Pensselit santaan ja rukkaset naulaan

Yliopistouudistustamme on markkinoitu brittiläisten ja amerikkalaisten yliopistojen menestyksellä, minkä on sanottu johtuvan niiden autonomiasta ja yksityisen rahoituksen suuresta osuudesta. Maailmalta on kuulunut tässä mielessä huolestuttavia uutisia.

Eduskunta on päättänyt uudesta yliopistolaista. ’Yliopistouudistus on yksi tämän hallituksen merkittävimmistä tulevaisuuspanoksista. Erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina on tärkeää panostaa korkeimpaan osaamiseen’, toteaa opetusministeri Henna Virkkunen. Laki tuo yliopistoille taloudellisen ja hallinnollisen autonomian, mutta yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan. Valtio turvaa yliopistojen perusrahoituksen, joka sidotaan indeksiin. Näin sanotaan opetusministeriön www-sivuilla, missä kerrotaan maamme yliopistouudistuksen vaiheista.

Yliopistouudistusta on markkinoitu ulkomaisten, erityisesti brittiläisten ja amerikkalaisten yliopistojen menestyksellä, minkä on sanottu johtuvan niiden autonomiasta ja yksityisen rahoituksen suuresta osuudesta. Viime aikoina maailmalta on kuulunut toisenlaisia uutisia:

’Cold Chill through UK Universities’
(Lab Times, 25 November 2008)

Ison Britannian yliopistot, säätiöt, kunnat ja jopa palokunnat ovat investoineet ainakin miljardi puntaa islantilaisiin Glitnir-, Landsbanki- ja Kaupthing -pankkeihin, jotka ovat nyt Islannin valtion hallinnassa. Britannian hallitus on myöntänyt, että 12 yliopistolla on ollut 77 miljoonaa puntaa investoituna Islannin pankkeihin: Oxfordin yliopiston kassavirrasta 5 % eli noin 30 miljoonaa puntaa ja Cambridgen yliopiston kassavirrasta 3 % eli 11 miljoonaa oli talletettuna näihin pankkeihin. Manchester Metropolitan -yliopisto on myöntänyt 10 miljoonan ja Britannian avoin yliopisto, Open University, 6,5 miljoonan punnan tappiot. Hallitukset ovat luvanneet taata islantilaispankkien talletukset eli lopulta veronmaksajat maksavat nämä sijoitukset.

’For Many Scientists, the Madoff Scandal Suddenly Hits Home’
(Science, 2 January 2009)

Amerikkalainen säätiö, Picower Foundation on 20 vuoden ajan tukenut erityisesti ihmisen elämän laatuun vaikuttavien ilmiöiden ja sairauksien tutkimusta. Se on rahoittanut amerikkalaisissa yliopistoissa tehtävää Parkinsonin tauti – tutkimusta 4 miljoonalla dollarilla ja diabetes- ja lihavuustutkimusta 2,3 miljoonalla dollarilla vuodessa. Se on lahjoittanut Massachusetts Institute of Technology – yliopistolle 50 miljoonaa dollaria uuden tutkimuslaitoksen, Picower Institute for Learning and Memory, perustamiseen ja rahoitti tätä instituuttia kahdella miljoonalla dollarilla vuodessa. Joulukuun 19. päivänä 2008 säätiön presidentti Barbara Picower ilmoitti, että säätiö on ehtinyt 20 vuoden aikana tukea tiedettä 268 miljoonalla dollarilla, mutta nyt sen miljardin dollarin pääoman hoitaja Madoff on pidätetty ja rahat kadonneet. Tästä syystä säätiö lopettaa kaikki maksatukset välittömästi ja säätiö lakkautetaan.

’Harvard’s Financial Crunch Raises Tensions Among Biology Programs’
(Science, 10 April 2009)

Harvardin yliopiston talousjohtajat huomasivat helmikuussa 2009, ettei heillä ole varaa juokseviin menoihin, koska osinkotulot ja lahjoitusvarat olivat pudonneet 22 %. Harvardin yliopisto joutui uuteen tilanteeseen ja sen johtajien piti aloittaa säästösuunnitelmien tekeminen. Uuden tiedeinstituutin rakentamisaikataulua päätettiin lykätä epämääräiseen tulevaisuuteen, minkä seurauksena Harvardin yliopiston monien Nobel – palkintojen syntypaikka, Department of Molecular and Cellular Biology menetti laboratoriotilansa uudelle kantasolututkimusta tekevälle instituutille, joka oli saanut 100 miljoonaa dollaria ulkopuolista rahoitusta, siitä neljäsosan kansainväliseltä lääkejätiltä GlaxoSmithKline’lta.

‘Californian Universities Caught in Budget Hell’
(Nature, 8 June 2009)

Kymmenellä kampuksella toimiva Kalifornian yliopisto on ilmoittanut, että sen 3,2 miljardin suuruisesta osavaltion määrärahasta leikataan 25 % eli 800 miljoonaa dollaria vuosina 2009 – 2010. Tämä johtuu siitä, että osavaltion äänestäjät hylkäsivät Kalifornian kuvernöörin Arnold Schwarzeneggerin säästöohjelman. Siksi myös akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen kuluja täytyy nyt valvoa tarkemmin. Osavaltion lainsäätäjät ovatkin ehdottaneet, että Kalifornian yliopistolta otetaan pois sen autonominen asema ja asetetaan se suoraan vaaleilla valittujen lainsäätäjien valvontaan. Yliopiston edustajat ovat ilmoittaneet taistelevansa ehdotusta vastaan kaikin keinoin.

‘Florida Universities Hit by Funding Crisis’
(Nature, 25 June 2009)

Floridan 11 valtion yliopistoa ovat kärsineet laskevista budjeteista jo vuosia ja tilanne pahenee koko ajan. Laitoksia ja oppialoja lakkautetaan ja henkilökuntaa vähennetään. Yliopistojen johtajat ovat pyrkineet perustelemaan lakkautukset opetuksen ja tutkimuksen laadulla, opiskelijoiden toiveilla ja laitosten kustannustehokkuudella. Kuitenkin he ovat joutuneet myöntämään, että yliopistojen vakituista henkilökuntaa, joka kuuluu ammattiliittoon ja joiden sopimukset neuvotellaan kollektiivisesti, on vaikeampi irtisanoa kuin määräaikaisia työntekijöitä, jotka eivät kuulu ammattiliittoon. Siksi Floridan yliopistojen johto on joutunut tunnustamaan, etteivät säästöt aina kohdennu yhteisen edun mukaisesti.

‘Proposals to Slash Salaries Riles California Researchers’
(Science, 3 July 2009)

Kalifornian yliopiston johto on tehnyt ehdotuksen, miten paikata edellä kuvattu 800 miljoonan dollarin määrärahan leikkaus. Säästöehdotus sisältää 170 000 työntekijän 4 - 8 % palkan alennuksen. Alennukset kohdennettaisiin kaikkiin työntekijöihin riippumatta siitä, mistä lähteestä palkkarahat tulevat. Tämä on aiheuttanut ristiriitaisen vastaanoton ja työntekijöiden vastakkainasettelu on pahentunut, sillä tutkijoiden palkat tulevat usein liittovaltiolta, yksityisiltä säätiöiltä jne, kun taas tukityöntekijöiden palkat tulevat Kalifornian osavaltiolta. Tutkimusryhmien johtajat ovat ilmoittaneet lähtevänsä apurahoineen muualle, jos palkanalennukset toteutetaan.

Miten Suomessa?

Suomen tiedepoliittinen keskustelu tuntuu kulkevan vastavirtaan. Opetusministeriö on innostunut yksityistämisestä ja yliopistot ovat innokkaasti aloittaneet varainhankinnan yksityisiltä yrityksiltä ja toimijoilta. Yliopistojen työntekijöiden asemaa ollaan muuttamassa yksityissektorin työntekijöiden mallin mukaiseksi.

Yllä olevat esimerkit osoittavat, että yksityinen raha ohjaa tutkimuksen suuntaa kapea-alaisemmaksi (Harvard) ja eriarvoistaa yliopistoja ja yliopistojen työntekijöitä (Kalifornia). Säästöjen kohteeksi joutuvat ensimmäisenä poliittisesti heikoimmat instituutit ja työntekijäryhmät (Florida). Yliopistojen asiantuntemus ei riitä turvalliseen pääomien sijoittamiseen edes Oxfordissa tai Cambridgessa ja lopulta laskun maksavat veronmaksajat.

Toivottavasti Suomen hallituksella on ryhtiä pitää lupauksensa ja turvata yliopistojen toimintakyky kaikissa kansantalouden käänteissä.

Sinikka Eskelinen
FT, Biocenter Oulun koordinaattori