Hedelmistään puu tunnetaan

Uusi yliopistolaki on hyväksytty ja vahvistettu ja sen voimaanpanolaki on tullut voimaan elokuun alusta lukien. Kaikki yliopistot ovat ryhtyneet valmistelemaan uusimuotoinen yliopistolaitoksen toiminnan aloittamista vuoden 2010 alusta. Kiireisimmät tehtävät ovat hallitusten ja rehtorien valinta sekä johtosääntöjen hyväksyminen.

Yliopistolakiin tuli kritiikin perusteella viime vaiheissa muutoksia, joista merkittävimmät liittyvät yliopistojen hallitusten kokoonpanoon ja säätiöyliopistojen tapauksessa myös valintakäytäntöön. Julkisoikeudellisissa yliopistoissa ulkopuolisten jäsenten minimimäärä laski 50 %:sta 40 %:iin puheenjohtajan ollessa edelleenkin yliopiston ulkopuolelta. Hallituksissa voi olla 7 tai 9-14 jäsentä. Säätiöyliopistoissa valintakäytäntö muuttui siten, että hallituksen jäsenet nimittää yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin kuultuaan säätiöyliopiston perustajia. Kolme jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka perustajat, Suomen valtiota lukuun ottamatta, ovat asettaneet ehdolle. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden. Myös säätiöyliopistoissa hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolinen jäsen.

Tätä kirjoittaessa on 11 yliopistoa valinnut uuden hallituksen. Viisi yliopistoa ei ole vielä julkistanut hallitustensa kokoa tai kokoonpanoa.

Julkisoikeudellisten yliopistojen hallitusten jäsenmäärät ovat 7-13. Suurin hallitus on Helsingin yliopistolla ja pienin Sibelius-Akatemialla ja Jyväskylän yliopistolla. Valtaosa yliopistoista on hyödyntänyt lopullisen yliopistolain suoman mahdollisuuden pitää päätäntävalta yliopistoyhteisön käsissä. Oulun yliopistossa kuitenkin hallituksen kymmenestä jäsenestä puolet on ulkopuolisia. Vaasan yliopistossa mentiin jopa niin pitkälle, että ulkopuolisia on yhdeksästä jäsenestä peräti viisi.

Säätiöyliopistoista Aalto-yliopiston muodostavan Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun hallitukset ovat vahvistaneet aiemmin nimitetyn Aalto- yliopiston hallituksen. Myös Tampereen teknillinen yliopisto vahvisti jo päätetyn hallituksen.

Julkisoikeudellisten yliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet voidaan jakaa neljään ryhmään. Jako vaihtelee luonnollisesti yliopistoittain, mutta keskimäärin 35 % jäsenistä edustaa elinkeinoelämää, 28 % valtion tutkimuslaitoksia tai vastaavia organisaatioita, 35 % julkishallintoa ja 2 %:lla jäsenistä on yliopistotausta. Akateeminen loppututkinto on ilmoitettu 65 %:lle, joista tohtorin tutkinto on 2/3:lla.

Yliopistoyhteisöä edustavista jäsenistä keskimäärin 40 % on professoreja, 39 % muuta henkilökuntaa ja 21 % opiskelijoita. Yliopistokohtainen vaihtelu on tässäkin melko suurta.

Aalto-yliopiston hallituksen kaikki jäsenet ovat suorittaneet tohtorin tutkinnon. Heistä kolme toimii ulko- tai kotimaisen yliopiston professorina, kolme edustaa elinkeinoelämää ja yksi kansainvälistä tutkimusorganisaatiota.

Kaikki hallituksensa nimittäneet yliopistot ovat selvästi suhtautuneet valintaan vakavasti ja jäsenet edustavat yliopistojen erityis- ja painoaloja. Hallitusten tehtävänä on yliopistojen, niiden sidosryhmien ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittämisen lisäksi myös varmistaa sivistysyliopiston säilyminen ja tukea vahvaa perustutkimusta ja -opetusta niilläkin tieteenaloilla, joilla ei ole suoraa yhteyttä elinkeinoelämään. Yliopistouudistuksen onnistuminen riippuu suurelta osin yliopistojen hallitusten avarakatseisuudesta.

Risto Laitinen
puheenjohtaja, Professoriliitto