Tuottavuusohjelma kurittaa edelleen yliopistojen rahoitusta

Hallitus pui tulevan vuoden budjettia riihessään 19. elokuuta. Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto antoivat yhteisen yliopistojen rahoitustilanteeseen liittyvän tiedotteen 16. elokuuta. Liittojen mielestä on korkea aika saada valtionhallinnon tuottavuusohjelma lopullisesti pois yliopistoista. Liitot ottivat kantaa myös opettajaopiskelijasuhteen tilastokikkailuun.

Uusi yliopistolaki astui voimaan tämän vuoden alusta ja samalla yliopistot erotettiin valtiosta. Silti valtionhallinnon tuottavuusohjelma kurittaa yliopistojen taloutta tänä vuonna ja valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan myös ensi vuonna. Tämä on täysin vastoin valtioneuvoston kehyspäätöstä 2010-2013, jonka mukaan uusimuotoisiin yliopistoihin ei enää sovelleta valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton mukaan tuottavuusohjelma pitää nyt saada lopullisesti ja täysimääräisesti pois yliopistoista. Asia tulee ottaa esille tämän viikon budjettiriihessä.

Heinäkuun lopussa julkistetun talousarvioehdotuksen mukaan yliopistojen ja harjoittelukoulujen tehokkuus- ja tuottavuustavoitteet on sisällytetty yliopistojen rahoitusperusteisiin ja talousohjaukseen 266,2 henkilötyövuotta vastaavana määrärahavähennyksenä. Rahassa tämä merkitsee 11 miljoonaa euroa.

Yliopistot saivat tämän vuoden alusta itsenäisen aseman työnantajina. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun kompensaatio yliopistoille puuttuu kuitenkin valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta. Yliopistoille tullut alv-helpotus auttaa hieman tilannetta arvonlisäveron osalta tänä vuonna, mutta ensi vuodelta asia on vielä auki.

- Budjettikaavailu sisältää kertaeriä, jotka on tarkoitettu edellä mainittujen rahareikien paikkaamiseen. Kertaerät ovat kuitenkin riittämättömiä yliopistojen uudessa tilanteessa, kun niille ollaan jatkuvasti sälyttämässä enemmän vaatimuksia ja uusia tehtäviä, liitot toteavat.

Esimerkiksi paljon esillä olleeseen opintojen vauhdittamiseen ei ole budjettiehdotuksessa lainkaan määrärahoja. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä ei voida lisätä nykyisellä rahoituksella, vaikka budjettikirjausten mukaan opettaja-opiskelijasuhteen kohentuminen onkin opetus- ja kulttuuriministeriön keskeinen tavoite. Lukujen kaunisteluksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tästä vuodesta lähtien laskenut tutkijatkin mukaan opetushenkilöstöön. Kikkailun jälkeen opiskelijoita on 8,3 per opettaja, kun vielä vuonna 2009 heitä oli 14,3. (Molemmat ovat Full Time Equivalent -lukuja eli tarkoittavat kokoaikaista laskennallista opiskelijamäärää. FTE-luvut otettiin käyttöön vuonna 2003. Vuonna 2002 opettajien ja opiskelijoiden lukumääräsuhde oli 21,7.)

- Tarkoitushakuiset tilastokikkailut eivät muuta todellisuutta, että Suomessa on edelleen noin 20 opiskelijaa opettajaa kohden, mikä on kansainvälisesti verraten aivan liikaa, liitot huomauttavat.

Positiivisena elementtinä talousarvioesitykseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa yliopistolakiin perustuva yliopistoindeksi. Liitot kuitenkin korostavat, että indeksi on tarkoitettu vain vähimmäisindeksiksi.

- Monissa yliopistoissa käytiin alkuvuoden aikana YT-neuvotteluja. Ne uhkaavat jatkua ellei rahoitustilanteeseen saada kunnon kohennusta, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto tähdentävät.