainvälinen ja kansallinen tutkimusrahoitus, tutkijanuran kehittäminen, Suomen Akatemian professuurit ja tutkimuksen huippuyksiköt.

    - joissa opetuksen laatu on korkealla tasolla. Kohdentamisessa otetaan huomioon yliopiston opintojen kehittämiseksi tehdyt toimet (opintojen läpäisy, normiajassa suoritetut tutkinnot, koulutuksen laatuyksiköt ja kansainvälistyminen)

    - joissa rakennemuutoksen avulla on luotu uudenlaiset edellytykset tällaiselle kehitykselle. Kohdentamisessa otetaan huomioon tehty strategiatyö ja rakenteellisen kehittämisen toimet.


    Teksti: Kirsti Sintonen
    Kuva: Pekka Rantanen