Sotkua yliopistojen vastinrahoista

"Jälkikäteen tarkastellen yliopistojen yhtenäinen lahjakirjamalli suurille lahjoituksille olisi ollut hyvä käytäntö", ministeriöstä todetaan.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yliopistot ovat saaneet vastinrahaa osin virheellisesti. Kesäkuun lopussa julkistetun tarkastuskertomuksen mukaan pääomakeräys toteutettiin kovin vaihtelevin periaattein ja yliopistot saivat vastinrahaa, joka ei täyttänyt sen kriteereitä tai joka oli dokumentoitu varsin puutteellisesti.

Kesällä mediassa liikkuneiden tietojen mukaan yliopistot olisivat saaneet vastinrahaksi kelpaamatonta rahoitusta peräti miljoonia euroja. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan summa pyörii sadoissa tuhansissa.

Keväällä ja kesällä 2008 tehtyjen päätösten mukaan valtio päätti tukea rahallisesti yliopistoja, jotka onnistuivat keräämään rahaa ulkopuolisilta lahjoittajilta. Valtionrahoitus on annettu 2,5-kertaisena, mikäli kyseessä on aidosti yksityinen raha. Tätä ns. vastinrahaa on maksettu yliopistoille yhteensä yli 733 euroa. Kaikkiaan valtio pääomittaa yliopistoja 836 miljoonalla eurolla.

Tarkastuskertomus antaa vastinrahan keräyksestä aika sotkuisen kuvan. Yliopistorahastojen perustamiset ja valtakunnallinen pääomakeräys olivat menneet joillakin yliopistoilla sekaisin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei koordinoinut eikä ohjeistanut riittävän selkeästi rahankeräyksen lupamenettelyä. Joidenkin yliopistojen lahjakirjamalleissa oli varattu tilaa terveisille ja toiveille, ja jotkut lahjoittajat luettelivatkin koulutusaloja tai kampuksia, joille toivovat lahjansa kohdistuvan. Tämä oli vastoin tehtyjä sääntöjä, joiden mukaan lahjoitus tuli tehdä suoraan peruspääomaan. Osa lahjakirjoista oli muodoltaan vapaamuotoisia kirjeitä. Tarkastuskäynneillä yliopistoissa lahjakirjoja löytyi mm. kehystettyinä seiniltä. Eräs lahjoitus oli maksettu kahteen kertaan.

Tarkastuskertomuksen mukaan yliopistoilla on ollut lahjoitusten käsittelyssä heikko kokonaishallinta vastinrahaedellytysten näkökulmasta. Vain osa yliopistoja oli diarioinut lahjoituksiin liittyvän dokumentaation. VTV antaa vähän sapiskaa myös joidenkin yliopistojen tilintarkastajille. Onpa raporttiin kirjattu tapaus, jonka mukaan ostopalvelusuhteessa yliopistoon oleva tilintarkastusyhtiö oli osallistunut huomattavalla summalla pääomakeräykseen ja lausunut lahjoituksensa vastinrahakelpoisuudesta opetusja kulttuuriministeriölle. Lahjoittajana on myös ollut yliopistolle sisäistä tarkastusta ostopalveluna tekevä yritys.

Yliopistot tekevät lisäselvityksiä

VTV:n tarkastuskertomuksen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt yliopistoilta lisäselvityksiä lokakuun puoliväliin mennessä. Näin kommentoi tilannetta opetusneuvos Jorma Karhu opetus- ja kulttuuriministeriöstä:

Miten asia on edennyt tarkastuskertomuksen julkistuksen jälkeen?

Ministeriössä on käyty lävitse VTV:n laillisuustarkastuskertomus ja yliopistokohtaiset tarkastuskertomukset. Ministeriö on edellyttänyt yliopistojen ottavan huomioon jatkossa tiettyjä tarkastuskertomuksessa esiin nostettuja hyviä käytänteitä ja kehittämistarpeita. Lisäksi ministeriö on edellyttänyt yliopistoilta lokakuun puoleen väliin mennessä lisäselvityksiä yliopistokohtaisissa tarkastuskertomuksissa esiin nostetuista lahjoituksista.

OKM:lle annetaan vähän sapiskaa riittämättömästä ohjeistuksesta. Mitä vastaatte näihin väitteisiin?

havainto on, että pitkä ja moniportainen päätöksentekoprosessi on toteutettu pääosin asianmukaisesti. Tarkastuskertomuksessa nostetaan esille havaintoja, jotka ovat kokonaisuus huomioon ottaen mittaluokaltaan pieniä.

Valtion vastinrahoituksessa on ollut kyse yliopistouudistukseen liittyneestä ainutlaatuisesta järjestelystä. Olemassa ei näin ollen ollut vakiintuneita käytänteitä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta määritteli aikoinaan ehdot, mitä vastinrahaan oikeuttava yksityinen pääoma voi olla. Siihen on jäänyt tietty tulkinnanvaraisuus. Viime kädessä kunkin yksittäisen lahjoituksen vastinrahakelpoisuus päätettiin valtioneuvoston vastinrahapäätösten yhteydessä. Jälkikäteen tarkastellen yliopistojen yhtenäinen lahjakirjamalli suurille lahjoituksille olisi ollut hyvä käytäntö.

Onko mitään käsitystä siitä, kuinka paljon yliopistot ovat saaneet rahaa, joka ei ole vastinrahakelpoista?

Valtion vastinrahoituksessa on ollut kyse merkittävästä lisäpanostuksesta yliopistoihin. Vastinrahaa osoitettiin yliopistojen peruspääomaan noin 830 miljoonaa euroa. Yliopistoilta on pyydetty lisäselvityksiä VTV:n tarkastuskertomuksen perusteella. Lahjoitukset, joiden perusteella yliopistoille olisi myönnetty perusteettomasti vastinrahaa, ovat kuitenkin ensimmäisten arvioiden perusteella lukumääräisesti ja euromääräisesti vähäisiä.

VTV edellyttää kertomuksessaan, että OKM huolehtii perusteettoman edun palautuksesta valtiolle. Kuinka ja missä aikataulussa tämä tehdään?

Pitkälti kyse on siitä, mitä vastinrahaan oikeuttavalla ”aidolla yksityisellä pääomalla” on tarkoitettu tai onko vastinrahaan oikeuttaviin lahjoituksiin sisältynyt yliopistoa sitovia toiveita. Mikäli yliopisto on katsonut saaneensa perusteetonta etua, on ministeriö antanut sille mahdollisuuden palauttaa tätä vastaavan euromäärän valtiolle. Ministeriö päättää jatkotoimenpiteistä yliopistojen lokakuun puoleen väliin mennessä antamien lisäselvitysten perusteella.

Kirsti Sintonen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 16