Yliopistoille luvassa vyön kiristystä

Viime ajat ovat olleet kohtuullisia yliopistojen talouden kannalta. Vaikka uudessa hallitusohjelmassa korostetaan koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä, hallitusohjelmaan liittyvä leikkauslista kohtelee kaltoin yliopistoja. Valtionvarainministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2012 on samoilla linjoilla. Vääntö ensi vuoden budjetista jatkuu.

Toisaalla tässä lehdessä olevassa kirjoituksessa yliopistojen tilipäätöksistä käy ilmi, että yliopistojen tilikauden kokonaisylijäämä oli vuonna 2010 noin 84 miljoonaa euroa. Voitaneen todeta yleisesti, että yliopistoilla on tuolloin mennyt taloudessa melko hyvin.

Kuluvan vuoden osalta yliopistoihin on panostettu taloudellisesti. Osa voimavaralisäyksistä on tosin kertasuorituksen luonteisia. Vuoteen 2011 kohdistuva yliopistoindeksi on kuitenkin jo yksinään nostanut yliopiston määrärahoja selvästi enemmän kuin kuluvaan vuoteen kohdistuvat palkkojen sopimuskorotukset. Voitaneen kai ennustaa, että tämänkin vuoden tilinpäätökset ovat yliopistojen osalta ainakin kohtuullisia.

Opetus- ja tutkimus hallitusohjelmassa

Pääministeri Jyrki Kataisen uuden hallituksen ohjelmassa korostetaan opetuksen ja tutkimuksen merkitystä Suomen tulevaisuudelle. Ohjelman johdannossa (Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi) todetaan että kilpailukyky edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää, ja että Suomi tähtää kansainvälisesti kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Hallituksen painopistealueissa taas todetaan, että hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta.

Edellä mainitun kaltaiset maininnat toistuvat useissa muissakin hallitusohjelman kohdissa. Vaalikauden tki-menojen tavoitteena on ohjelman mukaan 4 % bkt-osuudesta. Tämä vastaa edellisen hallituksen aikaisen tutkimus- ja innovaationeuvoston näkemystä.

Ohjelman mukaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Korkeakoululaitoksen duaalimallia ei sen sijaan mainita sanallakaan hallitusohjelmassa. Mistähän tämä on oire?

Yliopistoissa yhdistyvät koulutus, osaaminen ja tutkimus ovat siis hyvin myönteisesti esillä hallitusohjelman tekstiosassa. Tämän olisi luullut näkyvän myös hallitusohjelman rahaosassa. Vaan eipäs näy.

Voimavarat hallitusohjelmassa

Hallitusohjelmaan on liitetty lista menojen uudelleenkohdennustavoitteita lista. Samoin siihen on liitetty hallinnonaloittain eli ministeriöittäin luettelo hallituskaudella tehtävistä menonsäästöistä eli leikkauksista.

Leikkaukset hallituskaudella ovat ohjelman mukaan kaikkiaan 1,25 miljardia euroa vastaten keskimääräisesti vajaan 2,5 %:n vähennystä määrärahoihin.

Hallitusohjelman mukaan menoleikkaukset eivät suinkaan jakaudu tasaisesti eri hallinnonalojen kesken. Eräät hallinnonalat selviävät käytännössä kuivin jaloin. Jollekin hallinnonaloille hallitusohjelmaleikkuri iskee kovalla kädellä. Näin on käymässä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, jonka osalle tulee hallitusohjelmassa leikkauksia prosentuaalisesti lähes kaksinkertaisesti verrattuna eri hallinnonalojen keskimääräisiin menosäästöihin.

Uuteen yliopistolakiin sisältyy hyvä yliopistoindeksi, jolla korotetaan yliopistojen toimintamenoja. Hallitusohjelmassa indeksi aiotaan jäädyttää kuuden kuukauden ajalta, mikä merkitsee 27 miljoonan euron vähennystä. Sen lisäksi Aalto-yliopistolle ja muille yliopistoille luvatuista toimintamenoista aiotaan leikata 58,2 miljoonaa. Tämä uhka kohdistuu yliopistojen arkeen, opetukseen, tutkimukseen ja henkilöstön asemaan. Suomen Akatemian varoista uhataan leikata 29 miljoonaa, mikä merkitsee tieteen rahoitukselle suurta lohkaisua.

Hallitusohjelman leikkaukset ovat täysin ristiriidassa hallitusohjelman tekstissä korostetulle koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen merkitykselle.

Hallitusohjelmassa ei ole selkeästi todettu leikkausten toteuttamisen aikataulua. Ohjelma lähtee kuitenkin yleisesti siitä, että leikkaukset ja toimenpiteet ovat etupainotteisia.

Budjettiehdotukset vuodelle 2012

Ministeriöiden budjettiehdotukset tulivat julkisiksi 22. elokuuta. Yleisesti voidaan todeta, että valtiovarainministeriön (VM) budjettiehdotus on yliopistojen ja tutkimustoiminnan kannalta kovin tiukka. Hallitusohjelmassa mainittu etupainotteisuus tulee näkyviin korostetusti. Yliopistoindeksin leikkaus toteutettaisiin VM:n mukaan heti ensi vuonna, jolloin se rasittaisi yliopistobudjettia koko hallituskauden. Myös toimintamenojen vähentämistä kohdistuisi jo vuoteen 2012 erityisesti Aalto-yliopiston osalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) talousarvioehdotus käsittelee yliopistoja paljon VM:ää maltillisemmin. Indeksileikkuri ei tulisi OKM:n mukaan vielä 2012 vaan vasta myöhemmin. Samoin yliopistojen toimintamenojen vähentäminen ei tapahtuisi samalla tavalla ensi vuonna kuin VM:n mielestä tulisi tehdä. VM:n ja OKM:n välillä vallitsee siis ristiriitaa yliopistoihin ja tutkimustoimintaan kohdistuvien säästöjen osalta. Asia ratkennee budjettiriihessä. Pahaa pelkään, että VM on tässä vahvempi. Mahdollisesti pientä korjausta voi tulla vielä eduskunta-käsittelyssä.

Molempien ministeriöiden ehdotukseen sisältyy työantajan työttömyysvakuutusmaksun korvaaminen yliopistoille. Tämä on myönteistä.

Hallitusohjelmassa kuvatut menosäästöt eivät ole ainakaan kaikilta osin välttämättä lopullisia. Myönteisen talouskasvun vallitessa voidaan tehdä menolisäyksiä strategisten päämäärien mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan osakkeista saatavia myyntituloja voidaan käyttää osaamisinvestointeihin, siis myös yliopistoihin ja tutkimukseen. Muun muassa tämän takia yliopistojen ja tutkimustoiminnan leikkauksia ei tulisi tehdä vuonna 2012.

OKM:n vastine VM:n ehdotuksiin annetaan 25.8. Hallituksen budjettiriihi pidetään nykynäkymien mukaan 14.—15.9. Lisätalousarvioesitys vuotta 2011 koskien annetaan eduskunnalle 23.9. Talousarvioesitys vuodelle 2012 ja vuosien 2013—2015 kehyspäätös annetaan eduskunnalle 5.10. Vääntö yliopisto- ja tiedebudjetista jatkuu siis pitkin syksyä. Tässä ovat osallisina myös valveutuneet ammattijärjestöt.

Työmarkkinanäkymiä

Eräänä hallitusohjelman erikoisuutena voidaan mainita, että siinä lupaudutaan ministereiden palkanalennukseen 5 prosentilla. Tämä on tuonut esiin elinkeinoelämän edustajan taholta vaatimuksen julkissektorin kaikkien palkkojen alentamisesta vastaavalla tavalla. Eräillä ei tunnu olevan mitään estoja. Yliopistojen rahat tulevat valtaosin valtion budjetista.

Tätä kirjoitettaessa keskustelut keskeisimpien työmarkkinaosapuolien välillä ovat käynnissä jonkinlaisesta kokoomaratkaisusta tai vakauttamisesta. Valtiovalta on myös mukana kuvioissa. Valtion budjetilla ja toimilla on työmarkkinallista merkitystä.

Yliopistojen työmarkkinaratkaisu päättyy helmikuun lopussa 2012. Mahdollinen vakauttaminen saattaa aikaistaa neuvotteluaikataulua. Järjestöissä on käyty täysin alustavaa keskustelua seuraavasta kierroksesta. Tässä vaiheessa yksityiskohtiin menemättä voidaan todeta, että keskustelussa lähtökohtana on ollut, että yliopistoissa palkkakehityksen tulee olla vähintään muiden alojen palkkakehitystä vastaavaa.

teksti Jorma Virkkala
JUKOn yliopistoneuvottelukunnan puheenjohtaja Professoriliiton toiminnanjohtaja

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 12