Budjettiesitys ei noteeraa riittävästi yliopistouudistusta

Yliopistojen ensi vuoden rahoitus ratkaistiin elokuun lopun budjettiriihessä. Valtiovarainministeriön ja opetusministeriön budjettiehdotukset poikkesivat selvästi toisistaan. Budjettiesitykseen ei sisälly yliopistokohtaisia käyttösuunnitelmia. Budjetin valmistelussa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon yliopistouudistusta.

Elokuun 26. ja 27. päivinä ratkaistiin maan hallituksessa valtion ensi vuoden budjettiesitys. Tuolloin tuli käsiteltäväksi mm. opetusministeriön ja valtiovarainministeriön erilainen näkemys yliopistojen ja tutkimustoiminnan rahoituksen suuruusluokasta. Opetusministeriön ja valtiovarainministeriön välinen “kuilu” oli 115 miljoonaa euroa. Opetusministeriössä lähdetään aiheellisesti siitä, että yliopistoille lisätään valtion rahoitusta Tutkimus- ja innovaationeuvoston (entiseltä nimeltään Tiede- ja teknologianeuvosto) suosituksen mukaisesti 80 miljoonalla eurolla VM esittämän hallitusohjelmaan perustuvan 20 miljoonan euron lisäksi. Lisäksi valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei ole jostain syystä varauduttu noin 35 miljoonan euron työnantajien työttömyysvakuutusten lisäykseen. VM:n kanta vaikeuttaa yliopistojen työantajatoimintaa.

Pahat aavistukset viittaavat siihen, että ministeriöiden väännössä VM on vähän voitokkaampi, toivottavasti ei kuitenkaan 6-0 numeroin. Acatiimin ilmestyessä budjettiesitys on ratkaistu hallituksessa. Lopullisesti ensi vuoden budjetista päätetään eduskunnassa vuoden lopulla.

Yliopistouudistus ja budjetti

Yliopistolain myötä budjettikäytäntöjä muutetaan siten, että yliopistojen, harjoittelukoulujen toimintamenomäärärahat ja Kansalliskirjaston toimintamenomäärärahat ja yliopistokeskusten kehittämisen määrärahat yhdistetään valtion rahoitukseksi. Aikaisemmin valtion budjetissa oli eriteltynä yliopistokohtaiset määrärahat yliopistokohtaisissa käyttösuunnitelmissa. Nyt tällaista erittelyä ei ole. Tämä on melko suuri muutos budjetissa.

Käytännössä tämä tarkoittanee, että valtion rahoituksen maksajan eli opetusministeriön toimivalta rahoituksen jaossa lisääntyy. Toki on niin, että opetusministeriö jakaa tiettyjen pelisääntöjen ja kaavojen mukaan valtion rahoitusta edelleenkin. Opetusministeriön liikkumavapaus näyttää kuitenkin lisääntyvän. Mistähän tämä kielii? Yliopistokohtaisten käyttösuunnitelmien puuttuminen on jo nyt luonut levottomuutta yliopistoissa.

Yliopistolain valmistelun yhteydessä valtiovallan taholta ilmoitettiin, että yliopistoille annetaan kertaluontoisena korvauksena 150 miljoonaa euroa niiden muuttuessa uusimuotoisiksi yliopistoiksi. Tuota summaa ei ole sisällytetty yliopistobudjettiesitykseen. Lupailuja on kuitenkin, että se myöhemmin toteutetaan lisäbudjetissa. Toivottavasti näin käy jo vuotta 2010 koskien.

Yliopistolain valmistelun yhteydessä esitettiin myös, että rahat jaetaan yliopistoille saman kaavan mukaan. Tästä on kuitenkin poikkeuksena Aalto-yliopistolle maksettava erillisraha 56 miljoonaa, mikä kyllä tiedettiin etukäteen.

Yliopistobudjetille on olennaista, että yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan ja ne rahoitetaan pääasiassa valtion budjetista.

Tuottavuusohjelma ja yliopistot

Valtioneuvoston kehyspäätöksessä vuosille 2010- 2013 luvataan, että uusimuotoisiin yliopistoihin ei sovellettaisi enää valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa eli käytännössä henkilöstön vähennysohjelmaa. Tämä lupaus ei kuitenkaan aivan näyttäisi toteutuvan. Budjettiesityksen kohdassa “Tuottavuusohjelman vaikutukset” yliopistojen henkilötyövuosia vähennetään 250:llä vuonna 2010. Tämä tapahtuu siten, että yliopistojen ja harjoittelukoulujen tuottavuustavoitteet sisällytetään uusimuotoisten yliopistojen valtionapuperusteisiin. Se siis siitä lupauksesta.

Tilastokikkailua

Erityisesti yliopistojen kansainvälisissä vertailuissa opiskelija/opettaja lukumääräsuhde on tärkeä. Mitä vähemmän opiskelijoita yliopisto-opettajaa kohden, sen parempi on tilanne. Eräiden lähteiden mukaan opiskelija/opettaja lukumääräsuhde Suomessa on yli 20. Suhde on selvästi huonompi kuin useassa vertailumaassa. Viime vuosina OPM:n tilastoissa opiskelija/opettaja lukumääräsuhteeksi on ilmoitettu yliopistoissa runsas 14.

Budjettiesityksessä opiskelija/opettaja lukumääräsuhteen yliopistoissa on vuonna 2010 arvioitu olevan 8,2. Näin suuri heitto opiskelija/opettaja lukumääräsuhteessa ei johdu enempää lisääntyneistä opettajavoimavaroista kuin vähentyneestä opiskelijamääristä. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että nyt myös tutkijat luetaan kuuluvaksi tilastossa opetushenkilökuntaan, jolloin suhdeluku pienenee ja kaunistuu. Kyse on siis tilasto-kikkailusta.

Yleisarvio budjetista

Ensi vuoden vaihteessa voimaan tulevaa yliopistouudistusta on mm. opetusministerin toimesta luonnehdittu historialliseksi. Tämä edellyttää myös selkeää panostusta voimavaroihin.

Yliopistojen omaehtoinen varainhankinta on osoittautumassa vaikeaksi taantumatilanteessa. Yliopistouudistuksella olisi paremmat mahdollisuudet historialliseen onnistumiseen, mikäli siihen varattaisiin riittävät voimavarat valtion ensi vuoden budjetissa. Tämä koskee erityisesti perusvoimavaroja. Voimavarakehitys ei kuitenkaan ole valtion budjetissa odotuksien mukainen. Tilanne paranisi, mikäli edellä mainittu otettaisiin huomioon.

Jorma Virkkala
Professoriliiton toiminnanjohtaja (20.8.2009)

Yliopistobudjetti pysyi laihana

Elokuun lopun budjettiriihessä ratkesi, että yliopistot eivät saaneet perusrahoitukseensa tutkimus- ja innovaationeuvoston esityksen mukaista 80 miljoonan euron korotusta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen (yhteensä 35 miljoonaa euroa) kohtalo jäi auki. Valtioneuvoston tiedotteen (27.8.) mukaan työttömyysvakuutusmaksujen maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään.

Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan työttömyysvakuutusmaksujen perimisen siirtäminen on välttämätöntä yliopistouudistuksen toimeenpanon kannalta. Päänavausta tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseen hän piti hyvänä.

Yliopistouudistukseen liittyviä muutoksia esitetään myös valtion vuoden 2009 toisen lisätalousarvion yhteydessä, jossa päätetään yliopistokiinteistöjä koskevasta järjestelystä sekä yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseksi myönnettävän valtion rahoituksen toisesta erästä. Yliopistojen verotusta koskevista säännöksistä annetaan erillinen hallituksen esitys.